Välttämätön kyberkyvykkyys

Kybervalmiuksien kehittäminen on tänä päivänä olennainen osa valtioiden turvallisuuspolitiikkaa, yhteiskuntien turvallisuutta ja asevoimien suorituskykyjen rakentamista. Suomessa viime päivinä vilkkaana käynyt keskustelu hyökkäyksellisistä kyberkyvyistä tulee ymmärtää laajemmassa viitekehyksessä; valtion ja asevoimien on tänä päivänä mahdotonta olla uskottava ilman vahvaa kykyä toimia ja vaikuttaa bittien maailmassa.

Kybertoimintaympäristössä valtio ei voi toimia uskottavasti ja onnistuneesti pelkästään puolustautumisen keinoin. Tarvitaan kolmenlaista kyvykkyyttä: puolustus-, sieto- sekä hyökkäyskykyä.

Kyberpuolustuskyvyn on itsessään oltava mahdollisimman tehokas hyökkäyksien torjumiseksi. Puolustusta on kehitettävä jatkuvasti. Paraskin puolustus kuitenkin murretaan joskus. Täydellistä turvallisuutta ei ole mahdollista saavuttaa kybermaailmassa, kuten ei fyysisessäkään maailmassa. Resilienssi, sietokyky, on siksi hyvin olennaista. Kyse on kyvystä sietää erilaisia häiriötilanteita ja toipua niistä mahdollisimman nopeasti. Puolustus- ja sietokyvyn kehittäminen on yleisesti hyväksyttyä. Ne eivät kuitenkaan riitä. Kyberhyökkäyskyvyllä on oleellinen rooli puolustuksen uskottavuuden ja pelotevaikutuksen rakentamisessa tämän päivän maailmassa.

Suomi tarvitsee hyökkäyksellistä kyberkykyä, ja sitä tulee kehittää neljästä syystä.

Ensiksi, mikäli valtio haluaa tänä päivänä olla uskottava toimija niin turvallisuus- ja puolustuspolitiikassa että taistelukentällä, sillä täytyy olla vahva kyky toimia kybertoimintaympäristössä ja kykyä myös hyökkäykselliseen toimintaan.

Toiseksi, hyökkäyskyky lisää pelotevaikutusta. Vahva kyvykkyys ja sen osoittaminen ennaltaehkäisee ”kyberaseiden” käyttöä. Ennaltaehkäisevä kyky on kaikki kaikessa. Uskottavalla kyvyllä, pelotteella, nostetaan vastapuolen hyökkäyskynnystä korkeammalle. Rima ei kuitenkaan nouse riittävästi, jollei valtiolla ole myös hyökkäyksellistä kykyä. On tärkeää pitää mielessä, että kyvyn omaaminen ei tarkoita samaa kuin sen käyttäminen.

Kolmanneksi, sekä hyökkäyksellisen ajattelun kehittäminen että kyberaseiden rakentaminen ovat tärkeitä, jotta voidaan luoda vahvempi ja uskottavampi puolustus. Valtio ei voi menestyä keskittymällä vain puolustukseen. Pitää olla käsitys siitä miten hyökkääjä toimii, ja harjoitella hyökkäystä. Vain hyökkäämällä voidaan tulla tietoiseksi oman puolustuksen heikoista kohdista, ja siten paikata niitä.

Neljänneksi, joissakin tapauksissa hyökkäys on paras puolustus. Passiivinen puolustus ei kriisitilanteessa yksin toimi, vaan tarvitaan myös aktiivisia toimenpiteitä riippumatta siitä miten puolustuksellinen doktriini valtiolla on. Kyberulottuvuus on joka tapauksessa läsnä kaikissa tulevissa konfliktitilanteissa.

Suomalaisessa yhteiskunnassa on valitettavan heikko poliittisen ymmärryksen taso kyberturvallisuuden strategisista kysymyksistä – niin uhkiin vastaamisesta kuin kybermaailman mahdollisuuksien hyödyntämisestä. Strategisen kyberymmärryksen tason nostaminen onkin Suomessa ”välttämätön kyberkyvykkyys” pysyäksemme mukana kansainvälisessä kehityksessä ja saavuttaaksemme hallitusohjelmassa linjatut kyberturvallisuuden kunnianhimoiset tavoitteet.

JarnoLimnell
Kokoomus Espoo

Jarno Limnell on kansanedustaja (Kok). Hän on myös dosenttina kolmessa yliopistossa, ja on Maailman talousfoorumin asiantuntijaverkoston jäsen. Hän on Espoon kaupunginvaltuuston 1. varapuheenjohtaja ja puheenjohtajana Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen aluevaltuustossa, ja MTS:n puheenjohtaja. Hän on koulutukseltaan sotatieteiden tohtori, VTM ja upseeri (majuri evp.).

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu