Tarvitaanko käteistä?

Joulun jälkeen moni suuntaa alennusmyynneille ja raha vaihtaa omistajaa. Yhä harvemmin maksaminen tapahtuu seteleillä ja kolikoilla – onko niille enää edes tarvetta?

The New York Times hehkutti eilisessä artikkelissaan Ruotsia tulevaisuuden ”käteisvapaana” maana. Vaikka Abba lauloi aikanaan ”Money Money Money”, ei lehden mukaan edes Abba-museoon enää pääse käteisellä maksamalla vaan ainoastaan muovikortti- ja mobiilimaksaminen onnistuvat. Legendaarisen Abba-yhtyeen jäsen Bjorn Ulvaeus kertoo artikkelissa olevansa tavallinen ruotsalainen, joka ei ole käyttänyt käteistä kahdeksaan vuoteen, koska ”se on niin vanhentunut tapa.” Ruotsia myös kuvataan teknologisesti edistyneeksi maaksi, jossa on kyetty tekemään innovaatioita digitaalisen maksamisen helpottamiseksi. Artikkelin mukaan useat ruotsalaispankit eivät enää vastaanota tai luovuta käteistä rahaa. Käteinen ja kolikot muodostavat Ruotsin taloudesta enää noin kahden prosentin osan, kun Yhdysvalloissa vastaava luku on 7,7 prosenttia ja euro-alueella 10 prosenttia.

Entä meillä Suomessa? Aika harvoin enää havaitsen ihmisten maksavan käteisellä kaupan kassalla tai ravintolassa. Suomen Pankin tekemässä kuluttajakyselyssä 17 prosenttia suomalaisista kertoi maksavansa ostoksensa käteisellä ja 71 prosenttia kortilla. Korttimaksaminen on Suomessa kasvanut sekä käyttökertojen että käytettyjen euromäärien mukaan. Vaikuttaa, että luotamme ajoittain jopa liikaa siihen, että muovikortit ja maksusovellukset toimivat joka tilanteessa, eikä lompakosta löydy rahaa edes parkkimaksuun (jonka myös voi hoitaa nykyään lähes aina digitaalisesti).

Kehitys näyttää vääjäämättömältä: asioimme yhä enemmän verkkokaupoissa ilman fyysistä rahaa, pankit kehittävät helppokäyttöisimpiä tapoja sekä siirtää että käyttää rahaa digitaalisesti ja virtuaalivaluuttat alkavat hiljalleen arkipäiväistyä. Muutos olisi kuitenkin iso, jos luopuisimme kokonaan fyysisistä seteleistä ja kolikoista.

Itse käytän edelleen fyysistä rahaa pääasiassa kahdesta syytä. Ensinnäkin eräänlaisena ”varatoimena” lompakossa, jollei digitaalinen maksaminen onnistu. Kolikoita myös tarvitsen edelleen esimerkiksi uimahalleissa. Toiseksi, en halua, että kaikesta rahankäytöstäni jää sähköinen jälki. Jälkimmäinen viittaa yksityisyyteen, mikä on tutkimusten mukaan ihmisten yksi keskeinen huolenaihe digitaalisessa maksamisessa.

Turvallisuus on yksi digitalisaation, maksaminen mukaan luettuna, keskeisimpiä asioita. On luonnollista, että rahan motivoivat rikolliset ovat siirtyneet sinne missä rahat ovat – digitaaliseen maailmaan. Käynnissä on parhaillaan kilpajuoksu kehittyneemmiksi käyvien kyberrikollisten ja turvallisuudesta huolehtivien tahojen välillä. Vaikka emme kokonaan fyysisestä rahasta luopuisi, on välttämätöntä huomioida, että kansainvälisesti kyberrikollisuus kasvaa tällä hetkellä nopeimmin kaikista rikollisuuden aloista. Toisaalta on huomioitava, että käteinen raha on anonyymiä, mikä voi houkutella veronkiertoon ja siten kasvattaa harmaata taloutta.

Maksamisessa ei ole kyse ainoastaan rahasta vaan myös käyttäytymisestä. Nuoremmalle sukupolvelle mobiilimaksaminen erilaisine sovelluksineen on useimmiten luonnollista, mutta vanhemmalle sukupolvelle se saattaa olla etäinen asia. Edistääkö digitaalisesta maksamisesta syrjäytyminen laajemminkin syrjäytyneisyyttä, jos ei esimerkiksi omista mobiilimaksamiseen tarvittavaa älypuhelinta? Selvitykset myös osoittavat, että pikalainojen ottaminen (ja siten mahdollisesti talousvaikeuksiin joutuminen) on digitaalisten ratkaisujen myötä helpompaa, ja rahankäyttö on ostosta tehdessä useammin harkitsemattomampaa digitaalisesti kuin fyysisellä rahalla maksettaessa. Oman budjetin hallinta lienee käteisen avulla helpompaa.

Käteinen raha ei ole kuollut, eikä todennäköisimmin tule lähitulevaisuudessa poistumaan keskuudestamme, vaikka esimerkiksi Tanskassa on harkittu, että kaupat saisivat jättää hyväksymättä käteismaksut. Ainakin pienemmissä maksuissa käteisen voi arvioida säilyttävän suosionsa. Digitaalinen rahankäyttö tulee kuitenkin lisääntymään ja löytämään uusia muotoja. Suomessa on, Ruotsin tapaan, jo esimerkiksi kokeiltu kolehdin keräämistä kirkoissa maksukortilla. Kehitystä pitää ajatella myös positiivisesti. Uskon, että Suomella on ilman käteistä tapahtuvan maksamisen muotojen ja turvallisuuden kehittämisessä paljon innovatiivisuutta ja luotettavuutta tarjottavana maailmalle.

JarnoLimnell
Kokoomus Espoo

Jarno Limnell on kansanedustaja (Kok). Hän on myös dosenttina kolmessa yliopistossa, ja on Maailman talousfoorumin asiantuntijaverkoston jäsen. Hän on Espoon kaupunginvaltuuston 1. varapuheenjohtaja ja puheenjohtajana Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen aluevaltuustossa, ja MTS:n puheenjohtaja. Hän on koulutukseltaan sotatieteiden tohtori, VTM ja upseeri (majuri evp.).

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu