Turkin ja Unkarin venkoilun on aika loppua

Niin kauan kuin Ruotsi ei ole Naton jäsen, on Suomessa syytä olla huolissaan. Yhteisiä puolustussuunnitelmia ei voida laatia ennen kuin Ruotsi on mukana suunnittelemassa.

Suomi ja Ruotsi luovuttivat Nato-jäsenhakemuksensa yli vuosi sitten. Nyt Suomi on Naton jäsen, Ruotsi ei. Ruotsin jäsenyyden tiellä ovat Turkki ja Unkari, jotka edelleen venkoilevat hakemuksen hyväksymisen kanssa.

Suomen kannalta kyseessä ei ole pelkästään periaate, olkoonkin että kansainvälisen sopimusjärjestelmän kunnioittaminen on myös periaatekysymys. Suomen ja koko Pohjois-Euroopan turvallisuuden kannalta Ruotsin Nato-jäsenyydellä on merkitystä. Ilman Ruotsia Suomen selustaan jää huomattava aukko. Siksi Turkin ja Unkarin vitkastelulla on niiden sisäpoliittista valtataistelua suurempi merkitys.

Turkki ei ole yksiselitteisesti länsimaa, eivätkä sen sidonnaisuudet ole samanlaiset kuin muilla Naton jäsenillä. Se kuuluu muun muassa Shanghain yhteistyöjärjestöön. Turkin jäsenyys järjestön yhteistyökumppaniksi hyväksyttiin kymmenen vuotta sitten, keväällä 2013. Suomenkielinen media ei asiasta juuri uutisoinut.

Shanghain yhteistyöjärjestö on perustettu virallisen määritelmän mukaan vastustamaan terrorismia, separatismia ja ekstremismiä. Jokainen voi päätellä mitä se tarkoittaa, kun perustajajäsenet ovat sellaisia demokratiakäsityksestään kuuluisia maita kuin Kazakstan, Kirgisia, Tadžikistan ja Uzbekistan. Järjestön viralliset kielet ovat kiina ja venäjä.

Nyt Turkki on osoittanut olevansa valmis käymään kauppaa muiden maiden turvallisuudella. Jos Turkki haluaa jatkossa olla luotettava ja varteenotettava kumppani kansainvälisissä neuvotteluissa, sen olisi viimein aika osoittaa, kumartaako se itään vai länteen.

Unkarilla puolestaan on Turkkiakin vähemmän pelimerkkejä. Sen kortit on katsottu, eikä niissä ole paljoa nähtävää. Unkari toimii omien etujensa vastaisesti sekä Natossa että Euroopan unionissa. Ainoa pitkällä aikavälillä järkevä ratkaisu Unkarille olisi toimia siten kuin sen länsimaiset yhteistyökumppanit odottavat sen toimivan. Muussa tapauksessa sillä saattaa jatkossa olla hyvin yksinäistä kansainvälisissä keskusteluissa.

Turkki ja Unkari eivät elä poliittisessa tyhjiössä, vaikka molempien maiden itsevaltaiset johtajat niin vaikuttavat luulevan. Euroopan turvallisuus on riippuvainen yhteistyöstä. Tällä saralla molemmilla mailla on nyt ryhdistäytymisen paikka. Tähän ryhdistäytymiseen niitä pitää myös muiden länsimaiden päättäväisesti kannustaa.

Suomen ensimmäinen teko Nato-maana oli hyväksyä Ruotsin hakemus. Tämä oli selkeä signaali, ja asiaa tulee edelleen edistää. Naton seuraava huippukokous Vilnassa pidetään heinäkuussa. Suomen intressi on, että Ruotsin hakemus on hyväksytty siihen mennessä. Tasavallan presidentin sanoin: Suomen Nato-jäsenyys ei ole täydellinen ilman Ruotsia.