Työ kansallisen turvallisuuden eteen ei lepää

Suomen itärajaa on käytetty välineellistettyyn maahantuloon, eikä tämä uhka ole poistunut. Päinvastoin. Kevätauringon alkaessa sulattaa hankia ja helpottaessa liikkumista, rajan toisella puolella odottavat ja sinne liikutettavat ihmiset voidaan ohjata suurissakin määrin tulemaan Suomen puolelle. Kyse on turvallisuusasiasta, jossa Venäjän hybriditoimet ovat Suomen lisäksi suunnattu koko Eurooppaa vastaan.

Tilannetta seurataan jatkuvasti ja työtä tilanteen ratkaisemiseksi tehdään niin eduskunnassa, valtioneuvostossa kuin viranomaisten parissa. Viranomaiset ovat maassamme ajan tasalla, vaikka kaikkea ei aina viestitäkään julkisesti. Kaikkea ei voida turvallisuussyistä kertoa avoimesti ottaen huomioon rajanaapurimme, mutta työ kansallisen turvallisuuden eteen ei lepää. Suomi on varautunut erilaisiin skenaarioihin, joita rajalla voitaisiin aiheuttaa, ja skenaarioita varautumisineen päivitetään jatkuvasti.

Itäraja on ollut suljettuna joulukuusta saakka. Helmikuussa valtioneuvosto päätti, että rajanylityspaikat pysyvät suljettuina ainakin huhtikuun 14. päivään saakka. Sulkutoimia on valmius jatkaa. Suomen tarkoituksena on lähettää viesti niin Venäjälle kuin maahantulijoiden lähtömaille siitä, että rajamme ei ole auki, eivätkä tällaiset hybriditoimet toimi meihin.

Samaan aikaan maamme hallinto sekä viranomaiset valmistelevat rajanylitysten sulkemisen lisäksi muita toimia, joilla estetään vastaavat tilanteet tulevaisuudessa. Muun muassa sisäministeriössä on parhaillaan työn alla lainsäädäntöhanke maahantulon välineellistämisen torjumiseksi ja rajaturvallisuuden vahvistamiseksi. Hallituksen esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle vielä maaliskuun aikana. Hankkeen tavoitteena on valmistella tarvittavat lakimuutokste, joilla voidaan torjua tehokkaasti Suomeen kohdistuvaa painostamista sekä vahvistaa rajaturvallisuutta kokonaisuudessaan. Lain tarkoituksena on ennen kaikkea suojella kansallista turvallisuutta.

Tällä hetkellä näköpiirissä ei ole muutosta Venäjän toiminnassa ja odotettavissa on jopa, että Venäjällä on täydet aikeet jatkaa välineellistetyn maahanmuuton käyttöä Suomea ja Euroopan unionia vastaan. Toimillaan Venäjä pyrkii painostamaan ja vaikuttamaan Suomen ja EU:n turvallisuuteen sekä vakauteen. Tilanne tulee todennäköisesti jatkumaan pitkään ja tästä kärsijänä ovat niin rajalla olevat sadat, jopa tuhannet, siirtolaiset kuin ne, joilla on perhettä ja läheisiä rajan takana. Venäjä vähät välittää ihmisistä, jotka kärsivät sen hybridioperaatiosta. Venäjä haluaa informaatiovaikuttamisellaan syyttää tilanteesta Suomea, vaikka se itse on ahdingon aiheuttaja.

Venäjän toimet ovat vakava uhka kansalliselle turvallisuudelle sekä yleiselle järjestykselle, ja meidän tulee varautua pitkäaikaiseen painostamiseen Venäjän taholta. Suomi on kuitenkin varautunut tilanteen pitkittymiseen ja siihen, että tilanne voisi kehittyä huonompaan suuntaan. Vallitsevassa tilanteessa korostuu päättäväiset toimet.

Samalla on syytä pitää mielessä, että elämme aikaa, jolloin yhteiskunnan sisäisen vakauden merkitys on yhä tärkeämpi. Kärjistyneessä työmarkkinatilanteessa on syytä pitää maltti. Keskinäiset kiistat ja eripura on Venäjälle paikka iskeä. Yhteiskuntarauhasta huolehtiminen on koko Suomi-joukkueen yhteinen asia.

JarnoLimnell
Kokoomus Espoo

Jarno Limnell on kansanedustaja (Kok). Hän on myös dosenttina kolmessa yliopistossa, ja on Maailman talousfoorumin asiantuntijaverkoston jäsen. Hän on Espoon kaupunginvaltuuston 1. varapuheenjohtaja ja puheenjohtajana Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen aluevaltuustossa, ja MTS:n puheenjohtaja. Hän on koulutukseltaan sotatieteiden tohtori, VTM ja upseeri (majuri evp.).

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu