Suomen kansallisen tarinan kirkastaminen

Tasavallan presidentin uudenvuodenpuhe ilmensi vahvaa näkemyksellisyyttä Suomen ideasta ja suomalaisuudesta. ”Tunne kohtuudella vastuusi, edes omasta itsestäsi. Siis tee, minkä kykenet”, on tärkeä viesti jokaiselle suomalaiselle.

Laajemmin tarkastellen tärkeä kysymys Suomessa nyt juhlavuotena kuuluu: Millainen Suomi on ja mitä suomalaisuus merkitsee tulevaisuudessa? Tai paremminkin: millaisen Suomen ja suomalaisuuden haluamme luoda? Jos emme itse selkeästi määrittele keitä olemme ja mihin pyrimme, annamme sen silloin muiden tehtäväksi. Sitä emme halua. On tärkeää, että kirkastamme kansallista narratiiviamme.

Elämme joka hetki menneisyyden ja tulevaisuuden risteyskohdassa. Menneisyyttä on ymmärrettävä, jotta tiedämme mistä olemme tulleet. Menneisyydestäkin on toki monia totuuksia. Nykyhetkessä teemme valintoja, jotka määrittävät tulevaisuutta. Valinnat antavat toiminnallemme suunnan. Tulevaisuus on puolestaan aina osin ennakoimatonta. Emme koskaan pysty täysin tietämään mitä tulevaisuus tuo mukanaan. Edes huomenna. Ihmiskunnan historiassa kahden viime vuosisadan mullistukset ovat olleet niin nopeita ja radikaaleja, että jo tulevina vuosikymmeninä tulemme hyvin todennäköisesti kansakuntana kohtaamaan tilanteita, joita emme vielä edes ymmärrä. Ajan henki on muutosnopeus ja ennalta-arvaamattomuus.

Suomi täyttää itsenäisenä valtiona sata vuotta. Sadassa vuodessa on Suomessa tapahtunut täydellinen muutos. Olemme siirtyneet byrokratiasta demokraattiseen oikeusvaltioon, taistelleet aseellisesti useita kertoja itsenäisyyttämme puolustaen, rakentaneet ja jälleenrakentaneet sitkeydellä, voittaneet olympiamitaleja (jopa Euroviisut) ja nousseet kansainvälisissä vertailuissa maailman vakaimmaksi ja edistyksellisimmäksi maaksi. Vuosisadassa.

Suomen menneisyyden tarina – ja teot – hakevat vertaistaan maailmassa. Vaikeuksiakin on matkalla ollut ja olemme myös osanneet olla hankalia. Suomen ideastakin on kiistelty. Tämäkin kuuluu maamme menneisyyteen.

Lähes sadan vuoden taipaleemme voi mielestäni tiivistää yhteen lauseeseen. Olemme olleet selviytyvä ja menestyvä kansakunta. On aika katsoa kunnioittavasti taaksepäin ja samalla suunnattava katse juhlavuoden risteyskohdassa tulevaisuuteen.

Suomalaisuus ja ajatus yhtenäisestä kansakunnasta on historiallisesti vielä nuori ilmiö. Kansakunta on olemassa vahvana itsestään tietoisena mielikuvana, ideana kansasta. Meistä suomalaisista. Kansamme kohtalon hetkinä juuri tässä on ollut vahvuutemme. Yhdensuuntainen Suomen idea on tärkeä – jopa välttämätön. Yhteinen idea antaa kansakunnalle suunnan. Tarvitsemme tulevaisuuteen katsovan suomalaisuuden tarinan, ja tarinoita ihmiset ovat aina tarvinneet. Yuval Noah Harari kirjoittaa hyvin kirjassaan ”Sapiens, Ihmisen lyhyt historia”, miten vuosituhansien aikana ihmiset ovat punoneet uskomattoman monimutkaisen tarinaverkoston ja miten paljon tarinoilla on valtaa. Jokaiselle kulttuurille on muodostunut omat uskomuksensa, norminsa ja arvonsa, ja ne ovat jatkuvassa muutoksen tilassa. Kulttuuri muuttuu sisäisten ja ulkoisten tapahtumien myötä, ja vuorovaikutuksessa muiden kulttuurien kanssa. Myös talous, politiikka ja uskonto muokkaavat kulttuuria. Pienet teotkin. Tarina muuttuu joko itsestään tai ohjattuna.

Kansakunnat kilpailevat tänä päivänä työpaikoista, osaajista, investoinneista ja talouskasvusta. Jopa onnellisuudesta kilpaillaan. Tarinat ovat osa tätä kilpailua. Tarinan vaikeus ei piile itse kertomisessa vaan siinä, että saa muut uskomaan tarinaan ja sen voimaan. Tarinat myös jäävät mieleen. Tietoisuuteemme ja alitajuntaamme. Tarinaan samaistutaan. Jokaisen suomalaisen ääni ja mielipide on tärkeä. Kyse on yhteisestä tarinastamme, jonka kirkastaminen on meidän kaikkien vastuulla.

Tarinoiden kertomiseen yhdistyy myös informaatiovaikuttaminen, jossa tietoisesti pyritään muokkaamaan meidän suomalaisten mielikuvia ja käyttäytymistä haluttuun suuntaan tai tuottaa sekaannusta ja epävarmuutta. Tosiasiat eivät ole esteenä, kun vedotaan tunteisiin. Psykologisen vaikuttamisen merkitys tulee kasvamaan ja Suomessa emme ole suojassa tältä kehitykseltä.

Jos emme kerro tarinaamme itse, joku muu kertoo sen puolestamme.

Uskon monella olevan mielessä ajatus, että voiko Suomella edes olla yhtä yhteistä tarinaa? On siis kysyttävä mitä Suomen tarina ylipäänsä voisi olla. Mistä tarina rakentuu?
Tarina tarkoittaa yhteistä perustaa – keskeisiä arvoja, kansallistunnetta ja tahtotilaa – suomalaisuuden tulevaisuudesta. Etsimme siis yhteistä ymmärrystä siitä, keitä olemme ja mihin olemme menossa. Kyse on mielestäni Suomen ja suomalaisuuden tulevaisuuden periaatteista, joihin olemme valmiita sitoutumaan ja joita olemme valmiita puolustamaan. Yhteisten periaatteiden pohjalta jokainen voi kirjoittaa oman tarinansa, mutta tarinan perustan on oltava suomalaisille yhteinen. Tarina, jolla luodaan tavoitteellisesti samankaltaisuutta, suomalaista identiteettiä, ymmärrystä ”meistä.” Maa, joka ei tunne eheyttä ja yhteenkuuluvuutta, ei menesty.

Meidän on pystyttävä viestimään asemastamme ja tahtotilastamme kirkkaasti ja linjakkaasti niin itsellemme kuin muulle maailmalle. Siis kertomaan tarinamme tarpeeksi uskottavasti. Tarina antaa myös mielekkyyttä keskinäiselle kunnioitukselle, sosiaalisille sitoumuksille sekä tiedolle ja taidoille, jotka saavat ihmiset tuntemaan itsensä tärkeiksi toisilleen. Yhteisen tarinan perustan ollessa vahva, näyttäytyy Suomi ja suomalaisten henkilökohtaisten tarinoiden pohjalta enemmän sekä-että kuin joko-tai yhteiskuntana. Kuten pitääkin. Tällöin Suomen tarinaan saadaan yhdistettyä suomalaisten oma merkityksellisyys tarinan tuottajina ja sitä jatkuvasta luovina. Tarinassa – kansallisessa narratiivissamme – on oltava rehellinen, mikä kuuluu suomalaisuuden arvoihin.

Olen valmis esittämään seitsemän pohjimmaista tahtotilan rakennusainesta ja periaatetta, joista Suomen tulevaisuuden idea ja sen mukainen tarina rakentuvat. Kyse on suomalaisesta kehyskertomuksesta, narratiivista, jonka pohjalta voi syntyä useita erilaisia tarinoita, mutta perusta on yhteinen. Perusta ajattelulle ja teoille. Perusta suomalaisuudelle.

Yksi. Suomalaisten voima on siinä, että välitämme.

Elääkseen onnellista elämää ihminen tarvitsee toisia ihmisiä, toisistaan välittäviä ja huolta pitäviä ihmisiä. Välittämisen ja pohjimmiltaan hyväsydämisyyden pitää kuulua suomalaisuuteen. Suomalaisuuden pitää perustua sille, että pidämme huolta itsestämme ja toisistamme. Oikeasti välitämme. Tämä on yhteisöllisyytemme perusta. Suomalaisten opetus maailmalle ja toisilleen on jokaisen halu antaa ja auttaa toista yhteisen tulevaisuuden rakentamisessa. Kaveria suomalainen ei jätä, vaan suomalainen arvostaa ja tukee kaveriaan. Välittää, jotta jokainen ihminen tuntee itsensä tärkeäksi ja tarpeelliseksi. Välittämisen voima on todella vahva.

Kaksi. Suomi tietää ja osoittaa paikkansa maailmassa.

Suomi on itsenäinen ja vahva demokratia, luottamukseen perustuva avoin yhteiskunta ja pohjoismainen hyvinvointivaltio. Suomi kuuluu läntiseen arvoyhteisöön.

Kolme. Olemme teknologisesti edistynyt ja osaavien ihmisten maa.

Suomi luo menestymisen mahdollisuuden edellytykset. Panostamme teknologian kehittämiseen, digitalisaation edistämiseen ja innovointiin, mikä muuttaa koko ihmiskunnan tulevaisuutta. Suomi tunnetaan sekä teknologiaa kehittävänä että sitä ennakkoluuttomasti hyödyntävänä maana. Suomessa on vallalla kokeilukulttuuri ja osaamme luopua vanhasta. Suomella on jatkuva kyky ja ennen kaikkea halua uusiutua. Suomen merkittävimpiä vahvuuksia ovat sivistyneet ja osaavat ihmiset. Osaamisen kehittämiseen ja korkeaan sivistystasoon todella kansakuntana tietoisesti panostamme. Suomalaiset ovat jatkuvasti itseään ja osaamistaan kehittäviä.

Neljä. Suomi on turvallinen maa.

Turvallisuus on suhteellinen käsite ja haastava mitattavaksi. Turvallisuus on joka tapauksessa välttämättömyys onnellisuuden luomiselle sekä hyvin merkittävä kilpailutekijä Suomen menestymiselle. Suomi huolehtii turvallisuudesta – sen kaikilla tasoilla – ja myös muut sen tietävät. Turvallisuus luo Suomelle vahvan kansainvälisen luottamuspääoman sekä heijastaa suomalaisten vahvaa uskoa itseensä ja instituutioihinsa. Suomalaiselle turvallisuudelle on ominaista kyky improvisoida ja toimia joustavasti, sopeuttaa toimintansa vallitseviin tilanteisiin ja erityisesti toimia ja tehdä yhdessä. Suomalaiset tuotteet, ratkaisut ja palvelut tunnetaan turvallisuuden huomioimisesta. Suomi on yhteiskuntana ja suomalaiset yksilöinä sietokykyisiä. Meitä ei saa polvilleen – tuli mitä tuli. Jokainen suomalainen ymmärtää tärkeytensä turvallisuuden tuottajana, suomalaisen kokonaisturvallisuuden hengessä.

Viisi. Suomen luonto on kaunis ja puhdas.

Suomalaiset vaikuttavat ympärillään olevaan luontoon – ja luonto vaikuttaa meihin. Yksi suomalaisuuden perusarvo on luonnon arvostaminen ja siitä hyvän huolen pitäminen. Suomen luonto tunnetaan kauneudestaan ja puhtaudestaan. Ja suomalaiset luonnostaan vastuullisesti huolta pitävinä.

Kuusi. Suomeen ja suomalaisiin voi luottaa ja me luotamme itseemme.

Elämme nyt ja tulevaisuudessa luottamusyhteiskunnassa – yhteiskunnan kaikilla tasoilla. Luotettavuus on yksi suomalaisuuden vahvimpia arvoja. Luotettavuus on eräänlainen näkymätön, suomalaisen yhteiskunnan läpi kulkeva yhdistävä voima, jota tunnemme itseämme, toisiamme sekä ympäristöämme ja sen hallittavuutta kohtaan. Suomalaisuuteen kuuluu tietoinen keskinäisen luottamuksen vahvistaminen sekä kansainvälisen luottamuspääomamme vahvistaminen. Suomalainen yhteiskunta ja suomalaiset tunnetaan luotettavuudestaan ja myös siitä, että suomalaiset luottavat itseensä.

Seitsemän. Sisu.

Sisu kuuluu erottamattomasti suomalaisuuteen. Tahdonvoima ja asenne selvitä vaikeuksista ja saavuttaa asetetut päämäärät. Todellisen suomalaisen sisun mukaisen hengen voi ymmärtää vain suomalainen. Muille suomalainen sisukkuus näyttäytyy sitkeytenä, periksiantamattomuutena ja toiveikkuutena. Kyllä, suomalaiset ovat sisukas kansa. Myös tulevaisuudessa.

Tasavallan presidentin puhetta lainaten; ”Suomi toimii tavalla, joka huomioi ihmisen, ja tämä puolestaan osallistuu yhteiseen tavoitteeseen. Syntyy yksilön ja yhteisön välinen sanaton sopimus, ja tuloksena on arvostavaa kansallistunnetta ja myönteistä yhteenkuuluvuutta.” Kirkastuu Suomen tarina matkatessamme itsenäisyytemme toiselle vuosisadalle.

JarnoLimnell
Kokoomus Espoo

Jarno Limnell on kansanedustaja (Kok). Hän on myös dosenttina kolmessa yliopistossa, ja on Maailman talousfoorumin asiantuntijaverkoston jäsen. Hän on Espoon kaupunginvaltuuston 1. varapuheenjohtaja ja puheenjohtajana Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen aluevaltuustossa, ja MTS:n puheenjohtaja. Hän on koulutukseltaan sotatieteiden tohtori, VTM ja upseeri (majuri evp.).

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu