Teknologian vaikutus suomalaisten turvallisuuteen

Teknologiaa kehitetään tällä hetkellä nopeammin ja radikaalimmin kuin koskaan ihmiskunnan historiassa aiemmin. Eri tieteenaloilla tapahtuva teknologian kehitys on muuttamassa lähitulevaisuudessa niin voimakkaasti suomalaista yhteiskuntaa, yrityselämää kuin elämäntapaamme. Jos teknologia muuttaa lähes kaiken – miten se muuttaa turvallisuuttamme ja mitä meidän tulisi tehdä?

On huolehdittava, että teknologian kehitys ensisijaisesti näyttäytyy positiivisena ja mahdollisuuksia tarjoavalta ilmiönä. Tietoisuuden lisääminen ja kehityksen ymmärtäminen ovat avainasemassa. Tarpeettomat pelot ja väärinkäsitykset usein hälvenevät tietoisuuden lisääntymisen myötä. Kun Suomessa tällä hetkellä painotetaan medialukutaidon ja kyberturvallisuuden perustaitojen merkitystä peruskansalaistaitoina, on näihin taitoihin välttämätöntä lisätä yksi kokonaisuus: Kyky ymmärtää teknologian kehitystä ja kehityksen vaikutuksia yhteiskuntaan, työhön ja ihmiselämään. Olennaista on, että ihmisille annetaan mahdollisuus ja tietoisuus pysyä teknologian kehitystahdissa mukana.

Huoli eriarvoistumisesta ja sen vaikutuksesta turvattomuuden tunteen voimistumiseen koskee myös teknologiaa. Osasta ihmisiä voi tulla väliinputoajia teknologian kiihtyvässä muutosvauhdissa. Kun osaaminen ja ymmärrys tai taloudelliset edellytykset eivät mahdollista osallistumista kanssakäymiseen toisten kanssa digitaalisessa ympäristössä tai yhteiskunnan digitalisoituvien palveluiden käyttöä, saattaa tällainen ihminen kokea itsensä ulkopuoliseksi ja usko tulevaisuuteen heikentyä. Suomen ja suomalaisten turvallisuuden vahvistamisessa on tärkeää, että huolehditaan tasavertaisesta mahdollisuudesta pysyä teknologian kehityksen ja sen tuomien mahdollisuuksien hyödyntämisessä mukana. Erityisen haasteen saattavat muodostaa maahanmuuttajat, joiden integroituminen digitaalisen suomalaisen tietoyhteiskunnan sosiaaliseen elämään ja digitaalisiin palveluihin saattaa niin osaamisen kuin kielen osalta lähteä pitkältä takamatkalta verrattuna suomalaisiin. Maahanmuuttajien ”digitaalisen syrjäytymisen riski” muodostaa haasteen suomalaisen yhteiskunnan yhtenäisyydelle ja turvallisuudelle.

Kun teknologian kehityksellä on vaikutuksensa lähes kaikkiin tuntemiimme aloihin ja toimintatapoihin, on tärkeää, että ihmiset saadaan osallistettua keskusteluun teknologian ja tulevaisuuden suunnasta. Tulevaisuutta ei tule luoda teknologian vaan ihmisen ehdoilla. Kun ihminen lajina sekä ihmisyys muuttuvat esimerkiksi keinoälyn ja robotisaation kehityksen myötä, on jokaisella ihmisellä oltava mahdollisuus – jopa velvollisuus – osallistua tulevaisuuspohdintoihin.

Kyse on samalla arvokeskustelusta. Yhteiskunnan ja yksilön kannalta keskeiset arvot vaikuttavat siihen, millaisia teknologioita kehitetään. Luottamuksen vahvistaminen turvallisuuden perustana pohjautuu vahvoihin arvoihin – myös teknologian kehityksessä. Turvallisuuden ja teknologian tulevaisuuden pohdintojen ja ratkaisujen keskiössä ovat ihmisten määrittämät arvot. Nämä arvot ohjaavat pitkälti teknologian kehityksen ja siihen yhdistyvän turvallisuuden suuntaa.

Vaikka tulevaisuus näyttäytyy yhä vahvemmin teknologian kehityksen vaikutuksina sekä ”kovien” matemaattis-luonnontieteellisten tieteiden arvostuksen nousuna, on luottamuksen vahvistamiseksi painotettava myös ihmistieteiden omaksumisen merkitystä. Jo senkin takia, että teknologian ja ihmisen välinen rajapinta hämärtyy tulevaisuudessa, ja juuri eettiset ja moraaliset kysymykset teknologian kehityksessä nousevat merkittäviksi ja tulevat jakamaan mielipiteitä.

On tiedostettava, että uusien teknologioiden hyödyntämiseen liittyy aina myös riskejä, jotka pitää tunnistaa ja ottaa hallintaan. Kun yhteiskunnassa korostetaan turvallisuuden sisäänrakentamista kaikkiin toimintoihin ja palveluihin, ”security by design”, koulutuksessa ja kasvatuksessa on korostettava oikean turvallisuusasenteen luomista teknologian värittämään elinympäristöömme. Yksittäisen ihmisen merkitys ja rooli turvallisuuden tuottajana digiympäristössä korostuu jatkossa yhä enemmän.

Teknologian sävyttämään kehitykseen, tulevaisuuteen ja turvallisuuteen yhdistyy yksi hyvin oleellinen asia. Sietokyky. Niin suomalainen yhteiskunta kuin elämäntapamme on jo nyt (ja tulevaisuudessa yhä syvällisemmin) riippuvaista teknologian toimivuudesta. Olemme tottuneet siihen, että asiat ja eri palvelut sekä esimerkiksi tiedon hakeminen internetistä on jatkuvasti mahdollista. Mutta miten toimitaan, kun digitaalinen ympäristö eri toimintoineen ei toimikaan?

Sietokyvyssä on kaksi puolta. Ensinnäkin toiminnallinen puoli, eli miten osaamme toimia,kun asiat eivät suju odottamallamme tavalla. Mitä konkreettisia varautumistoimenpiteitä olemme esimerkiksi tehneet, jotta selviämme kahden vuorokauden sähkökatkoksesta, jolloin virtaa ei tule virtapistokkeesta, vessaa ei voi vetää tai sähkölämmitteinen asuntoa alkaa kylmetä? Sietokyvyn konkreettisen varautumisen ohella korostuu vielä merkittävämmin sietokyvyn henkinen puoli. Ihmisen henkinen kestävyys digiriippuvaisessa ja tietointensiivisessä maailmassa joutuu jatkossa yhä kovemmalle koetukselle, ja tämänkin takia on myös koulutuksessa huomioitava ihmistieteiden merkitys osana henkisen sietokyvyn ja sitkeyden kehittämistä. Teknologiariippuvaisilla ja digitalisaation keskellä elävillä ihmisillä on oltava – turvallisuuden näkökulmasta – vahva henkinen kyky selvitä tilanteista, jotka saattavat merkittävästi poiketa normaalista arkipäivästä ja jolloin teknologia ei olekaan käytössä.

Suomessa korostetaan – aiheellisesti – luottamuksen säilyttämistä suomalaisiin turvallisuusviranomaisiin. Teknologian kehitys ja digitalisaatio toisaalta haastavat turvallisuusviranomaisten toimintaa ja asettavat uusia vaatimuksia luottamuksen säilyttämiselle yhteiskunnassa. Yksinkertaistaen kehitys tarkoittaa turvallisuusviranomaisille kahta asiaa. Ensinnäkin teknologian kehitysvauhdissa on välttämätöntä pysyä mukana. Teknologiaa ei tule vieroksua vaan löytää sen avulla ennakkoluulottomasti uusia ratkaisuja suomalaisen yhteiskunnan ja suomalaisten turvallisuuden vahvistamiseen. Teknologia luo mahdollisuuksia viranomaistoimintaan. Kehityksessä on omat haasteensa esimerkiksi lainsäädännön päivitystarpeissa teknologian kehitysnopeuden mukana.

Toiseksi teknologian avulla voidaan osallistaa suomalaisia yhä paremmin yhteiseen turvallisuustyöhön. Erilaisilla ratkaisuilla voidaan sitouttaa ihmisiä ja tuoda turvallisuusviranomaisten toimintaa lähemmäksi jokaista suomalaista. Viranomaisten on myös oltava läsnä siellä, missä suomalaisetkin lisääntyvässä määrin ovat, kuten internetissä. Ihmisiä osallistamalla turvallisuustyöhön voidaan löytää uudenlaisia, teknologian mahdollistamia positiivisia ratkaisuja turvallisuuden parantamiseen. Teknologian ja digitalisaation myötä tulevaisuuden turvallisuustyö ja etenkin suomalaisten turvallisuuden tunteeseen vaikuttamisen keinot saattavat olla hyvin toisenlaisia kuin mitä ne tällä hetkellä ovat. Teknologian kehitys myös vaatii perinteisten toimenpiteiden ja ajattelun ohella kokonaan uudenlaista ja innovatiivista lähestymistapaa suomalaisten turvallisuuden vahvistamiseen. Uskon, että juuri tämä innovatiivisuus on sivistyksemme ohella meidän suomalaisten vahvuus.

JarnoLimnell
Kokoomus Espoo

Jarno Limnell on kansanedustaja (Kok). Hän on myös dosenttina kolmessa yliopistossa, ja on Maailman talousfoorumin asiantuntijaverkoston jäsen. Hän on Espoon kaupunginvaltuuston 1. varapuheenjohtaja ja puheenjohtajana Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen aluevaltuustossa, ja MTS:n puheenjohtaja. Hän on koulutukseltaan sotatieteiden tohtori, VTM ja upseeri (majuri evp.).

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu