Rajaturvallisuuslaki on tärkeä suomalaisten turvallisuudelle

Suomen ja suomalaisten turvallisuudesta on huolehdittava kaikissa tilanteissa. Kyse on valtion perustehtävästä. Venäjä kohdistaa Suomeen välineellistettyä maahantuloa, jolla se pyrkii vaikuttamaan Suomen ja Euroopan unionin turvallisuuteen heikentävästi. On tärkeää, että Venäjän hybriditoimintaan vastataan määrätietoisesti ja päättäväisesti – muuten se laajenee entisestään. Viisas varautuu, sillä Venäjän nykytoimissa ei ole pidäkkeitä, ja Venäjä käyttää hyväksi lainsäädäntömme ja kansainvälisten sopimusten heikkouksia.

Suomen itäraja on samalla EU:n ja Naton pisin ulkoraja Venäjän kanssa. EU:n ulkorajalle ei pidä sallia välineellistetyn maahantulon väylää Eurooppaan. Maahantulijoiden välineellistäminen on vakiintunut yhdeksi hybridivaikuttamisen keinoksi laajemminkin Euroopassa. On oletettavaa, että tätä keinoa käytetään eri tilanteissa poliittisen painostamisen välineenä jatkossakin.

Rajavartioviranomaiset ovat todenneet, että Luoteis-Venäjällä on edelleen suuri joukko sinne syksyllä saapuneita ihmisiä ja tilanne Suomen rajalla voi muuttua hyvin nopeasti, jopa muutamassa päivässä. Riskitaso on edelleen hyvin korkea.

Nykyiseen kansalliseen tai kansainväliseen oikeuteen ei sisälly menettelytapoja, joiden nojalla valtio voisi tehokkaasti torjua välineellistettyä maahantuloa. Kansainväliset ihmisoikeussopimukset on aikoinaan laadittu ympäristössä, jossa kukaan ei voinut kuvitella maahantuloa käytettävän toisen valtion painostamiseen. Tässä uudessa ajassa ja uudessa tilanteessa tarvitsemme Suomessa uudenlaista tulkintaa.

Rajaturvallisuutta koskevan lakiesityksen mukaan Suomi voi päättää rajoittaa kansainvälistä suojelua koskevien hakemusten vastaanottamista rajatulla alueella Suomen valtakunnanrajalla ja sen välittömässä läheisyydessä. Sääntely voitaisiin ottaa käyttöön tiettyjen edellytysten täyttyessä valtioneuvoston päätöksellä. Päätöstä edeltäisi yhteistoiminta tasavallan presidentin kanssa.

On hyvä huomioida, että lain käyttöönoton edellytyksenä olisi aina oltava tieto tai perusteltu epäily vieraan valtion Suomeen kohdistamasta vaikuttamisesta, joka aiheuttaa vakavan vaaran Suomen täysivaltaisuudelle ja kansalliselle turvallisuudelle, eivätkä muut keinot ole riittäviä tilanteen ratkaisemiseksi.

Turvallisuuden varmistaminen on koko Suomen yhteinen intressi. Nyt käsillä oleva lakiesitys on poikkeuslaki. Lain vaativuus on edellyttänyt huolellista valmistelua, mistä on annettava lain valmistelijoille kiitos. Esityksessä on katsottu painavien, hyväksyttävien tavoitteiden olevan käsillä. Kyseessä on rajattu poikkeus, taustalla pakottava syy ja muiden keinojen ei ole katsottu olevan riittäviä. Laissa säädettäisiin toimivaltuudesta rajoittaa kansainvälistä suojelua koskevien hakemusten vastaanottamisesta tilanteissa, joissa vieras valtio pyrkii painostamaan Suomea maahantulijoita hyväksikäyttämällä.

Päätös lain soveltamisesta voitaisiin tehdä enintään kuukaudeksi kerrallaan, mutta se voitaisiin tarvittaessa uusia. Päätös koskisi vain osaa Suomen valtakunnanrajaa eli se olisi siis alueellisesti ja ajallisesti rajattu. Päätös voitaisiin tehdä ennakoivasti, jos viranomaisten hankkimat tiedot ja arviot antavat tähän perustellun syyn.

Suomen on huolehdittava viranomaisten riittävistä toimivaltuuksista maamme kansallisen turvallisuuden varmistamiseksi. Rajaturvallisuuslailla Suomi varautuu ja parantaa valmiuksia hybridivaikuttamisen torjumiseksi. Näistä valtion perusasioista on näinä aikoina pidettävä erityinen huoli.

JarnoLimnell
Kokoomus Espoo

Jarno Limnell on kansanedustaja (Kok). Hän on myös dosenttina kolmessa yliopistossa, ja on Maailman talousfoorumin asiantuntijaverkoston jäsen. Hän on Espoon kaupunginvaltuuston 1. varapuheenjohtaja ja puheenjohtajana Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen aluevaltuustossa, ja MTS:n puheenjohtaja. Hän on koulutukseltaan sotatieteiden tohtori, VTM ja upseeri (majuri evp.).

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu