Uusi rajalaki turvaa suomalaisten turvallisuutta

Hallituksen rajalakiesitys on tulossa eduskunnan käsittelyyn. Kysymys on vaikea, eikä siihen ole helppoja vastauksia. Esitys on kova ja poikkeuksellinen, mutta niin on tilannekin: Venäjä käy hyökkäyssotaa Euroopassa ja välineellistää ihmisiä Suomenkin rajalla.

Kansainväliset sopimukset on tehty kaikkien turvallisuuden vuoksi, ja niihin Suomikin on sitoutunut. Vaikka sopimusten uudistaminen on hidasta, on sopimuspohjainen maailmanpoliittinen järjestelmä Suomen kaltaisten pienten valtioiden etu. Sitä periaatetta ei tule romuttaa.

Samalla valtion perustehtävä on huolehtia turvallisuudesta, ja nyt kyseessä on ennen kaikkea turvallisuusasia. Kuten olemme saaneet nähdä, Venäjä ei keinoja kaihda. Kaikkein huonoin vaihtoehto olisi hylätä esitys, odotella keväthankien sulamista ja ”toivoa parasta.”

Politiikka on arvovalintoja ja näitä valintoja joudumme tekemään usein epätäydellisten vaihtoehtojen välillä. Suomi on nyt tahtomattaan tilanteessa, jossa hyökkäyssotaa käyvä Venäjä tulee käyttämään valintaamme hyväkseen omassa hybridivaikuttamisessaan – teimme niin tai näin.

Lait ovat kompromissin lopputuloksena saatuja sopimuksia aivan samalla tavalla kuin maahantuloa määrittelevät kansainväliset sopimuksetkin. Lakia voimme muuttaa itse, nopeastikin. Myös kansainväliset sopimukset tullaan neuvottelemaan tilanteen mukaan uusiksi, mutta hitaammin.

Rajalakiesityksessä äänestetään Suomen oikeudesta puolustaa omia rajojaan. Tätä tullaan peilaamaan Euroopan ihmisoikeussopimukseen, jota tulkitaan Euroopan ihmisoikeustuomioistuimessa. Sen historiassa ei ole vastaavasta tilanteesta minkäänlaista ennakkotapausta.

Puolan ja Valko-Venäjän rajalla vuonna 2021 tapahtunutta pakolaisaaltoa tulkittiin puhtaasti maahanmuuttokysymykseksi. Suomen osalta kyseessä on toisen vihamielisen valtion toteuttama operaatio, jollaiseen Euroopan ihmisoikeustuomioistuimessa ei ole joutunut ottamaan kantaa.

Kun toimintaympäristö on muuttunut, tulevat myös sekä Suomen laki että kansainväliset sopimukset muuttumaan. Nyt äänestetään siitä, kumpi laitetaan ensin kuntoon. Järkevää olisi laittaa kuntoon se, mikä omissa käsissämme on: Suomen laki.

Yksinkertaistettuna vastakkain ovat oikeus maahantuloon sekä puolustajan oikeus taata oma turvallisuutensa. Ilman jälkimmäistä ei ole myöskään ensiksi mainittua. Näiden oikeuksien keskinäinen tärkeysjärjestys on selvä, ja sen mukaisesti meidän on nyt toimittava.

JarnoLimnell
Kokoomus Espoo

Jarno Limnell on kansanedustaja (Kok). Hän on myös dosenttina kolmessa yliopistossa, ja on Maailman talousfoorumin asiantuntijaverkoston jäsen. Hän on Espoon kaupunginvaltuuston 1. varapuheenjohtaja ja puheenjohtajana Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen aluevaltuustossa, ja MTS:n puheenjohtaja. Hän on koulutukseltaan sotatieteiden tohtori, VTM ja upseeri (majuri evp.).

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu