Suomen turvallisuuden uusi normaalitila

Perustuslaissamme todetaan, että ”jokaisella on oikeus elämään sekä henkilökohtaiseen vapauteen, koskemattomuuteen ja turvallisuuteen.” Turvallisuus on yhteiskuntamme kivijalka, joka on kaikissa olosuhteissa pidettävä kunnossa, oli taloudessa meneillään korkea- tai matalapaine. Mutta mitä on turvallisuus vuonna 2016?

Eilen julkistettu ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko sekä toukokuussa julkistettu Sisäisen turvallisuuden selonteko ilmentävät varsin selkeästi ja suorasanaisesti Suomen turvallisuuden nykytilaa. Selonteot itsessään osoittavat niin ilmaisutavan kuin itse selontekomenettelyn kehittyneen positiiviseen suuntaan aiemmasta.

Kun pohdimme käytännön toimia ja ratkaisuja, on tärkeää ymmärtää mikä on Suomen turvallisuuden vallitseva paradigma – ajattelutapa ja todellisuus, jota voi pitää pysyvänä olotilana.

Turvallisuudella on tänä päivänä kolme ominaispiirrettä: muutosnopeus, ennalta-arvaamaton epävakaus ja toimintaympäristön kompleksisuus. Ominaispiirteet vaikuttavat niin ihmisten arjen turvallisuuteen, yhteiskunnan turvallisuuteen kuin globaaliin turvallisuuteenkin. Kyse on turvallisuuden uudesta normaalitilasta, jonka keskellä Suomen ja suomalaisten turvallisuutta luodaan.

Suomen sisäinen ja ulkoinen turvallisuusympäristö on muuttunut merkittävästi viimeisen kahden vuoden aikana. Fyysisen turvallisuusympäristön muutosten ohella digitaalisen ympäristön ja teknologian kehitys on ollut nopeaa, ja tämän kehityksen vauhti kiihtyy jatkossa entisestään. Teknologialla ja digitalisuudella tulee olemaan turvallisuuteemme monenlaisia vaikutuksia, joita emme kaikilta osin pysty ennakoimaan. Turvallisuuden muutosnopeus edellyttää yhä tiiviimpää jatkuvaa seurantaa tilannetietoisuuden ylläpitämiseksi, joustavia päätöksentekoprosesseja ja toimintamalleja sekä lainsäädännöllistä muutosvalmiutta.

Turvallisuuden nykytilaa voi kutsua ”ennalta-arvaamattomaksi epävakaudeksi.” Ennakkovaroitusaika uhkien osalta lyhenee. Meidän on osattava elää vallitsevan epävarmuuden ilmapiirissä, sillä jatkossa epävarmuuden ja muutosten ennustaminen on nykyistäkin vaikeampaa. Vaikka ennalta-arvaamattomuus ilmentää turvallisuuden nykytilan niin kansallista kuin kansainvälistä kehitystä, ei tilannetta tule ymmärtää pelkästään negatiivisena. Sopivan jatkuvan valmiuden ylläpitäminen ja tämän olotilan hyväksyminen parantaa suomalaisen yhteiskunnan niin henkistä kuin toiminnallista sietokykyä ja valmiutta. Suomalaisen yhteiskunnan yleinen kriisinsietokyky joutuu kuitenkin lähivuosina nykyistä vakavammalle koetukselle.

Aikamme ehkä merkittävin turvallisuuden trendi on fyysisen ja digitaalisen toimintaympäristön yhdentyminen, tai paremminkin yhteenkietoutuminen. Tämä tarkoittaa niin digitaalisen toimintaympäristön kuin teknologian laajemmankin kehityksen yhdistymistä turvallisuusajatteluumme ja -toimiimme – fyysisen turvallisuusajattelun ja -toimien rinnalle. Digi-fyysinen turvallisuusympäristö on kokonaisuudessaan hyvin kompleksinen ja tämän kokonaisuuden hallinta ja ymmärtäminen haasteellista, ja edellyttää vahvaa ja poikkitieteellistä strategista turvallisuusymmärrystä. Ei ole sattumaa, että uudessa ulko- ja turvallisuuspoliittisessa selonteossa puhutaan myös kybertoimintaympäristöstä, sosiaalisesta mediasta ja 3D-tulostuksesta.

Turvallisuuden uudessa normaalitilassa on tärkeää keskustella siitä, mitä turvallisuus itsessään on ja mitä se merkitsee suomalaisille. Itse uskon, että turvallisuuden tunteen – meidän jokaisen henkilökohtaisen tunteen – merkitys tulee jatkossa korostumaan aiempaa enemmän. Suomalaisten turvallisuuden tunteesta on pidettävä erityisen hyvää huolta. Uskon, että merkittävimmät ”taistelut” tullaan jatkossa käymään ihmisten mielistä. Siitä mitä ajattelemme, miten asioita arvotamme ja mihin uskomme. Siksi turvallisuuden uudessa normaalitilassa on tärkeää tiedostaa, että jokainen meistä on turvallisuustoimija, ja jokainen meistä pystyy osaltaan luomaan turvattomuuden sijasta turvallisuutta.

Turvallisuuden normaalitilan ymmärtäminen – ja sen hyväksyminen – on välttämätöntä, jotta yhteiskuntamme kykenee saavuttamaan asetetun ”Suomi 2025 vision”: ”Suomi vuonna 2025 on uudistuva, välittävä ja turvallinen maa, jossa jokainen meistä voi kokea olevansa tärkeä. Yhteiskunnassamme vallitsee luottamus.”

Ilman turvallisuutta ei synny luottamusta – ja ilman luottamusta ei synny turvallisuutta.

Jk. Olen oheisiin kahteen kuvaan tiivistänyt keskeisimmät Suomen turvallisuuden nykyiset ominaispiirteet, jotka ilmenevät kahdesta uusimmasta selonteosta.

Turvallisuus_2016_Sisäisen_turvallisuuden_selonteko

Turposelonteko_tiivistys

JarnoLimnell
Kokoomus Espoo

Jarno Limnell on kansanedustaja (Kok). Hän on myös työelämäprofessori Aalto-yliopistossa, ja toimii dosenttina kolmessa yliopistossa, ja on Maailman talousfoorumin asiantuntijaverkoston jäsen. Hän on Espoon kaupunginvaltuuston 1. varapuheenjohtaja ja puheenjohtajana Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen aluevaltuustossa. Hän on koulutukseltaan sotatieteiden tohtori, VTM ja upseeri (majuri evp.).

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu