Siunatun joulun jälkeen

Paavo Lipponen totesi toissapäiväisessä vaalitentissä, että kunnon keskustelu oikeista asioista alkaa presidentinvaaleissa vasta siunatun joulun jälkeen. Toivottavasti, sillä tätä keskustelua me suomalaiset odotamme. Iltalehden kyselyn mukaan yli 90% suomalaisista on pitänyt vaalitenttien sisältöä vääränä.

Arvojohtajuuden ja kansakunnan Isänä tai Äitinä toimimisen lisäksi presidentti käyttää valtaa asioissa, joilla on suuri merkitys meille suomalaisille. Joulun lahjalistassani esitän ehdokkaille toiveen, että saisin selkeitä vastauksia ainakin seuraaviin ulko- ja turvallisuuspoliittisiin kysymyksiin, joista keskusteleminen on toistaiseksi ollut varsin olematonta:

Presidentti on puolustusvoimien ylipäällikkö. Valittavan presidentin virkakaudelle ajoittuu puolustusvoimien suurin uudistus sitten jatkosodan, ja edessä on merkittäviä valintoja. Mitä ehdokas ajattelee asevelvollisuudesta, koko maan puolustamisesta ja ylipäänsä puolustusvoimien asemasta yhteiskunnassamme? Ei kai myöskään ole väärin kysyä ehdokkaiden tietämystä (ja kiinnostusta) maanpuolustusasioihin, sillä presidentti päättää sotilaallisen puolustuksen toteuttamisen periaatteista.

Turvallisuuspolitiikka ja presidenttiys yhdistetään toisiinsa. Pyytäisin ehdokkaita selkokielisesti kertomaan, mitä tämän päivän suomalainen turvallisuuspolitiikka ylipäänsä on, ja mistä tekijöistä se koostuu? Vastaaminen ei ole helppoa, sillä tämän päivän turvallisuuspolitiikkaan yhdistyvät niin monet asiat. Näkemys turvallisuuspolitiikan sisällöstä ja sen tulevaisuudesta ehdokkaalla tulee kuitenkin olla, ainakin jos haluaa olla uskottava. Ehdokkaalle erinomainen mahdollisuus erottautua.

Presidentti johtaa ulkopolitiikkaa yhdessä valtioneuvoston kanssa. Suhteet Yhdysvaltoihin on jo pitkään ollut Suomessa vaikea asia, monien mielestä jopa kiusallisen vaikea nykyisen presidentin aikana. Millaiset Yhdysvaltain suhteet uusi presidentti on aikeissa rakentaa – ja miksi?

Arviomme ja ymmärryksemme Venäjästä ohjaa kaikkein vahvimmin suomalaista turvallisuuspolitiikkaa. Näin on ollut läpi itsenäisyytemme historian, ja näin tulee luultavimmin olemaan jatkossakin. Venäjän suhteen ehdokkaat ovat toistelleet luottamuksellisten suhteiden tärkeyttä. Hyvä niin. Mutta nyt on pakko mennä pintaa syvemmälle. Onko Venäjä Suomelle muutakin kuin mahdollisuus? Aikooko uusikin presidentti olla hiljaa kaasuputken ja Hodorkovskin oikeudenkäynnin kaltaisista asioista – ettei ärsytettäisi itänaapuria? Onko ehdokkaalla todellista venäjätuntemusta ja -osaamista?

Kukaan ehdokkaista ei ole vielä loistanut vaalitenteissä. Samanaikaisesti ”ei osaa sanoa” äänestäjien on määrä kasvanut. Kuukausi on politiikassa pitkä aika – kaikki on mahdollista. Etenkin, jos ehdokas keskittyy oikeisiin asioihin ja antaa selkeitä vastauksia. Siunatun joulun jälkeen.

JarnoLimnell
Kokoomus Espoo

Jarno Limnell on kansanedustaja (Kok). Hän on myös dosenttina kolmessa yliopistossa, ja on Maailman talousfoorumin asiantuntijaverkoston jäsen. Hän on Espoon kaupunginvaltuuston 1. varapuheenjohtaja ja puheenjohtajana Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen aluevaltuustossa, ja MTS:n puheenjohtaja. Hän on koulutukseltaan sotatieteiden tohtori, VTM ja upseeri (majuri evp.).

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu