Syyrian kyberrintama

Länsimaiden valmistellessa iskuja Syyriaan, on taistelu kyberrintamalla aktiivista. Assadin hallintoa tukeva ”Syyrian elektroninen armeija, SEA” on viime viikoina tehnyt kyberiskuja useisiin Yhdysvaltalaisiin ja länsimaisiin medioihin, kuten New York Times:iin. Hyökkäyksillä on tehty lähinnä kiusaa kaatamalla verkkosivustoja tai muuttamalla uutisten sisältöä. Mikäli Yhdysvallat liittolaisineen iskee Syyriaan, on SEA uhannut koventaa otteitaan – iskeä kyberhyökkäyksillä Yhdysvaltojen finanssijärjestelmiin tai ”muihin suurta tuhoa aiheuttaviin kohteisiin.” Asiantuntijapiireissä esitetäänkin parhaillaan erilaisia arvioita siitä, että onko SEA:lla kykyä toteuttaa uhkauksensa? Ainakin Yhdysvalloissa on kyberturvallisuudesta vastaavien viranomaisten valmiustasoa nostettu.

Kybertoimintaympäristöä kutsutaan monessa maassa tänä päivänä sodankäynnin viidenneksi ulottuvuudeksi (maa, meri, ilma,avaruus, bittien maailma). Laskevista puolustusbudjeteista huolimatta juuri kyber on se alue, johon monet valtiot parhaillaan voimallisesti panostavat – kehittääkseen kyberpuolustus-, tiedustelu- ja hyökkäyskykyjään. Kilpavarustelu on käynnissä, kuten voimme uutisista lukea.

Kyberulottuvuudessa sodankäynnin epäsymmetrisyys (osapuolten välinen voimallinen epätasapaino) nousee uudelle tasolle, sillä kyberissä osaaminen on keskeistä. Tällöin pienempikin toimija voi oikealla osaamisella luoda sellaisia kykyjä, joita ei välttämättä edes suurvallalla ole. Syyria on virallisesti sanonut puolustautuvansa ”kaikin mahdollisin keinoin” mahdollista hyökkäystä vastaan, ja tähän vastaiskuarsenaaliin voi kyberhyökkäysten arvioida sisältyvän. Kun kybermaailmassa maantieteelliset etäisyydet menettävät merkityksensä, on Syyrialla mahdollisuus iskeä kyberhyökkäyksellä hyökkääjän omalle maaperälle.

Voisiko Syyriasta tai sitä tukevalta patrioottisten hakkereiden SEA:lta löytyä kykyä iskeä sellaisiin kohteisiin (kuten energianjakeluverkostot tai vedenpuhdistuslaitokset), joiden varassa länsimaiset yhteiskunnat toimivat? Vaikea sanoa. Syyriaa itsessään ei yleisesti pidetä erityisen kyberkyvykkäänä valtiona, mutta sen läheiseltä liittolaiselta Iranilta tiedetään kyberosaamista löytyvän. Arvioissa on myös esitetty Syyrian saaneen tukea Venäjältä, Kiinasta ja Pohjois-Koreasta kyberkykyjensä rakentamiseen. Kyberulottuvuuden yksi omaispiirre onkin se, että voimatasapainoa ja kyberkykyjä on hyvin vaikea arvioida.

Syyrian kyberrintama ulottuu monella tapaa valtiollisten rajojen ja toimijoiden ulkopuolelle. Mielenkiintoisen lisän kyberrintamalle antaa Anonymous-liike, joka kertoo avoimesti tukevansa Syyrian kapinallisia. Rintamalla on siis taistelemassa ryhmittymä, joka SEA:n tavoin ei ole valtiollinen toimija. Yksi tekijä jälleen, mikä tekee kyberrintaman arvioimisesta entistä haasteellisemman. Eikä sovi unohtaa jatkuvasti käynnissä olevaa informaatiosotaa, johon esimerkiksi SEA pyrkii vaikuttamaan häiritsemällä Syyrian vastaisen uutisoinnin välittämistä länsimaissa. Jatkuvaa mielipidetaistelua käydään myös esimerkiksi sosiaalisessa mediassa. Tähän taisteluun voi jokainen kotisohvaltaan osallistua.

Elämme hyvin verkottuneessa maailmassa, jossa eri järjestelmät, palvelut ja tietoverkot ovat globaalisti yhteydessä toisiinsa. Syyrian ja sitä tukevien ryhmittymien ja yhtälailla länsimaiden kyberhyökkäyksillä tulisi olemaan verkottuneessa maailmassa todennäköisesti merkittäviä ennalta-arvaamattomia sivuvaikutuksia, joilta Suomikaan tuskin välttyisi.

JarnoLimnell
Kokoomus Espoo

Jarno Limnell on kansanedustaja (Kok). Hän on myös dosenttina kolmessa yliopistossa, ja on Maailman talousfoorumin asiantuntijaverkoston jäsen. Hän on Espoon kaupunginvaltuuston 1. varapuheenjohtaja ja puheenjohtajana Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen aluevaltuustossa, ja MTS:n puheenjohtaja. Hän on koulutukseltaan sotatieteiden tohtori, VTM ja upseeri (majuri evp.).

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu