Väistämätön sota Lähi-idässä?

Sotarumpujen ääni on viime viikkoina merkittävästi voimistunut Lähi-idässä. Useat kansainvälisesti arvostetut asiantuntijat pitävät Israelin iskua Iraniin väistämättömänä tulevan syksyn aikana. Iskulla olisi vaikutuksensa myös Suomeen, mutta onko sota todennäköinen?

Israelin ja Iranin välit ovat olleet hyvin riitaisat jo pitkään. Iranin presidentti Mahmud Ahmadinejed on useasti uhannut pyyhkäisevänsä Israelin valtion maailmankartalta, ja Israelissa todella pelätään Iranin rauhanomaiseksi kutsumansa ydinohjelman johtavan ydinaseen rakentamiseen – ja ydiniskuun Israeliin. Yhdysvallat, Israelin liittolaisena, on pyrkinyt lisäämään kansainvälistä poliittista painostusta sekä taloudellisia pakotteita Irania kohtaa. Yhdysvallat on myös epävirallisesti tunnustanut tehneensä Stuxnet-kyberhyökkäyksen Iranin ydinohjelmaa vastaan. Huoli Iranin ydinaseesta ei silti ole poistunut, ja Israel on jo vuosia ilmoittanut iskevänsä sotilaallisesti Iraniin ennen ydinaseen valmistumista.

Viime viikoina puheet ovat koventuneet ja viestintä muuttunut monin tavoin. Israelista ”vuodettiin” muutama päivä sitten julkisuuteen suunnitelma, jossa sodan kerrotaan kestävän 30 päivää ja vaativan noin 500 kuolonuhria Israelissa. Tekstiviestein tapahtuvaa uutta hälytysjärjestelmää on tällä viikolla testattu laajalti israelilaisten keskuudessa. Julkisuuteen on lisäksi kerrottu suunnitelmista käyttää kyberasetta digitaalisena tykistönä hyökkäyksen ensimmäisessä vaiheessa, tarkoituksena lamauttaa muun muassa Iranin johtamisjärjestelmät. Huolestuttavana voi myös pitää Israelin Yhdysvaltain suurlähettilään lausuntoa, jonka mukaan Israel on halukas tekemään iskun, vaikka sillä hidastettaisiin Iranin ydinohjelmaa vain parilla vuodella. Useat asiantuntijat ovat todenneet, että isku tapahtuu vielä ennen Yhdysvaltain marraskuun presidentivaaleja. Merkit ovat huolestuttavia.

Iskulla olisi merkittäviä vaikutuksia muun muassa öljyn hinnan nousuun, mutta huolestuneempi kannattaa olla taustalla vaikuttavista isommista pelaajista. Sodassa ei olisi kyse pelkästään Israel-Iran -asetelmasta, koska niin Yhdysvalloilla, Venäjällä kuin Kiinalla tulisi sodassa olemaan vahvasti omat intressinsä pelissä. Historia on opettanut, että alueellinen konflikti voi nopeasti johtaa kansainväliseen kriisiin, jolla voisi olla hyvin tuhoisat seuraukset. Saudi-Arabiakaan yhtenä Lähi-idän voimavaltioista tuskin jättäisi tilaisuutta käyttämättä sekaantuakseen perivihollisensa Iranin alasajamiseen.

Merkittävä Suomeenkin vaikuttava vaikutus saattaisi aiheutua Israelin suunnittelemasta laajasta kyberhyökkäyksestä. Kyseessä olisi ensimmäinen todellinen kybersota, osana muuta sodankäyntiä. Kyberaseilla tulisi olemaan digitaalisesti verkottuneessa maailmassa todennäköisesti merkittäviä ennalta-arvaamattomia sivuvaikutuksia, joilta Suomikaan ei voisi välttyä.

On kuitenkin monia asioita, jotka hillitsevät sotaintoa. Useat Iraelin johtavat poliitikot sekä yllättäen myös asevoimien johtohenkilöt ovat julkisesti asettuneet vastustamaan hyökkäystä Iraniin. Tähän joukkoon kuuluu muun muassa presidentti Shimon Peres. Viimeisimmät mielipidemittaukset kertovat enemmistön israelilaisista olevan iskua vastaan, mikä vaikeuttanee hyökkäyskäskyn antamista, eli toimimista kansalaismielipidettä vastaan. Pääministeri Netanyahu tosin tunnetaan päättäväisyydestään.

Israelin sotilaallinen isku Iraniin olisi todennäköisesti jo tapahtunut, jos Israelin tärkein liittolainen, Yhdysvallat, olisi antanut siihen luvan. Presidentti Obamalle olisi kuitenkin presidentinvaalien alla riskialtista tukea hyökkäystä nyt, sillä hyökkäyksen poliittiset ja taloudelliset vaikutukset todennäköisesti vaikeuttaisivat uudelleenvalintaa. Vaalien jälkeen tilanne on toinen. Republikaani Mitt Romney:a on puolestaan pidetty ”sotahaukkana”, jolla olisi jopa tarve, edellisten republikaanipresidenttien tavoin, aloittaa sota virkataensa alussa. Vaalien jälkeistä sotaintoa, presidentiä riippumatta, hillitsee Yhdysvaltojen kokemat pitkät ja kalliit sodat sekä Irakissa että Afganistanissa, joista maa on nyt pääsemässä irti.

Parhaillaan voimakkaasti soivat sotarummut itsessään vähentävät hyökkäyksen välitöntä todennäköisyyttä. Yllätyselementti tämänkaltaisessa iskussa olisi välttämätön, ja nykytilanteessa Iranin voi arvioida olevan vähintääkin valppaana – ja valmiina iskemään nopeasti takaisin.

Arvioissa siintää myös Iranin presidentinvaalit ensi vuonna. Iraniin kohdistettavien taloudellisten pakotteiden ja poliittisen painostuksen toivotaan, ainakin Yhdysvallat-Israel -leirissä, johtavan Iranissa Arabikevään kaltaiseen kansannousuun ja hallinnon vaihtamiseen. Tilalle saattaisi tulla myönteisemmin Israeliin suhtautuva hallinto.

Oma arvioni on, ettei Israelin isku Iraniin tapahdu tulevan syksyn aikana. Mahdollinen se kuitenkin on, ja todennäköisyys kasvaa katsottaessa vuoteen 2013. Silloin ilmeet vakavoituvat, myös Suomessa.

JarnoLimnell
Kokoomus Espoo

Jarno Limnell on kansanedustaja (Kok). Hän on myös työelämäprofessori Aalto-yliopistossa, ja toimii dosenttina kolmessa yliopistossa, ja on Maailman talousfoorumin asiantuntijaverkoston jäsen. Hän on Espoon kaupunginvaltuuston 1. varapuheenjohtaja ja puheenjohtajana Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen aluevaltuustossa. Hän on koulutukseltaan sotatieteiden tohtori, VTM ja upseeri (majuri evp.).

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu