Positiivista draivia Suomelle

Viimeisen viikon aikana kahden Katajanokalla työskentelevän ministerimme puheet ovat olleet erityisen huomionarvoisia. Alexander Stubb peräänkuulutti Kauppalehden haastattelussa Suomen tarvitsevan marinan sijasta positiivista draivia ja kovaa asennetta. Juuri niin – tarvitsemme eteenpäinkatsomista ja uskoa itseemme.

Erkki Tuomioja otti tämänpäiväisessä suurlähettiläskokouksen puheessaan esille informaatioteknologian ja internetin avaamat huikeat uudet mahdollisuudet niin kansalaisille, yrityksille kuin valtioille. Valitettavan harvoin kuuleekin, että kyberturvallisuus merkitsee meille suomalaisille muutakin kuin lisääntyviä uhkia muun muassa kyberrikollisuudessa, nettivalvonnassa tai sähköverkkojen toimivuudessa. Vaikka kyberturvallisuus nousee koko ajan tärkeämmäksi ja haastavammaksi kysymykseksi turvallisuuspolitiikassa juuri uhkien takia, ei tule unohtaa kolikon toista puolta – kyberturvallisuuden korostumisen myötä Suomelle avautuvia mahdollisuuksia.

Kyberturvallisuus on digitaalisen maailman (”bittien maailma”) turvallisuutta, erotuksena fyysisestä maailmasta (”atomien maailma”). Kyse ei kuitenkaan ole kahdesta erillisestä maailmasta, sillä fyysinen maailma toimii tänä päivänä, ainakin länsimaissa, pitkälti bittien varassa. Lähitulevaisuuden megatrendinä on, että bitit ottavat yhä enemmän valtaa atomeista.

Kyberturvallisuuden painoarvo sekä maailmanpolitiikassa että yhteiskuntien ja yritysten turvallisuusarvioissa jatkaa lähivuodet voimistumistaan. Mitä hyötyä kyberturvallisuuden painoarvon noususta voisi Suomelle olla?

Suomella on vahva kansainvälinen luottamuspääoma, ja juuri luottamus on kyberturvallisuudesta puhuttaessa hyvin keskeistä. Kehen tai keihin voidaan luottaa? Suomi on kansainvälisesti poliittisesti ja sotilaallisesti varsin neutraaliksi tunnustettu maa, ja meillä on hyvä maine. Eduksemme on myös sanottava, että meidät tunnetaan maailmalla korkean teknologian maana ja suomalaiset teknologiamyönteisenä kansana.

Käynnissä on jo käänteinen Kiina-ilmiö, jonka myötä yritykset siirtävät tuotantoaan halpatuotantomaista takaisin turvallisempiin maihin. Muutamat länsimaiset yritykset ovat jo päätyneet tekemään tällaisia ratkaisuja. Suomi voisi pyrkiä olemaan kärjessä tietoturvallisen liiketoimintaympäristön tarjoamisessa ulkomaiselle yritystoiminnalle. Kyberturvallinen toimintaympäristö on parhaimmillaan valtava kilpailuetu.

Vahva teknologia ja sen soveltamisosaaminen on suomalaisen kilpailukyvyn voima ja ajuri. Taloudellisessa mielessä tarkasteltuna ”kybermarkkinat” ovat voimakkaassa kasvussa, kun niin yritykset kuin valtiot resurssoivat voimakkaasti erilaisten kyberkyvykkyyksien kehittämiseen. Tämä avaa suomalaiselle yrityselämälle huikeita mahdollisuuksia, kun niihin uskalletaan tarttua ja lähteä positiivisella draivilla viemään suomalaista osaamista maailmalle.

Työpaikat kyberturvallisuuden parissa lisääntyvät. Maailmanlaajuisesti huippuluokkaa oleva koulutusjärjestelmämme tuottaa uutta ja monipuolista osaamista koko ajan. Yhdistämällä koulutusosaamisemme kyberosaamiseen meillä on mahdollisuus myös kasvattaa kyberkansalaistaitojen huippuosaajia, ja viedä tätä kasvatusosaamista myös maailmalle. Suomesta voisi hyvin löytyä mallia kyberopetuksen soveltamiseksi maailmanlaajuisesti.

Suomen tammikuussa julkaistu kyberturvallisuusstrategia ohjaa suomalaisen yhteiskunnan kehitystä oikeaan suuntaan. Yhtäältä se kuvaa kyberympäristön nykytilaa, ja toisaalta, se ohjeistaa selkeään vastuunjakoon sekä tarvittavaan ketteryyteen yhteiskunnan laajuisessa yhteistyössä, jonka tavoitteena on toimiva ja kyberturvallinen Suomi. Yhteistyön vaatimus ylittää hallinnolliset rajat sekä julkinen/yksityinen-erottelun. Tällainen kokonaisvaltainen ajattelu on kyberuhkiin vastattaessa välttämätöntä. Tätäkin osaamista Suomessa on, ja jo nyt voi havaita useiden valtioiden hakevan tätä oppia Suomesta.

Voimistuvassa kybertrendissä on paljon mahdollisuuksia. Suomi tarvitsee nyt ehdottomasti ”mahdollisuuksien kyberstrategian”, jossa uhkien arvioinnin sijasta keskitytään siihen millaisia mahdollisuuksia kyberturvallisuus tarjoaa muun muassa Suomen maanpuolustukselle, kyberrauhanvälitykseen, liike-elämälle ja koulutusjärjestelmälle. Tällaista ei ole vielä missään tehty. Nyt on Suomen paikka iskeä, muutaman vuoden päästä olemme jo myöhässä.