Sotaa sosiaalisessa mediassa

Israelin asevoimat kertoi Twitter-tilillään keskiviikkona aloittaneensa sotilaalliset toimet Hamasia vastaan Gazassa. Tapausta on pidetty ensimmäisenä sosiaalisen median kautta annettuna sodanjulistuksena.

Israel ja Hamas (sekä samalla koko verkottunut maailma) käyttävät aktiivisesti sosiaalista mediaa hyväkseen käynnissä olevassa konfliktissa. Kuvaava esimerkki on, miten Israel kertoi ensin Twitterissä iskevänsä Hamasin johtohenkilöihin, ja hetkeä myöhemmin Youtubeen ilmestyy video ilmaiskusta tiellä liikkuneeseen autoon, jossa Hamasin sotilaallisen johtajan kerrotaan olleen. Hamasin Twitter-viesti vahvistaa tapahtuneen: ”Suremme johtajamme Ahmed Jabarin kuolemaa.” Seuraavissa twiittauksissa Israel kehoittaa Hamasin johtajia pysyttelemään maanpinnan alapuolella, kun Hamasin twiittaus kertoo Israelin ”avanneen portit helvettiin.” Live-blogeja ja twiittauksia kirjoitetaan ja videoita julkaistaan parhaillaankin – molemmin puolin.

Sosiaalisessa mediassa on kyse yhdestä taistelutantereesta, jolla on pakko pärjätä, mikäli aikoo menestyä tämän päivän sodankäynnissä. Yhdysvaltalaiset oppivat jo Persianlahden sodan aikana, ettei sotaa voi voittaa, jollei CNN kerro suurelle yleisölle Yhdysvaltojen voittavan.

Aseet tappavat ja haavoittavat sodassa edelleen, mutta sanojen, kuvien ja bittien merkitys kasvaa. Gazan(kaan) konfliktissa ei ole kyse vain maa-alueiden valtaamista ja vastustajan tuhoamista, vaan julkisen mielipiteen puolelleen voittamisesta ja ihmisten havaintojen muuttamisesta. Sosiaalisen median kautta tavoitetaan suuri joukko ihmisiä, joille voidaan perustella omien toimien oikeutusta ja kuvata vastapuolen aiheuttamia kärsimyksiä. Ei ole sattumaa, että niin Israelin kuin Hamasin julkaisemissa kuvissa lapsiuhrit ovat näkyvästi esillä. Israelin asevoimien Facebook-sivuilla on näyttäviä kuvia Hamasin rakettien kantoetäisyyksistä, kun taas #GazaUnderAttack -twiittauksien linkeistä löytyy videoita, jotka eivät ole perheen pienimpien katsottavaa.

Israel on edelläkävijä sosiaalisen median käyttämisessä. Some-kyvykkyyksien kehittämiseen on Israelissa viime vuosina investoitu kymmeniä miljoonia dollareita ja asevoimien sisällä puhutaan yleisesti ”Sosiaalisen median operaatioista” osana muuta toimintaa. Israelin asevoimilla on oma Facebook-sivunsa, Twitter-tilinsä, videoita Youtubessa, kuvia Flickr:ssä ja tällä viikolla avattuna tili Tumblr:ssä. Informaatiota jaetaan englanniksi, hepreaksi sekä useilla muilla kielillä. Hamasin sosiaalisen median käyttäminen keskittyy aktiivisimmin Twitteriin, ja @AlqassamBrigade -käyttäjänimen alle.

Informaation määrä on tämän päivän verkottuneessa maailmassa valtava ja olemme jatkuvan vaikutuksen kohteina. Tiedon totuusarvo menettää merkitystään – mikä on totta ja mikä ei, mitä pitäisi uskoa? Olemme jokainen osallisena käynnissä olevassa informaatiosodassa, usein ilman että sitä edes itse huomaamme tai tiedostamme. Gazan tilanne on esimerkki siitä, miten vahva rooli sosiaalisella medialla on tämän päivän maailmassa. Samalla sosiaalinen media muuttaa tapaamme kommunikoida, sekä toisaalta tarjoaa mahdollisuuden osallistua vaikuttamiseen, vaikka twiittaamalla @IDFSpokesperson:lle.

Gazan tilanne asettaa haasteen sosiaalisen median palveluntarjoajille: Mitä saa julkaista ja mitä ei? Youtube poisti hetkeksi sivuiltaan Israelin ”pommitusvideon”, mutta on sittemmin palattanut videon nähtäväksi. Facebook:sta kerrotaan, että tilannetta seurataan, mutta toistaiseksi ei julkaistuja tekstejä, kuvia tai videoita ole sensuroitu. Twitter-palvelu on tarkoituksellisesti vetäytynyt julkisuudesta, eikä halua kommentoida asiaa. Tosiasia on, että se joka hallitsee sosiaalista mediaa, hallitsee kasvavissa määrin niin yleistä mielipidettä kuin myös fyysistä todellisuutta.

Sosialaisen median keskittyessä Gazan tilanteeseen, luen twiittauksen: ”Meanwhile in #Syria, 111 people were killed today.”