#Turpokäräjät Kultarannassa

Turvallisuus koskettaa meitä jokaista. Siksi on hyvä, että mahdollisimman moni suomalainen osallistuu ajankohtaiseen keskusteluun Suomen turvallisuuden nykytilasta ja etenkin sen tulevaisuudesta. Ulko- ja turvallisuuspolitiikkakaan ei saa olla salatiedettä eikä pelkkää poliittista liturgiaa.

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö on halunnut aktivoida suomalaista keskustelua kutsumalla Kultarantaan satakunta ulko- ja turvallisuuspolitiikan asiantuntijaa yhteiskunnan eri tahoilta. Kaksipäiväisessä ”fundeeraus-tapaamisessa” on tarkoitus arvioida Suomen paikkaa maailmassa sekä turvallisuuteemme vaikuttavia tekijöitä, kuten Natoa, Venäjää ja Arktista aluetta sekä ulkopolitiikkamme arvoja, painopisteitä ja resursseja. Suurella yleisöllä on YLE Areenan ja sosiaalisen median välityksellä mahdollisuus seurata Kultarannan keskusteluja, sekä lähettää kysymyksiä ja kommentteja keskustelijoille.

Kultaranta-keskustelut voi nähdä yhtenä vastauksena kankealle turvallisuus- ja puolustuspoliittiselle selontekomenettelylle. Kerran hallituskaudessa tehtävä turvallisuusympäristön arvointi ja sitä seuraava julkinen keskustelu on nykymaailmassa aivan liian harvoin. Arvioita ja keskustelua tarvitaan selontekojen välilläkin, ja juuri tämän puutteen korjaamiseen Kultaranta-keskustelut tähdännevät. Toisaalta on tunnustettava, ettei Suomessa ole juuri käyty laaja-alaista ulkopoliittista keskustelua päivänuutisten ulkopuolella.

Samalla on välttämätöntä pohtia suomalaisen ulko- ja turvallisuuspoliittisen linjaustavan (selontekomenettelyn) uudistamistarvetta. Nykymalli ei toimi, ja uudistamistarve tiedostetaan sekä virkamiesten että poliittisten päättäjien keskuudessa. Asia toivottavasti nousee myös Kultarannassa esille, ja selontekomenettelyn uudistamisessa päästään sanoista tekoihin.

Uhkien ja reaalimaailman faktojen pohtimisen ohella ulkopolitiikassa on tärkeää keskittyä mahdollisuuksiin. Miten Suomi kykenee erottautumaan maailmalla edukseen? Mitä mahdollisuuksia nykytilanne Suomelle avaa, ja miten nämä mahdollisuudet käytännössä hyödynnetään? Esimerkiksi kybermaailmassa Suomelle on avoinna upeita mahdollisuuksia myös ulkopoliittisesti. Näihin olisi nyt aktiivisesti tartuttava. Toivonkin, ettei Kultarannassa keskitytä liiaksi menneiden tapahtumien tai olemassaolevien turvallisuusrakenteiden arviointiin, vaan osataan katsoa koko suomalaisen yhteiskunnan näkökulmasta myös ulko- ja turvallisuuspoliittisia mahdollisuuksia – ja lähteä edistämään niitä esimerkiksi kyberrauhanvälityksessä.

Presidentti Niinistön peräänkuuluttamaa aktiivista ulko- ja turvallisuuspoliittista keskustelua tarvitaan Kultarannan jälkeenkin. Yksi mahdollisuus keskustelun jatkamiseksi on muodostaa käytyjen keskusteluiden pohjalta ”Kultarannan lista”, johon olisi kirjattuna kymmenen keskeisintä ulkopoliittista kysymystä. Siis Kultaranta-keskusteluissa esilletulleet ”polttavimmat ja ajankohtaisimmat” kysymykset, joista koko suomalaisen yhteiskunnan olisi hyvä keskustella. Lista toivottavasti nostaisi erilaisia arvioita ja mielipiteitä julkiseen keskusteluun. Näistä voisi jatkaa seuraavassa Kultaranta-tapaamisessa. Tapaamisten yksi tärkeimpiä tavoitteita tulisikin olla keskustelun herättäminen juuri niiden suomalaisten keskuuteen, jotka eivät yleensä tähän keskusteluun osallistu.

Presidentin aloite ulkopoliittisesta keskustelutapaamisesta on hyvin kannatettava. Pöytä on nyt katettu; ulko- ja turvallisuuspoliittiset käräjät voivat alkaa. #Kultaranta ja #Turpokäräjät hashtagejä kannattaa seurata – ajattelin itsekin niitä Kultarannasta käyttää.

JarnoLimnell
Kokoomus Espoo

Jarno Limnell on kansanedustaja (Kok). Hän on myös dosenttina kolmessa yliopistossa, ja on Maailman talousfoorumin asiantuntijaverkoston jäsen. Hän on Espoon kaupunginvaltuuston 1. varapuheenjohtaja ja puheenjohtajana Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen aluevaltuustossa, ja MTS:n puheenjohtaja. Hän on koulutukseltaan sotatieteiden tohtori, VTM ja upseeri (majuri evp.).

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu