Suomi on osoittanut yhtenäisyyttä, mutta kohta sitä kysytään vielä lisää

Moni kuvittelee, että suurin ponnistus on ohi siinä hetkessä, kun Suomi jättää Nato-jäsenhakemuksensa. Vaikka on totta, että päätökseen vaaditaan kansan laaja tuki, tarvitaan hakemuksen jättämistä seuraavina kuukausina jopa enemmän yhtenäisyyttä kuin sitä ennen.

Median huomio kiinnittynee lähikuukausina ennen kaikkea muiden maiden reaktioihin. Venäjältä on odotettavissa häirintää ja provokaatioita samalla kun Naton nykyiset 30 jäsenvaltiota käsittelevät jäsenyyshakemuksia omissa parlamenteissaan yksi kerrallaan. Suomessa jäsenyysprosessiin liittyviä otsikoita ei ole erityisemmin luvassa, ellemme niitä sitten itse järjestä. Hyvä olisi, jos emme järjestäisi.

On päivänselvää, että meihin kansana pyritään nyt vaikuttamaan. Jo koronapandemian alussa saimme tottua siihen, että poikkeuksellisessa yhteiskunnallisessa tilanteessa leviää ennennäkemättömät määrät valeuutisia, joiden tavoitteena on aiheuttaa hämmennystä ja epäluottamusta. Informaatiovaikuttaminen pyrkii aiheuttamaan eripuraa ja vastakkainasettelua, horjuttamaan luottamusta yhteisten asioiden hoitoon. Sitä emme halua.

Huonoin vaihtoehto meidän kaikkien kannalta olisi tilanne, jossa luottamuksemme kanssaihmistä kohtaan rapistuisi. Ilman luottamusta ei ole demokratiaa eikä turvallisuutta. Suomi on luottamusyhteiskunta, jossa siedetään erilaisia mielipiteitä. Siksi niitä on syytä myös ymmärtää.

Olen törmännyt jonkin verran ajatukseen, jossa Naton kannattaminen olisi jonkinlaista jälkiviisautta nyt, kun Venäjä on aloittanut suursodan Ukrainassa. Näin asia ei kuitenkaan ole. Osa suomalaisista on kannattanut Natoa niin kauan kuin siitä on Suomessa puhuttu, eli jo kolme vuosikymmentä.

Enemmistö suomalaisista ei välttämättä ollut asiaa kunnolla edes miettinyt ennen tämän kevään tapahtumia, ja on sittemmin kallistunut kannattamaan Suomen Nato-jäsenyyttä. Mielipiteen muuttaminen tilanteiden muuttuessa ja uuden tiedon valossa on viisautta, mutta ei sekään jälkiviisautta.

Myös Natoa pitkään kannattaneilla on syytä laittaa jäitä hattuun. Nyt ei ole aika irtopisteiden kalastelulle. Vaikka on totta, että vain yksi puolue Suomessa on kannattanut Nato-jäsenyyttä yli 15 vuotta, ei sekään tästä ratkaisusta yksin voi ottaa kunniaa. Nyt tehtävän Nato-ratkaisun taustalla on koko parlamentti, niin hallitus kuin oppositiokin, ja Suomen kansa teki päätöksensä jo kauan ennen poliitikkoja.

Kun päätös on tehty yhdessä, sen kanssa on myös helpompi elää; niin myötä- kuin vastoinkäymisissä. Ensimmäiset rypyt rakkaudessa tullaan näkemään jo tänä kesänä, kun erilaista hybridivaikuttamista tulee kohdistumaan Suomeen tavalla, joka vaikuttaa myös tavallisten ihmisten arkeen.

Vaikka jakolinjoja löytyy, tosiasia on, että Suomi teki tämän ratkaisun yhtenä kansakuntana, jopa yhtenäisempänä kuin Euroopan Unioniin liityttäessä. Tärkeissä asioissa osaamme onneksi olla yksimielisiä. On hyvä tunnustaa, ettei kukaan tee historiaa yksin.

Nyt alkaa uusi kausi Suomen pitkässä historiassa. Pidetään pää kylmänä – mutta pystyssä. Ja pidetään yhtä.

+10
JarnoLimnell
Kokoomus Espoo

Jarno on kyberturvallisuuden työelämäprofessori Aalto-yliopistossa ja johtaja Innofactor Oyj:ssä. Hän toimii dosenttina kolmessa yliopistossa ja on Maailman talousfoorumin asiantuntijaverkoston jäsen. Jarno toimii kaupunginvaltuutetuna (Kok.) Espoossa. Hän on koulutukseltaan sotatieteiden tohtori, VTM ja upseeri (majuri evp.).

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu