Puolustusyhteistyösopimus – kolmas lenkki henkivakuutuksessamme

Suomen ja Yhdysvaltojen kahdenvälinen puolustusyhteistyösopimus (DCA) täydentää Suomen Nato-jäsenyyttä ja syventää kahdenvälistä yhteistyötämme. Sopimusta voi pitää kolmantena lenkkinä henkivakuutuksessamme. Tärkein on – ja tulee olemaan – oma kansallinen maanpuolustustahtomme ja oma uskottava sotilaallinen kyky puolustaa maatamme. Toinen lenkki on Nato-jäsenyytemme eli Suomi on nyt Naton täysivaltainen jäsenmaa ja artikla 5:n turvatakuiden piirissä, mutta turvaverkon kutomisen aikakausi ei ole päättynyt.

Yhdysvallat on yksi Suomen keskeisimmistä kumppaneista. Suomen ja Yhdysvaltojen välinen turvallisuus- ja puolustusyhteistyö on yhteisille tarpeille ja tavoitteille perustuvaa pitkän linjan yhteistyötä, jota on tehty puolustushallintojen välillä ja laajemminkin. Norjalla on jo vastaava yhteistyösopimus Yhdysvaltojen kanssa. Myös Ruotsi ja Tanska neuvottelevat tahoillaan Suomen kanssa samankaltaisesta sopimuksesta Yhdysvaltojen kanssa.

Itänaapurimme toimet ovat heikentäneet Suomen ja koko Euroopan turvallisuutta. Jännitteet ovat lisääntyneet, ja ne vaikuttavat merkittävästi muun muassa turvallisuuteen, talouteen ja huoltovarmuuteen myös Suomessa. Turvallisuusympäristömme muuttuessa voimakkaasti, on varautuminen viisautta. DCA-sopimuksen tärkeimmät tavoitteet ovat pelotteen ja pidäkkeen vahvistaminen Suomen alueella.

Kahdenvälisellä yhteistyösopimuksella täydennetään puolustusliiton jäsenyyttä ja konkreettisesti vahvistetaan kansallista turvallisuutta. Se mahdollistavat ketterän toiminnan mahdollisessa kriisitilanteessa. Sopimuksella halutaan myös parantaa tiedustelutiedon parempi liikkuminen. Suomelle on kansallisen edun näkökulmasta tärkeää luoda edellytykset sille, että huoltovarmuus toimii ja että Yhdysvallat voi tarvittaessa varastoida ennakkoon puolustusmateriaalia Suomeen. Yhteistyötä Yhdysvaltojen maa- ja merivoimien tai esimerkiksi erikoisjoukkojen ja tiedustelun kaltaisten yksiköiden kanssa hyödyttää voimassa oleva sopimuksellinen viitekehys. Näin Yhdysvallat pyrkii takaamaan muun muassa sotilaallisen kaluston riittävyyden ja suunnitelman isäntämaan tukemiseksi kriisitilanteessa. Toisin sanoen Yhdysvallat tavoittelee puolustusyhteistyösopimuksilla turvatakuiden tehokasta toimeenpanoa.

Nato-jäsenyys ja kahdenvälinen sopimus Yhdysvaltojen kanssa eivät ole toisiaan poissulkevia, vaan täydentäviä, turvallisuutta ja vakautta parantavia sopimuksia. Nato toimii konsensusperiaatteella. Tämä voi tarkoittaa nopeasti etenevässä kriisissä myös hidasliikkeisyyttä eli avun lähettämisestä kriisitilanteeseen joutuneeseen jäsenmaahan voi viedä aikaa. Suomen on tärkeää varmistaa, että olemme valmistautuneet takaamaan turvallisuutemme kaikissa tilanteissa.

Kahdenvälisissä sopimuksissa Suomi toimii ”määräävänä osapuolena”. Suomella on siis mahdollisuus neuvotella itselleen keskeisistä näkökulmista ja yksityiskohdista.

Neuvoteltu sopimus tulee allekirjoittaa, hyväksyä ja saattaa voimaan perustuslain mukaisesti. Sopimuksen hyväksyminen edellyttää siis eduskunnan suostumusta. Perustuslaki vaatii tavanomaista suuremman enemmistön, jos Suomi sopii oman toimivaltansa merkittävästä siirrosta (esimerkiksi kahden kolmasosan määräenemmistö). Äänestyskäytännön ratkaisee eduskunnan perustuslakivaliokunta. Vielä ei kuitenkaan voi varmaksi olettaa, että perustuslakivaliokunta automaattisesti päätyy määräenemmistön vaatimiseen äänestyksessä. Jo Nato-jäsenyyttä koskevassa lausunnossaan valiokunta muistutti, että perustuslain täysivaltaisuus antaa myös mahdollisuuden päättää vapaasti puolustusyhteistyöstä. Nato-jäsenyyden hakemiseen riitti muodollisesti yksinkertainen enemmistö, vaikka lopulta valtaosa kansanedustajista äänesti jäsenhaun puolesta.

Naton pelote on uskottava ja se muodostaa riittävän kynnyksen sotilaallisille toimille liittokuntaa vastaan. Pelote on riittävä, kun sen avulla onnistutaan ylläpitämään rauhaa, estämään painostusta ja luomaan pelotetta aggressiota vastaan. Ennen Nato-jäsenyyttä Suomella ei ole ollut mahdollisuutta osallistua niihin päätöksentekopöytiin, joissa salaisimpia asioita käsiteltiin. Nyt tilanne on toinen. Jäsenyyden myötä olemme täysivaltaisesti mukana päätöksenteossa. Turvallisuutemme ja koskemattomuutemme takaamiseksi meidän on hyvä harjoitella kaikkia niitä osa-alueita, joilla maamme rajoja voidaan puolustaa. Suomi on sitoutunut edistämään Naton uskottavuutta ja toimintakykyä niin lähialueillamme kuin globaalisti. On tärkeää, että päivitämme jatkuvasti osaamistamme ja turvallisuuttamme nopeastikin muuttuvassa turvallisuusympäristössä.