Turvallisuusasioissa oltava hereillä

Kansainvälinen kehitys on viime vuosina ollut tulvillaan yllätyksiä. Monet tapahtumat ovat olleet sellaisia, että niiden kaikkia vaikutuksia ei vielä osata arvioida. Moni tuttu ja turvalliseksi koettu tosiasia on vaakalaudalla, ja turvallisuusympäristömme on merkittävällä tavalla viime vuosina muuttunut. Kehitykseen sisältyy vakaviakin uhkia, joista tunnistamme ehkä vain osan. Turvallisuuden ja uhkakuvien ominaispiirteiksi ovat määrittyneet muutosnopeus, osittainen ennalta-arvaamattomuus ja monimutkaisuus. Tällaisessa uhkien maailmassa elämme myös lähitulevaisuudessa.

Suojelupoliisin tänään julkistamassa Kansallisen turvallisuuden katsauksesta voi tehdä saman johtopäätöksen – Suomessa on varauduttava ennakoituihin ja osin ennakoimattomiin turvallisuusuhkiin. Jälkimmäisiin kuuluvat erityisesti teknologian nopeutuvan kehityksen mukanaantuomat ja mahdollistamat pahantahtoiset vaikutuskeinot. Yhteiskunnan ja yritysten toimintojen digitalisoituessa myös haavoittuvuudet lisääntyvät ja esimerkiksi tiedon varastamiseen, tuhoamiseen tai manipulointiin liittyvät uhkat ovat vaikutuksiltaan yhä vakavampia. Yritysvakoilun voi arvioida kasvavan innovaatioiden ja tuotekehitystietojen varastamiseksi, ja ensi vuonna Suomessa järjestettävät eduskunta- ja europarlamenttivaalit sekä EU-puheenjohtajuuskausi kiinnostavat varmasti ulkomaisia toimijoita.

Omat haavoittuvuudet on tunnistettava mahdollisimman rehellisesti, kyettävä suojautumaan yhä paremmin erilaisia kyberhyökkäyksiä vastaan sekä osattava toimia myös siinä tilanteessa, kun jotain ikävää ja odottamatonta tapahtuu. Ei jos tapahtuu vaan kun tapahtuu. Turvallisuutta, mukaan lukien kyberturvallisuus, ei voi rakentaa yhden kortin varaan. Johtajuuden merkitys korostuu.

Suojelupoliisin arvion mukaan Suomi on aktiivisen hybridivaikuttamisen kohde. Hybridivaikuttamisen aikakaudella on varauduttava myös siihen, että Suojelupoliisin oman toiminnan oikeellisuutta ja rehellisyyttä voidaan pyrkiä tahallisesti kyseenalaistamaan ja heikentämään. Näin voi tapahtua esimerkiksi tiedustelulainsäädännön toimeenpanovaiheessa perättömiä huhuja levittämällä. Suomessa turvallisuusviranomaisten toimintaan luotetaan poikkeuksellisen vahvasti ja juuri tämän luottamuksen tarkoituksellinen murentaminen on yksi hybridivaikuttamisen keskeinen kohde.

Tiedustelulainsäädännön voimaansaattaminen on Suomessa kestänyt liian kauan, vaikka tarve on ollut ilmeinen. Onneksi asia nyt korjaantuu. Ajanmukaisen tilannekuvan merkitys korostuu tämän päivän uhkiin varautumisessa. Olennaista on myös tässä yhteydessä kyky ennakointiin. Jos keskitymme liiaksi analysoimaan niitä vaikutuskeinoja, joita olemme havainneet ja kokeneet, olemme uhkakuviin varautumisessa aina innovoivaa vastapuolta askeleen perässä. Tämä koskee muun muassa vaaleihin vaikuttamisen keinoja ja digitaalisessa toimintaympäristössä tapahtuvaa tiedustelutoimintaa. Kybertiedustelu ja -vaikuttaminen eivät perustu kineettiseen voimaan vaan älykkyyteen ja innovatiivisuuteen. ”Kybertaistelut” voittaa se, joka käyttää teknologiaa älykkäämmin ja tehokkaammin. Innovatiivisuus on kybervaikuttamisessa imperatiivi – niin hyökkääjälle kuin puolustajalle. Tilannekuvan ja -ymmärryksen, innovatiivisuuden sekä ennakoivan analyysikyvyn kehittäminen ovat elinehtoja Suomen ja suomalaisten turvallisuuden varmistamiseksi yhä kompleksisemmassa uhkamaailmassa.