Sodan ja rauhan välissä

Elämme aikaa, jossa tutut turvallisuuden kahtiajaot hämärtyvät. Sota – rauha, sisäinen turvallisuus – ulkoinen turvallisuus, kyberturvallisuus – fyysisen maailman turvallisuus, ja moni muu. Nämä kaikki turvallisuuden käsitteet elävät ajassa ja on tärkeää, että pysymme ajan hengessä mukana.

Täydellistä rauhantilaa emme Suomessa tällä hetkellä elä, mutta emme ole sodassakaan. Sodan ja rauhan välissä on monia harmaan sävyjä, joissa pyritään vaikuttamaan ja epävakauttamaan kohteena olevaa valtiota yleensä normaalissa arkipäivässä ja kohdemaan toimiessa normaalin toimivaltuuksin. Keinoja on monia datakaapelien katkaisemisesta palvelunestohyökkäyksiin ja ihmisjoukkojen tarkoitukselliseen ohjaamiseen rajalle. Tässä sodan julistamisen kynnyksen alapuolella tapahtuvassa hybridivaikuttamisessa pyritään tarkoituksellisesti hyödyntämään kohdemaan lainsäädännön heikkouksia. Vaikuttamisoperaatioilla myös testataan kohdemaan valmiuksia vastata vaikuttamiseen.

Suomi on parhaillaan hybridvaikuttamisen kohteena, ja realistisesti arvioiden vaikuttamiskeinot ja lainsäädäntömme heikkouksien hyväksikäyttäminen hyvin todennäköisesti jatkuvat, saaden mahdollisesti yhä vakavampia piirteitä. Tässä hengessä Leo Tolstoi mahdollisesti nimeäisi ”Sota ja rauha” -teoksensa tänä päivänä muotoon ”Sodan ja rauhan välissä.”

Hybridivaikuttamiseen vastaamiseksi on oltava hereillä ja kyettävä vahvaankin yhteiskunnalliseen resilienssiin jos vaikuttaminen tulee ennakoimattomasti ”katveesta”. Samalla jatkuvasti kehittävä varautumisesta sekä lainsäädäntöä ajan hengen mukaisesti. Turvallisuudesta huolehtiminen ja varautumisen kehittäminen ei ole projekti vaan jatkuva prosessi.

Kybermaailma on selkein esimerkki sodan ja rauhan rajan hämärtymisestä, tai paremminkin tietoisesta hämärtämisestä. Kyberhyökkäyksiin vastaaminen ja reagointi on edelleen asia, mikä länsimaissa on ”työn alla.” Unohtamatta kybermaailman kautta tapahtuvaa informaatiovaikuttamista, jolla pyritään vaikuttamaan mielikuviimme ja yhteiskuntarauhaan. Informaatiovaikuttamiseen (jonka muodot kehittyvät nyt nopeasti) käykin hyvin Sunzin keskeinen ajatus, että sotataidon huippu on saavuttaa voitto ilman taistelua.

Sota on hyvin voimakas sana ja se herättää aiheellisesti turvattomuuden tunnetta. Tämän takia olen varovainen sen käytössä. Hybridivaikuttamisesta on vielä matkaa sotaan – poliittisena ja kansainvälisoikeudellisena käsitteenä. Toki täysimittaiseen sotaankin on varauduttava – niin Suomi on tehnyt, ja tekee jatkossakin.

Valppaana olemme ja varaudumme, ja olemme turvassa.

JarnoLimnell
Kokoomus Espoo

Jarno Limnell on kansanedustaja (Kok). Hän on myös dosenttina kolmessa yliopistossa, ja on Maailman talousfoorumin asiantuntijaverkoston jäsen. Hän on Espoon kaupunginvaltuuston 1. varapuheenjohtaja ja puheenjohtajana Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen aluevaltuustossa, ja MTS:n puheenjohtaja. Hän on koulutukseltaan sotatieteiden tohtori, VTM ja upseeri (majuri evp.).

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu