Suositeltavaa luettavaa jokaiselle suomalaiselle

”Turvallisuus on yhteinen asia.” Näin voi tiivistää päivitetyn ja juuri julkaistun Yhteiskunnan turvallisuusstrategian. Yhteistyö ja yhdessä tekeminen – niin historian kuin tulevaisuuden näkökulmasta – on Suomen ja suomalaisten turvallisuuden varmistamisessa välttämättömyys. Strategia on suositeltavaa luettavaa jokaiselle suomalaiselle.

Olen viime vuosina niin kansainvälisissä yhteistyöverkostoissani kuin julkisuudessa havainnut miten merkittävää arvostusta ja mielenkiintoa kohdistetaan Suomen kokonaisturvallisuuden yhteistoimintamalliin. Mallimme on kansainvälisesti ainutlaatuinen. Koko yhteiskunnan yhteisestä varautumisen periaatteesta puhutaan etenkin kyberuhkiin ja hybridivaikuttamiseen varauduttaessa ainakin läntisessä maailmassa. Uskon, että kokonaisturvallisuusmallimme oli yksi keskeinen syy siihen miksi Eurooppalainen hybridiuhkien osaamiskeskus perustettiin juuri Suomeen. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että malli olisi valmis. Varautumista ja yhteistyötä on jatkuvasti kehitettävä, sillä turvallisuus uhkineen ja mahdollisuuksineen on alati kehittyvä ilmiö. On myös tarpeellista entisestään edistää kokonaisturvallisuuden periaatteiden tunnettavuutta niin kansallisesti kuin kansainvälisesti.

Yksi keskeinen nykyhetken – ja etenkin lähivuosien – turvallisuutemme kivijalka on henkinen kriisinsietokyky. Jo senkin takia, että uhkien tunnistaminen ja niiden vaikuttavuuden arviointi on monimutkaisessa niin sisäisessä kuin ulkoisessa turvallisuusympäristössä haasteellista. Odottamattomia sekä enemmän ja vähemmän yllättäviä turvattomuutta ilmentäviä tilanteita tulemme vääjäämättä kohtaamaan. Pidän hyvänä, että uudessa strategiassa korostetaan niin yksilöiden, yhteisöjen kuin koko kansakuntamme henkisen kriisinsietokyvyn merkitystä, ja laaja-alaisesti tuodaan esille sen vahvistamisen toimenpiteitä. Turvallisen yhteiskunnan edellytys on sen henkinen vahvuus – niin normaalioloissa kuin häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa.

Samalla on tärkeää, että Suomessa eri tahot seuraavat aktiivisesti turvallisuusympäristöämme ja arvioivat mahdollisia uhkatekijöitä. Laaja-alainen uhkien tiedostaminen, tilanneymmärrys sekä varautumisen jatkuva kehittäminen korostuvat. On välttämätöntä, että eri alojen asiantuntijat pohtivat yhdessä, poikkitieteellisesti ja innovatiivisesti erilaisia uhka- ja riskitekijöitä. Myös korkeatasoinen tutkimus on turvallisuuden kehittämiselle tärkeää. Olemme askeleen jäljessä mikäli varaudumme vain jo nähtyihin ja koettuihin uhkatekijöihin. Tämä koskee etenkin uutta teknologiaa ja kybertoimintaympäristöä hyväksikäyttäviä uhkatekijöitä. Myös puolustautujan on oltava uhka-arvioissaan ja varautumisessaan innovatiivinen.

Viranomaisten, elinkeinoelämän sekä tutkimuslaitosten ja yliopistojen lisäksi yhä keskeisempi rooli suomalaisessa kokonaisturvallisuudessa on järjestöillä ja jokaisella ihmisellä itsellään. Tätä uusi strategia oikealla tavalla painottaa. On ihailtavaa havaita miten järjestöt ympäri Suomen järjestävät vapaaehtoisten osallistumista viranomaisten ja yhteiskunnan turvallisuutta tukevaan toimintaan ja kouluttavat turvallisuuteen liittyvää niin perusosaamista kuin erityistaitoja. Järjestöjen toimintaa on syytä tukea myös resurssien muodossa.

Turvallisuuden keskeinen tekijä on jokainen suomalainen itse. Tutkimustenkin mukaan tärkein turvallisuuden tunteeseen vaikuttava tekijä on ihmisten oma lähipiiri ja elinympäristö. Kerrannaisvaikutus on hyvin suuri läpi suomalaisen yhteiskunnan, kun jokainen pyrkii tietoisesti vahvistamaan turvallisuutta ja keskinäistä luottamusta omassa lähipiirissään. Yksilön vastuu korostuu myös yhä vahvemmin digitaalisessa maailmassa toimiessamme. Yksilön tiedot, taidot sekä erityisesti oikeanlainen asenne luovat perustan suomalaiselle turvallisuudelle.

Merkittävimmät turvallisuuden ”taistelut” tullaan käymään mielistä – arvoista, asenteista ja mielikuvista. Erityinen huomio turvallisuudessa onkin kiinnitettävä viestintään. Turvallisuus on kasvavissa määrin viestinnällinen asia. Se miten turvallisiksi (tai turvattomiksi) asiat koetaan ja millaisten mielikuvien pohjalta ymmärryksemme rakentuu, vaikuttaa yhä enemmän turvallisuuden tunteeseemme. Kyse ei ole pelkästään viranomaisviestinnän kehittämisestä vaan myös median vahvan roolin huomioimisesta suomalaisten mielikuviin ja turvallisuuden tunteeseen. Jokainen suomalainen voi puolestaan omalla viestinnällään saada paljon hyvää aikaiseksi.

Teimme hiljattain laajan tutkimuksen suomalaisten nuorten turvallisuuskäsityksistä. Tärkeimpänä asiana turvallisuudessa nuoret korostavat luottamusta. Nuorille Suomen turvallisuus ja sen tulevaisuus ovat vahvasti yhteydessä keskinäiseen luottamukseen. Suomi halutaan säilyttää ja vahvistaa luottamusyhteiskuntana. Uudessa Yhteiskunnan turvallisuusstrategiassa sana ”luottamus” esiintyy 18 kertaa. Turvallisuus ja luottamus kulkevat käsi kädessä. Kokonaisturvallisessa Suomessa.