Tänä kesänä Suomi saattaa olla historiansa ensimmäistä kertaa päättämässä Naton vastaiskusta

Jos Venäjä jatkaa provosointiaan, ovat länsimaat pian päätöksen edessä. Tilanne on historiallinen myös Suomelle: mikäli Nato päättää vastatoimista, on Suomi yhtenä 32:sta jäsenvaltiosta päättämässä niiden sisällöistä.

Viime viikolla Nato teki poikkeuksellisen ulostulon. Se otti virallisesti kantaa Venäjän hybridivaikuttamiseen puolustusliiton maaperällä: vihamielistä toimintaa tutkitaan tällä hetkellä Tsekissä, Virossa, Saksassa, Latviassa, Liettuassa, Puolassa sekä Iso-Britanniassa. Venäjä harjoittaa Nato-maissa – enemmän tai vähemmän peitellysti – hybridisodankäyntiä kuten propagandaa, sabotaaseja ja kyberhyökkäyksiä .

Suomelle tilanteessa ei ole sinänsä mitään uutta. Venäjä on testannut Suomea jo vuosia, niin fyysisesti itärajalla kuin digitaalisesti verkossa. Eri alueille ulottuva kiusanteko on mitannut suomalaisen yhteiskunnan resilienssiä ja kokonaisturvallisuutta jo pitkään.

Reilu viikko sitten olimme puolustusvaliokunnan kanssa vierailulla Yhdysvalloissa. Yhden tärkeimmän liittolaisemme kanssa käydyissä keskusteluissa huomasi selvästi, kuinka paljon suomalaiselle kokonaisturvallisuuden mallille on tässä hybridivaikuttamisen ajassa kysyntää. Atlantin takaa katsottuna Suomi on maa, jossa jokaiselle on paikkansa turvallisuuden takaajana, ja jossa turvallisuusympäristön muutoksiin reagoidaan nopeasti jopa lainsäädäntöä muuttamalla. Tästä hyvin konkreettisena esimerkkinä on tavallisten suomalaisten aloitteesta tapahtunut liittyminen Natoon.

Suomi on pitänyt huolta puolustuksestaan, ja se on huomattu myös ulkomailla, niin lännessä kuin idässäkin. Suomalainen sisu konkretisoituuu kansakunnan resilienssinä.

Venäjän länsimaihin kohdistamat kyberhyökkäykset ovat tyypillinen esimerkki kokonaisturvallisuuden tarpeellisuudesta. Niissä on sekä tekninen että psykologinen puoli: järjestelmiä lamaannuttamalla Venäjä pyrkii vaikuttamaan ihmisten turvallisuuden tunteeseen. Sitä suurempi merkitys on suomalaisten yhtenäisyydellä ja päättäväisyydellä: ne ovat samalla kertaa valinta, vastaus ja viesti. Ja tuo viesti kuuluu, että tuli mitä tuli, me pärjäämme kyllä.

Mikäli Venäjä jatkaa valitsemallaan linjalla, on hyvinkin mahdollista että Nato päättää vastata. Keinovalikoimassa voi olla esimerkiksi jonkinlainen kyberisku sellaiseen Venäjän infrastruktuuriin, joka joko vaurioittaa Venäjän omia kyberkyvykkyyksiä, hankaloittaa sen kykyä iskeä Ukrainaan tai osuu suoraan tavalliseen kansalaiseen, aiheuttaen näin perusteltua kritiikkiä Kremlin imperialistiselle politiikalle.

Hybridihyökkäyksissä puolustajan parhaat aseet ovat päättäväisyys ja yhtenäisyys. Tässä Suomi näyttää mallia muulle maailmalle. Ja mikäli Nato päättää reagoida, Suomea tullaan kuuntelemaan. Olemme osoittaneet, että pärjäämme kiusaa tekevän naapurin kanssa. Meillä on kaikki syyt olla ylpeitä siitä, miten olemme oman puolustuksemme hoitaneet. Hyvin meidän käy.

JarnoLimnell
Kokoomus Espoo

Jarno Limnell on kansanedustaja (Kok). Hän on myös dosenttina kolmessa yliopistossa, ja on Maailman talousfoorumin asiantuntijaverkoston jäsen. Hän on Espoon kaupunginvaltuuston 1. varapuheenjohtaja ja puheenjohtajana Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen aluevaltuustossa, ja MTS:n puheenjohtaja. Hän on koulutukseltaan sotatieteiden tohtori, VTM ja upseeri (majuri evp.).

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu