Presidentinvaaleihin vaikuttamiseen varauduttava

Suomessa on herännyt julkista keskustelua ensi vuoden presidentinvaaleihin Suomen ulkopuolelta kohdistuvasta mahdollisesta vaikuttamisesta. Vastaavaa keskustelua käydään useissa Euroopan maissa, erityisesti Saksassa syyskuussa järjestettävien liittopäivävaalien osalta. Vaaleihin vaikuttamisen esimerkkejä on maailmalla nähty ja mahdollisuus myös Suomen vaalien osalta tiedostettu. Presidentinvaaleihin on aikaa noin puoli vuotta. Pelkkä vaikuttamisen mahdollisuuden toteaminen ei riitä, vaan nyt on aika pohtia vastauksia kolmeen asiaan.

Ensinnäkin, millaisia vaikuttamisen keinot voisivat olla? Olemme askeleen jäljessä, jos varaudumme pelkästään jo nähtyihin ja koettuihin vaikuttamisen muotoihin. Teknologia tarjoaa kyber- ja informaatiovaikuttamiseen jatkuvasti uudenlaisia keinoja, joita on pystyttävä ennakoimaan. Eikä vaikuttamisen keinojen luonnollisesti tarvitse olla vain kybermaailman kautta tapahtuvia.

Keinojen ohella on arvioitava vaikuttamisen kohteita. Mihin tai keihin vaikuttaminen voisi kohdistua? Arvioissa korostuvat vaikuttaminen ihmisten äänestyskäyttäytymiseen sekä vaikuttaminen vaalien luotettavuuteen. Pelkät huhut ja epäilyt voivat voimistuessaan vaikuttaa luottamuksen heikkenemiseen. On mahdollista, että tietty ehdokas (tai tietyt ehdokkaat) profiloidaan kohteiksi.

Pidän tärkeänä, että Suomessa vaikuttamisen keinoja pohtisi ennakoivasti erityinen poikkitieteellinen ja eri alojen kokemusta omaava asiantuntijaryhmä, sillä vaikuttamisen keinojen ymmärtäminen on edellytys varautumiselle. Näissä pohdinnoissa on median tarpeellista olla mukana.

Toiseksi, kyse on varautumisesta. Pidän tärkeänä, että vaaleihin vaikuttamisen mahdollisuus on Suomessa mediassa nostettu esille. Tieto ei lisää tuskaa tai luo pelkoa, vaan tietoisuuden lisääntyminen on edellytys esimerkiksi informaatiovaikuttamisen tunnistamiselle. Myös ehdokkaiden ja kampanjoiden on varauduttava erilaisiin skenaarioihin ja tiedettävä oikeanlaiset toimintatavat esimerkiksi mahdollisen tietovuodon tapahtuessa. Suosittelen vahvasti, että kampanjat huolehtivat vakavuudella tietoturvallisuudestaan ja omasta osaamisestaan.

Yhteiskunnan näkökulmasta vaalit on nähtävä osana kriittistä infrastruktuuria. Vaalit ovat demokratian ytimessä. Tällöin varautuminen on tehtävä samalla vakavuudella.

Kolmanneksi, on etukäteen pohdittava poliittisia toimia, joilla vaikuttamiseen vastataan. Jos toinen valtio tietoisesti pyrkii vaikuttamaan voimakkaasti Suomen valtiollisiin vaaleihin, on kyse vakavasta asiasta. Asiaa ei voi painaa villaisella. Poliittinen valmius vastata erilaisiin kyber- ja informaatio-operaatioihin on kuitenkin yleisesti länsimaissa vielä varsin kehittymätöntä.

Vastatoimia ennakoivasti mietittäessä korostuu kansainvälinen yhteistyö niin vaikuttajan tunnistamisen analysoinnissa kuin vastatoimien käytännön toteuttamisessa. Pidän tärkeänä, että Euroopan unionissa jäsenmaat ovat valmiudessa toimimaan yhdessä rintamassa vaikuttajaa kohtaan.

Suomessa on tavoitteena järjestää rehelliset ja luotettavat vaalit, joissa huomio kiinnittyy ehdokkaiden arviointiin. Näin toivottavasti tapahtuukin, eikä ulkopuolisilla toivottavasti ole intressiä sekaantua Suomen vaaleihin. Vaikuttamisen uhkaa ei myöskään tule tarpeettomasti korostaa. Mutta olisi hyvin riskialtista, jos emme varautuisi myös siihen mahdollisuuteen, että niin äänestäjiin, vaalijärjestelmään kuin ehdokkaisiin voidaan pyrkiä vaikuttamaan toisenlaisten motiivien pohjalta. Turvallisuudestaan huolehtivan valtion on otettava tämä asia huomioon tämän päivän turvallisuusympäristössä. Ennakoiva varautuminen kertoo siitä, että otamme Suomessa turvallisuuden asiat vakavasti. Myös vaaleissa.