Suomen tulevaisuuden menestysresepti ei ole salaisuus – The key to Finland’s better economic future is no secret

Suomi on jäämässä jälkeen kansainvälisessä kilpailussa. Koronapandemian jälkeisen talouskasvun ennustetaan olevan Suomessa muuta EU:ta tai verrokkimaita merkittävästi hitaampaa. Viikonlopun aikana perustellun huolensa ilmaisivat muiden muassa Risto Siilasmaa sekä Ilkka Paananen. Sunnuntain Helsingin Sanomien pääkirjoitus jatkoi samasta aiheesta.

Finland is lagging behind in international competition. The economic growth followed by the corona pandemic is forecasted to be a lot weaker in Finland than in the EU or even in the other Nordic countries. Last week among others Risto Siilasmaa and Ilkka Paananen expressed their worries around the topic. Sunday’s editorial on Helsingin Sanomat  further deepened the debate.

Siilasmaa on F-Securen hallituksen puheenjohtaja ja Paananen Supercellin perustaja ja toimitusjohtaja. Molemmilla on selkeä näkemys siitä, kuinka teknologia vaikuttaa Suomen tulevaisuuteen, ja kuinka riippuvainen Suomi on ulkomaalaisista huippuosaajista.

Siilasmaa is the founder and chairman of the cyber security and privacy company F-Secure and Paananen is the founder and CEO of the mobile game development company Supercell. The two companies with the combined revenue of €1,5 billion in total, have great understanding on the impact that the technological advancement has on Finland’s future. They also understand and have well reasoned worries about the fact that Finland is dependent on the expert work migration.

Mikään ala ei välty teknologiselta murrokselta nyt eikä varsinkaan tulevaisuudessa. Siksi yksi tärkeimmistä lähitulevaisuuden kysymyksistä kuuluu, kuinka Suomi onnistuu houkuttelemaan riittävän kyvykästä työvoimaa globaalissa kilpailussa. On selvää, että hyvinvointivaltio tarvitsee jatkossa niin uusia veronmaksajia kuin osaavaa työvoimaakin.

All business in the modern world is more or less digital and will be even more so in the future. Thus the essential question is how well Finland ranks in the global competition of highly skilled workers. With weakening demographics and declining age dependency ratio it goes without saying that Finland is in dire need of both new tax payers and new skilled workforce.

Jos Suomi ei ota digitaalista kehitystä vakavissaan, jäämme muista Pohjoismaista yhä enemmän jälkeen. Ja digitaalisen teknologian hyödyntäminen on mahdollista vain, jos Suomeen halutaan investoida ja tulla tekemään töitä.

If the ever growing digital trend is not taken seriously the unwelcome trend of Finland being left more and more behind its competition becomes an actual risk. To be able to keep up with the pace and make the most of the possibilities of digitalization we need to make sure that Finland is a country into which one wants to move in, invest in and work in.

Suomessa on vuosia haikaltu “uuden Nokian” perään. Vaikka todennäköisempää on, että Suomeen syntyy useita pienempiä kasvuyrityksiä kuin yksi suuri, tosiasia on, että Suomen vahvuus on digitaalisen teknologian hyödyntämisessä. Silloin täytyy myöntää myös, että Suomi kilpailee osaajista koko muun maailman kanssa.

Ever since the unfortunate fall of Nokia the common mantra has been about the search for “a new Nokia”. Even if it is more likely that there will be several smaller growth companies than just one giant one it is a clear fact that Finland’s strength lies in technology. Which leads to another unquestionable fact: we are competing for skilled workforce against the whole world.

Olemme maailman onnellisin kansa ja meillä on maailman paras koulujärjestelmä, mutta valitettavasti jälkimmäistä tarjotaan lähinnä kahdella kotimaisella kielellä. Englanninkielisiä koulupaikkoja on valitettavan vähän. Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen palvelut voisivat olla Suomelle iso valtti, jos niin haluaisimme.

We are the world’s happiest country with the world’s best education system, but the latter is usually available only in Finnish or Swedish. To attract international talent we must increase the number of English-speaking daycares and schools. High quality daycare, pre-school education and primary school could be a big differentiating factor if we just wanted so.

Kysymys ei ole pelkästään työperäisen maahanmuuton houkuttelevuudesta. Monikielisyys on rikkaus ja rohkaisee myös meidän suomalaisten lapsia lähtemään maailmalle hankkimaan kokemusta, josta me kaikki hyödymme. Omatkin lapseni ovat kaksikielisen päiväkodin kasvatteja.

It is not only a question of attracting foreign workforce but also a question of culture for us Finns. Multilingual culture is an absolute value: it encourages our children to go abroad and gain experience that will eventually benefit us all. There is a reason my own children attend to a bilingual daycare.

Suomi on korkean teknologian maa, eikä Espoo ole poikkeus. Espoossa on jopa maailman mittakaavalla merkittävä keskittymä korkean teknologian yrityksiä. Englanninkielisiä varhaiskasvatus- ja koulupaikkoja on syytä lisätä, mikäli haluamme pärjätä kansainvälisessä kilpailussa jatkossakin. Teknologiassa ja osaajien houkuttelemisessa Suomeen on taloutemme tulevaisuus.

Finland is a country of high technology and my home city Espoo is no exception. Quite the opposite – Espoo is a significant cluster of high tech companies even on a global scale. To stay in the competition in the future also there must be more early childhood education and teaching in English. It is in our technology and our ability to attract high level international skilled workers that the key to Finland’s future lies.

+2
JarnoLimnell
Kokoomus Espoo
Ehdolla kuntavaaleissa

Jarno on kyberturvallisuuden työelämäprofessori Aalto-yliopistossa. Hän toimii dosenttina kolmessa yliopistossa ja on Maailman talousfoorumin asiantuntijaverkoston jäsen. Hän on koulutukseltaan sotatieteiden tohtori, VTM ja upseeri (majuri evp.).

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu