Suomalaisen työn tuottavuus taas nousuun tekoälyn avulla
Suomalaisen työn tuottavuus
Tilastokeskuksen mukaan suomalaisen työn tuottavuus laski vuonna 2022. Suurimpana selittäjänä oli tilastokeskuksen mukaan se, että työn määrä kasvoi vuoteen 2021 verrattuna mutta arvonlisäys ei kasvanut samassa suhteessa. Suomessa työn tuottavuus on nyt hyvin lähellä tasoa, jolla oltiin vuonna 2007.
Tekoälyllä tuottavuutta
Tutkimusten mukaan tekoälyn käyttö voi lisätä työn tuottavuutta n. 14-35% riippuen toimialasta, tekoälysovelluksesta sekä käyttötapauksesta. Myös hallitusohjelmaan on kirjattu: “Suomi on teknologinen edelläkävijä, joka hyödyntää digitalisaation ja tekoälyn mahdollisuudet täysimääräisesti, ihmiset mukana pitäen” ja “tekoälyratkaisujen tehokas hyödyntäminen sekä automaatioasteen nosto luovat uutta liiketoimintaa, tukevat yritysten kilpailukykyä ja helpottavat osaltaan työvoimapulaa.”
Suomessa kuitenkin vain pieni osa yrityksistä käyttää tekoälyä keskeisenä osana liiketoimintaa. Tilastokeskus julkaisee marraskuussa tekoälyn käytön yleisyyttä kuvaavat luvut, mutta edellisessä mittauksessa Suomalaisista yrityksistä tekoälyä käytti vain 16%. Globaalisti tekoälyä käyttää jo yli 35% yrityksistä ja Intiassa ja Kiinassa tekoälyä käyttää yli 50% yrityksistä.
Konkreettisia tapoja tekoälyn käyttöön
Yksinkertaisimmillaan tekoälyn käyttö voi liittyä vaikkapa luovaan työhön ja tekstin tuottamiseen. Suomen Yrittäjänaisten toimitusjohtaja ja sivutoiminen verkkokauppayrittäjä Carita Orlando kertoo: ”käytän ChatGPT tekoälyä lähes päivittäin. Laadin tekoälyn avulla erilaisia kirjoituksia ja teen verkkokauppaan tuotteiden esittelytekstejä tekoälyn avulla. Pystyn tekemään tekstejä huomattavasti nopeammin ja monipuolisemmin kuin ilman tekoälyä. Totta kai tekoälyn tuotos pitää vielä tarkistaa, mutta kokonaisuutena tuottavuuteni on kasvanut tekoälyn avulla merkittävästi”. “Toivon myös muiden yrittäjien rohkeasti kokeilevan tekoälyn käyttöä omissa töissään.” Carita jatkaa.
Päättäjille
Tekoälyn teknologinen kehitys on huimaa. Erilaiset algoritmit ja kielimallit kehittyvät niin nopeasti, että ajantasaisen tiedon ylläpitäminen tai sääntelyn luominen on vaikeaa. Samaan aikaan hyödyt esimerkiksi tuottavuuden kasvun kautta ovat kiistattomat. Meidän tulee päättäväisesti tukea hyötyjen käyttöönottoa suomalaisissa yrityksissä ja julkisessa hallinnossa ja samaan aikaan varmistaa, että pääosin EU tasoinen sääntely esimerkiksi datan jatkokäytön rajauksesta toteutuu myös suomalaisessa yhteiskunnassa. Mielestäni tämä asettaa uudenlaisia osaamisvaatimuksia myös meille päättäjille. Ehdotin aiemmin tänä syksynä teknologian maanpuolustuskurssin toteutusta kansanedustajille ja aiheen tiimoilta käymäni keskustelut ovat olleet rohkaisevia: monet päättäjät jakavat yhteisen näkemyksen teknologian maanpuolustuskurssin tärkeydestä.
Tekoälyssä paikka myös suomalaiselle innovaatiolle
Tekoälykehityksen globaalit toimijat jakavat nyt markkinoita kiihtyvään tahtiin. Globaalien teknologioiden hyödyntämisen lisäksi tarvitsemme mielestäni myös suomalaista tutkimus- kehitys ja innovaatio (TKI) osaamista tekoälyn saralla. Suomalaiset laajat kielimallit voisivat helpottaa esimerkiksi suomenkielisten palveluiden toteutusta. Tarvitsemme kuitenkin myös sellaisia tekoälyinnovaatioita, joiden markkina on globaali. Kannustankin suomalaisia tutkijoita, kehittäjiä ja innovaattoreita haastamaan itsensä myös tekoälyn globaalilla pelikentällä.
Tekoälyä käyttää jo Orpon hallitus. Ihan omatekoista tekoälyä vieläpä. Vientituotteeksi siitä ei ole, ainakaan Saksaan.
Ilmoita asiaton viesti
EU alkaa tekemään tekoälyn käytölle rajoituksia ja haluaa korostaa, että pitää tuoda selkeästi esille, että kyseessä on tekoälyn tekemä eikä mikään ihmisen.
On hyvin vaarallista, jos päätöksentekoa inhimillisistä asioista siirretään tekoälyn tehtäväksi.
Ilmoita asiaton viesti
Ainakin toivoa sopii, luulisi keinoälyn korvaavan lähinnä liukutyön kaltaisia ennaltamäärättyjä tehtäviä – esimerkiksi se tuottava kirjoitus keinoälyllä, niin kuin tuli jo esille. Tarkistus jää edelleen ihmiselle, joka toivon mukaan ei vaan lue kirjoitusta, vaan myös sisäistää sen ytimen.
Ilmoita asiaton viesti
On varmaan tekstityyppejä, joissa tekoälyn käyttäminen yleistyy ja on hyödyllistä.
Tieteellisissä teksteissä yksi keskeisimpiä kriteereitä on argumentaation läpinäkyvyys: mihin materiaaliin johtopäätökset tarkalleen ottaen perustuvat ja miten, ja kuinka kirjoittaja on tunnistanut ja analysoinut mahdollisia näkökulmavääristymiä? Näissä suhteissa tekoäly voi olla enemmän osa ongelmaa kuin ratkaisua.
Toiseksi teksit ovat yleensä edelleen ihmisten välisen viestinnän väline. On tärkeää kuulla esimerkiksi, miten joku poliitikko tai tutkija sanoo asian omin sanoin. Tai työtön, vammainen, yksinhuoltaja, jne. Juuri ihmiset ovat kuitenkin arvokkaita, ei äly sinänsä.
Ilmoita asiaton viesti
Kävipähän tuo mielessä, että voisi ministerien avustajat korvata keinoälyn käytöllä. Mutta toisaalta edelleen on yksi kysymys, jota on vaikeampi kiertää: onko yhdentekevää kuka työt yhteiskunnassa tekee?
Eikö tämä mietitytä yhtään, ihan yhteiskunnan varsinaisen synnyn alkusyistä lähtien?
Miksi on Yhteiskunta?
Ilmoita asiaton viesti
HS:
CHAT GPT:N kaltaiset keskustelevat kielimallit eivät Toivosen mukaan käsittele tietoa vaan sanoja.
”On silti hämmentävää, miten monenlaisiin tehtäviin kielimallia voi käyttää, vaikka sen toiminta perustuu vain sanojen manipulaatioon.”
Yhdysvalloissa on ihmetelty, miten Open AI -yhtiön kehittämä tuorein kielimalli on suorittanut monia kansallisia testejä, muun muassa asianajajille suunnatun kaksipäiväisen loppukokeen. Monivalintatehtävistä ja kirjallisista vastauksista koostuvaa koetta pidetään vaikeana.
Toivonen huomauttaa, että kielimallit pärjäävät päättelykokeissa hyvin siksi, että niitä on opetettu hyvin samankaltaisella aineistolla.
”Usein jos tehtäviä muokkaa hieman, kielimalli epäonnistuu”, Toivonen sanoo.
Pärjäämistä juristien testissä ei voi pitää merkkinä siitä, että kielimalli voisi kohta hoitaa juristin tehtäviä. Toivosen mukaan kielimalli pärjää tehtävissä, jotka ovat pelkistettyjä, rajattuja ja teennäisiä. Ei sellaisia, joita oikea juristi joutuu pohtimaan.
Ilmoita asiaton viesti