Yhteiskunnan henkistä ilmapiiriä pitää puolustaa

Sanotaan, että henki on miekkaa vahvempi. Sanonta on oikea. Ilman oikealaista henkeä emme eläisi näin hyvinvoivassa Suomessa tänä päivänä. Sama koskee tulevaisuutta.

Suomalaisen yhteiskunnan henkisestä ilmapiiristä huolehtiminen sekä siihen kohdistuvaan tarkoitukselliseen vaikuttamiseen vastaaminen on yksi tärkeimmistä turvallisuuden kulmakivistä Suomessa. Asia on otettava vakavasti niin jokaisen kansalaisen kohdalla kuin poliittisessa päätöksenteossa. Yhteishengestä ja yhteiskunnan ilmapiiristä huolehtiminen on toki hyvin laaja ja monitahoinen asia. Sen toivoisi kuitenkin nousevan huomattavasti nykyistä enemmän julkisen keskustelun aiheeksi.

Tieteellisemmin tarkasteltuna kyse on informaatiotilan hallinnasta ja siihen tietoisesta vaikuttamisesta. Vaikuttamisessa ihmiset yritetään saada ajattelemaan tai toimimaan jollakin vaikuttajan toivomalla tavalla. Usein varsinaisena tavoitteena on saada muutos aikaan ihmisten käyttäytymisessä – joko nyt tai tulevaisuudessa.

Kyky vaikuttaa ja ymmärrys milloin tulee vaikutetuksi ovat tärkeitä taitoja yhä monimutkaistuvassa maailmassa. Maailmaan on syntynyt valtava vaikuttamisteollisuus, joka kamppailee ihmisten huomiosta ja pyrkii vaikuttamaan käyttäytymiseemme. Teknologia puolestaan tarjoaa vaikuttamiseen aivan uudenlaisia ja jatkuvasti kehittyviä keinoja, jotka meidän tulee tiedostaa. Turvallisuuden näkökulmasta kyse on samalla yleisen mielipiteen alttiudesta manipulaatiolle – hyvälle tai pahalle. Tämä psykologinen näkökulma on ymmärrettävä yhä merkityksellimmäksi asiaksi turvallisuudessa.

Ympärillämme näkyvää informaatiota tarkoituksellisesti aseistetaan jatkossa nykyistä enemmän, sillä ihmisten mielikuviin ja koettuun todellisuuteen vaikuttaminen mahdollisesti osoittautuu tehokkaammaksi vaikuttamisen keinoksi pidemmällä aikavälillä kuin fyysiset aseet. Tällöin sanat, kuvat, äänet ja esimerkiksi tajuntaamme iskostuvat videot näyttäytyvät tietoyhteiskunnassa miekkaa vahvempina. Kaikkein mittavimmat digitaalisen aikakauden taistelut tullaan käymään ihmisten mielistä – arvoista, asenteista, mielikuvista ja yhteiskunnan ilmapiiristä. Tässä kamppailussa on puolustajan oltava valppaana ja aktiivisena. Henkeä pitää puolustaa, sillä turvallisuus on kasvavissa määrin viestinnällinen asia.

Henkisen ilmapiirin puolustamisessa korostuu viisi asiaa, jotka on Suomen turvallisuudessa otettava vahvalla tavalla huomioon.

Ensiksi kyse on jokaisen vastuun korostamisesta. Jokainen on niin viestijä kuin erilaisen informaation vastaanottaja, ja informaatioteknologian kehittyminen on tuonut aivan uudenlaisia vaikuttamisen mahdollisuuksia jokaisen ihmisen ulottuville. Informaatiovaikuttamisen ja henkisen ilmapiirin puolustamisen eturintaman kulkee jokaisen suomalaisen korvien välissä, ja tätä henkilökohtaista vastuullisuutta on painotettava.

Toiseksi on korostettava koulutuksen ja sivistyksen merkitystä. J.V. Snellmaniin sanat ”sivistyksessä on pienen kansa turva” lienevät ajankohtaisemmat tänä päivänä kuin 1800-luvulla. Sivistyksen ja koulutuksen voima pätee toki muuhunkin kuin turvallisuuteen ja tietoyhteiskunnassa menestymiseen. Kriittinen tiedonkäsitys ja medialukutaito ovat välttämättömiä kansalaistaitoja tämän päivän maailmassa, ja niitä tulee Suomessa tietoisesti vahvistaa. Kyse ajattelutavasta, tunteen ja järjen yhdistämisestä, kyvystä tarkistaa omia olettamuksiaan sekä lopulta sen kysyminen, että mihin tietoon voin ja haluan luottaa. Johonkin on kuitenkin pakko luottaa. Näkemykset totuuden jälkeisestä ajasta, jossa mihinkään tietoon ei voi luottaa ja totuus hukutetaan kaiken relativismin korostamiseen, on vaarallista.

Kolmanneksi, erilaisia informaatio- ja muita vaikuttamisen keinoja on kyettävä tutkimuksellisin ja jatkuvan seurannan toimin tunnistamaan mahdollisimman hyvin. Tämä on edellytys psykologiseen vaikuttamiseen ja erilaiseen manipulointiin vastaamiselle. On myös tärkeää, että asiaa ei vaieta tai vähätellä Suomessa, vaan ilmiö itsessään tuodaan mahdollisimman käytännönläheisesti julkisuudessa esille – poliittisia päätöksentekijöitä myöten. Tieto ei tässä yhteydessä lisää tuskaa vaan lisää ymmärrystä asiasta, jonka keskellä elämme.

Neljänneksi kyse on kansallisen tarinan kasvavasta merkityksestä. Tarina ohjaa kansakunnan identiteettiä ja päämääriä. Kuten Juhana Torkki on osuvasti todennut, ihminen kuvittelee maailmankuvansa perustuvan 95-prosenttisesti järkiperäiseen päättelyyn ja 5-prosenttisesti tarinoihin, vaikka asia on todellisuudessa päinvastoin. Informaatiovaikuttamisen perimmäisenä tavoitteena on tuhota tai ainakin oleellisesti heikentää Suomen narratiivia. Paras vastaus huonoon tarinaan on kuitenkin tarina – hyvä tarina. Mikä tahansa maailman päämäärähakuinen muuttaminen vaatii tarinan. Jos emme kerro tarinaamme itse – keitä olemme ja minne olemme matkalla – joku muu kertoo sen puolestamme. Yhtä olennainen asia on se, että miten saadaan mahdollisimman moni tuntemaan, että on tärkeä osa Suomen tarinaa, ja mitä jokainen on valmis tekemään sen eteen? Tarinan voima on sitä seuraavissa teoissa.

Viidenneksi kyse on laajemminkin ajateltuna yhteiskunnan ja jokaisen kansalaisen henkisestä kriisinsietokyvystä ja sen vahvistamisesta. Olemme luomassa parhaillaan, erityisesti teknologian avulla, yhteiskuntaa, jossa kaikki on mahdollisimman sujuvaa ja helppoa. Entä henkinen valmiutemme tulla toimeen tilanteissa, kun kaikki ei sujukaan odotetulla tavalla? Odottamattomia sekä enemmän ja vähemmän yllättäviä turvattomuutta ilmentäviä tilanteita tulemme vääjäämättä kohtaamaan. Kansalaisten luottamus viranomaisten toimintaan on yksi olennainen osa henkisen kriisinkestävyyden ylläpitämistä. Myös luottamus yhteiskuntaan sekä kansalaisten keskinäinen luottamus ovat henkisessä ilmapiirissä keskeisiä tekijöitä.

Turvallisen yhteiskunnan edellytys on sen henkinen vahvuus – niin normaalioloissa kuin häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa. Se millaisessa henkisessä tilassa olemme, niin koko yhteiskuntana kuin yksilöinä jokainen erikseen, on tärkeä tekijä Suomen turvallisuudessa. Henkeä on tietoisesti osattava ja haluttava puolustaa. Meidän jokaisen.