Ukrainan sotilaallinen menestys on tie rauhaan

JarnoLimnell
50

Kurskin alue Venäjällä on nähnyt sotaa ennenkin, ja Ukraina on jo aiemmin iskenyt Venäjän alueelle. Nyt puolustussotaa käyvä Ukraina on kuitenkin siirtänyt myös joukkojaan Venäjän maaperälle, mitä ei ole tehnyt mikään muu valtio kahdeksaan vuosikymmeneen. Mitä merkitystä Ukrainan vastahyökkäyksellä on, ja voiko sitä pitää sodan käännekohtana?

Kurskin alue lounaisella Venäjällä tuo ainakin sotahistorian harrastajille mieleen toisen maailmansodan, jolloin siellä käytiin yksi historian suurimmista taisteluista ja jonka lopputulos oli käänteentekevä koko sodan kannalta. Nyt Kurskin alueella soditaan taas – Ukrainan menestyksekäs yllätyshyökkäys jatkuu toista viikkoa. On vielä liian aikaista sanoa millainen käännekohta Ukrainan hyökkäys Kurskiin on sodan kannalta ja liittyykö hyökkäys laajempaan strategiseen suunnitelmaan, mutta jo nyt voi hyökkäyksellä arvioida olevan neljänlaisia vaikutuksia. Hyvä muistaa, että sota on sotilaallisten toimien ohella aina poliittista – ”politiikan jatkamista toisin keinoin”, kuten olemme tottuneet ajattelemaan.

1. Ukrainalla kyky yllättää. Aloitteen saaminen itselleen ja yllätyksellisyys ovat sodankäynnin yleisiä periaatteita. Ukraina onnistui yllättämään ja on pakottanut Venäjän reagoimaan. Hyökkäys onnistuttiin salaamaan ja tiedot kertovat eri aselajien onnistuneesta yhteistoiminnasta. Ukraina on lyhyessä ajassa onnistunut saamaan enemmän maa-alueita haltuunsa kuin paljon etukäteen odotetussa vastahyökkäyksessä viime vuonna. Ennen hyökkäystä rintamalinjojen muutokset olivat olleet varsin vähäisiä, mutta nyt on avautunut uusi aktiivinen rintama. Nyt taistellaan Venäjän maaperällä ja Venäjä on joutunut evakuoimaan alueelta arvioiden mukaan lähes 200 000 kansalaistaan ja suuri joukko venäläisiä sotilaita on antautunut taisteluitta.

2. Kiusallista Kremlille. Ukrainan onnistunut hyökkäys Venäjän maaperällä tuo sodan lähemmäksi venäläisiä. Kreml on pyrkinyt pitämään sodan etäällä ja vaikuttamaan venäläisten näkemyksiin ”oman totuutensa” kautta, mutta nyt sodan vaikutuksia Venäjälle on yhä vaikeampi kiistää. Tämä on ikävä ja hankala tilanne Putinille, joka pyrkineen nopeasti ja voimalla saamaan menetetyt alueet takaisin haltuunsa. Luottamus Venäjän poliittista johtoa kohtaan ei ainakaan hyökkäyksen jälkeen kasva ja sisäistä jälkipyykkiä poliittisessa sekä sotilaallisessa johdossa tullaan käymään pitkään.

3. Mediahuomio. Ukrainan hyökkäykseen sisältyy riskejä, mutta hyökkäys on tuonut nyt positiivista nostetta mediaan Ukrainan kannalta. Olemme lukeneet Ukrainan miehistö- ja kalusto-ongelmista sekä Ukrainan kriittisen infrastruktuurin tuhoamisesta. Tämä on todellisuutta edelleen, mutta niin taistelujoukkojen kuin Ukrainan yhteiskunnan kannalta menestyksekäs hyökkäys nostaa taisteluhenkeä ja -tahtoa. Hengellä on sodassa aina tärkeä merkityksensä. Lisäksi kansainvälinen media on etenkin lännessä uutisoinut laajasti Ukrainan kannalta myönteisesti sodan etenemisestä.

4. Lännen tuki ja rauha. Ukrainan ja lännen tavoite on saada järkyttävä sota loppumaan. Venäjä puolestaan jatkaa sotaa niin kauan kuin Kreml uskoo menestymisen mahdollisuuksiinsa. Nyt Ukrainan menestyksekäs hyökkäys toivottavasti luo edellytyksiä aiempaa enemmän länsimaissa halua vahvistaa tukea Ukrainalle niin kaluston, taloudellisen tuen kuin harjoitustoiminnan tukemisen lisäämisenä. Tästä on jo myönteisiä merkkejä. Sodan yleisiä periaatteita noudattaen – saavutettua menestystä kannattaa hyödyntää. Ukrainan sotamenestys on avain rauhanneuvotteluille ja rauhaan.

Ukrainan vastahyökkäys on muuttanut sodan kulkua, sillä aloite on nyt ensimmäistä kertaa selkeästi Ukrainalla. Tulevat viikot ja kuukaudet osoittavat onko siitä sodan käännekohdaksi, mutta ainakin suunta on oikea: mitä vahvempi on Ukrainan neuvotteluasema, sitä lähempänä ollaan tulitaukoa ja lopulta myös rauhaa.

JarnoLimnell
Kokoomus Espoo

Jarno Limnell on kansanedustaja (Kok). Hän on myös dosenttina kolmessa yliopistossa, ja on Maailman talousfoorumin asiantuntijaverkoston jäsen. Hän on Espoon kaupunginvaltuuston 1. varapuheenjohtaja ja puheenjohtajana Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen aluevaltuustossa, ja MTS:n puheenjohtaja. Hän on koulutukseltaan sotatieteiden tohtori, VTM ja upseeri (majuri evp.).

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu