Venäjän vaikuttamisyritysten voi odottaa kiihtyvän – mutta pärjäämme

”Läntisen Euroopan tulee varautua mahdolliseen konfliktiin Venäjän kanssa jo 3–5 vuoden aikajänteellä”, uutisoi Kauppalehti. Tämäkin tulevaisuuden vaihtoehto on huomioitava Venäjän huonosta sotamenestyksestä huolimatta – tai juuri siksi.

Uhkakuvista muistuttaminen ei ole pelottelua. Turvallisuusympäristömme on tällä hetkellä epävakaa. Ruotsi nosti tällä viikolla terrorismin uhkatasoaan. Taustalla on koraaninpolttotapausten myötä heikentyneet suhteet muslimimaissa, mutta kokonaisarviossa todetaan myös vieraiden valtioiden halu hyväksikäyttää maan sisäistä vastakkainasettelua. Venäjä iskee mielellään kiilaa uuden Nato-maan kansalaisten väliin, ja tätä on Suomessakin odotettavissa nyt kun presidentinvaalikampanjat kunnolla käynnistyvät syksyn mittaan. Viimeaikaiset Venäjän väitteet Supon vakoilijoista ovat osa pitkää informaatiovaikuttamisen jatkumoa.

Venäjän uhkaan varautumista on syytä tarkastella tulevien vuosien väistämättömien realiteettien kautta. Ennemmin tai myöhemmin Ukrainan sota päättyy ja Venäjällä valta vaihtuu.

On epätodennäköistä, että Venäjä vallanvaihdon myötä lopettaisi imperialistisia pyrkimyksiään. Tällä vuosituhannella Venäjä on sotinut tai miehittänyt Ukrainan lisäksi muun muassa Georgiassa, Moldovassa ja Tšetšeniassa. Venäjä on tänä päivänäkin sodan osapuoli kolmella mantereella.

Putinin seuraaja saattaa hyvinkin olla vielä Putiniakin nationalistisempi ja pyrkiä “palauttamaan” Venäjää vanhaan loistoonsa, ensisijaisesti naapurimaidensa suvereniteettia loukaten. Vaikka Venäjällä ei Ukrainan sodan takia olekaan resursseja aloittaa uusia suurimittaisia sotia juuri nyt, kokeilee se jatkuvasti kepillä jäätä aiheuttamalla erilaisia konflikteja ympäri Eurooppaa – esimerkiksi Wagner-joukkoja siirtelemällä.

Venäjä pyrkii aiheuttamaan epävarmuutta ja hämmennystä tuottamalla propagandaa länsimaiselle yleisölle. Informaatiovaikuttaminen todennäköisesti voimistuu Suomessakin. Venäjä haluaa siirtää huomiota heikosta sotamenestyksestään muiden maiden sisäisiin kiistoihin ja siten kärjistää keskusteluilmapiiriämme. Onneksemme suomalainen maaperä on venäläiselle vaikuttamiselle kovin routaista.

Suomalaiset ovat sivistyneitä ihmisiä. Sivistyneesti toimimalla me suojaamme omaa vapauttamme niiltä, jotka sitä uhkaavat. Sivistyksen suojeleminen tarkoittaa demokraattisten arvojen ja avoimen yhteiskuntamme suojelemista. Sivistyksellä suojaamme ennen kaikkea itseämme.

Informaatiovaikuttamisen keskellä vastuu yhteisestä turvallisuudesta on meillä jokaisella. Länsimaisessa demokratiassa täytyy sietää vastakkaisia mielipiteitä, mutta keskustelu pitää pystyä käymään toista kunnioittavasti. Kun vedämme yhtä köyttä, pidämme pään kylmänä ja jätämme valeuutiset omaan arvoonsa, pärjäämme kyllä.

Uhkia on inhorealistisesti arvioitava ja niihin pitää varautua. Mutta puhuttaessa turvallisuudesta ja turvallisuuspolitiikasta, on syytä puhua myös uhkien ja turvattomuuden ohella turvallisuudesta. Näinä epävarmoina aikoina johtajuudessa korostuu ensisijaisesti uhkien painottamisen sijasta yhteisen toivon ja tulevaisuudenuskon luominen. Vain uhkiin keskittyvä turvallisuuspuhe ei luo uskottavaa johtajuutta.

On hyvä muistaa, että Suomi on turvallinen maa. Meillä on poikkeuksellisen vahva tahto puolustaa maatamme, puolustuskyvystämme on pidetty erittäin hyvää huolta, olemme puolustusliiton jäsen ja olen varma, että kriisinsietokykyä meiltä löytyy erilaisen hybridivaikuttavamisen varalle. Hyvin meidän käy.

JarnoLimnell
Kokoomus Espoo

Jarno Limnell on kansanedustaja (Kok). Hän on myös dosenttina kolmessa yliopistossa, ja on Maailman talousfoorumin asiantuntijaverkoston jäsen. Hän on Espoon kaupunginvaltuuston 1. varapuheenjohtaja ja puheenjohtajana Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen aluevaltuustossa, ja MTS:n puheenjohtaja. Hän on koulutukseltaan sotatieteiden tohtori, VTM ja upseeri (majuri evp.).

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu