Yhteiskunnan vakaus turvallisuuden keskiössä

Turvallisuusarvioille tulee olemaan vilkas kysyntä vuonna 2018. Turvallisuudesta keskusteltiin viime vuonna mediassa tilastollisestikin vilkkaammin kuin vuosikymmeniin, ja uskon trendin voimistuvan edelleen. Turvallisuusympäristössämme tapahtuvat jatkuvat ja osin ennalta-arvaamattomat muutokset, Euroopan unionin uudenlainen panostus jäsenmaidensa turvallisuuteen, yritysten kasvava kiinnostus turvallisuutta kohtaan ja ihmisten arkipäivän turvallisuuskokemukset kuvaavat hyvin turvallisuuden nykytilaa ja sen laajuutta.

Tulevien turvallisuustapahtumien arvioinnin pohjaksi suositan kahta alkuvuodesta ilmestynyttä (ja maksutonta) teosta/raporttia luettavaksi.

Itse luen vuosittain tarkasti tammikuussa ilmestyvän Maailman talousfoorumin riskiarvion tulevalle vuodelle. Tänä vuonna raportti on erityisen mielenkiintoista luettavaa.

Raportti arvioi maailmaa kuluvana vuonna todennäköisimmin uhkaavan erilaiset luonnonilmiöt ja -katastrofit sekä kyberhyökkäykset ja tietovarkaudet tietovuotoineen. Nämä uhkat miehittävät uhkalistauksessa viisi kärkisijaa. Aiempien vuosien raportteihin verrattuna kyberuhkien painoarvo on selkeästi kasvanut. Myös valeuutisten ja disinformaation leviämisen vaikutuksille annetaan aiempaa vahvempi painoarvo. Raportin mukaan lisääntyvä teknologiariippuvuus on yksi keskeisimpiä uhkia maailmantaloudelle seuraavan 12 kuukauden aikana.

Talousfoorumin tämänvuotista raporttia lukiessa huomio kiinnittyy yksittäisten uhkatekijöiden sijasta uhkien lisääntyneeseen keskinäiseen vuorovaikutukseen. Pelkistäen sanoen, on ymmärrettävä yhä paremmin turvallisuuden kokonaisuutta, ei vain yksittäisten uhkatekijöiden ilmenemistä. Juuri tähän ”uhkien kompleksisuuden arvioinnin heikkouteen” raportti kiinnittää erityisen – ja tärkeän – huomion. Sama turvallisuuteen vaikuttavien eri osatekijöiden arvioinnin merkitystä on syytä korostaa myös omissa arvioissamme.

Raportissa on lisäksi nostettu esille hieman epätavallisia arvioita tulevasta. ”Future Shocks” -luvussa esitetään kymmenen mahdollista tulevaisuuden skenaariota – tekoälyyn pohjautuvasta ryöstökalastuksesta kybersodankäyntiin. Vaikka skenaariot vaikuttavat välillä varsin epätodennäköisiltä, on pidettä erinomaisena, että myös erilaisia tulevaisuuden kehityssuuntia pohditaan. Historian kokemusten perusteella kun tulevaisuus todennäköisesti yllättää meidät – rationaalisten tulevaisuusennustusten sijasta.

Toisena lukusuosituksena nostan esille tammikuun puolivälissä julkaistun ”Turvallinen Suomi 2018” -teoksen, mikä on syntynyt Turvallisuuskomitean ja Maanpuolustuskorkeakoulun yhteistyönä. Teos on jatkumo 45-vuotiseen kirjasarjaan, jonka tehtävänä on ollut välittää ajankohtaista tietoa suomalaisen yhteiskunnan ja kansalaisten turvallisuuden takaamisesta. Uusi teos on selkeästi aiempia sekä tiiviimpi että helppolukuisempi, ja siten suuremman yleisön saavutettavissa. Teos kuvaa hyvin tämän päivän turvallisuutemme erityispiirteitä.

Suomen turvallisuuden vahvuus on ollut – ja on jatkossakin – kokonaisturvallisuuden periaate, jossa osallistetaan koko yhteiskunta turvallisuustyöhön. Tämän päivän yhdistelmäuhkien maailmassa verkottunut turvallisuusyhteistyö onkin välttämättömyys. Esimerkiksi Yhteiskunnan turvallisuusstrategiassa esitetyt yhteiskuntamme elintärkeät toiminnot liittyvät kiinteästi toisiinsa ja mahdollisella häiriötilanteella on helposti vaikutus useaan toimintoon yhtä aikaa.

Sekä Maailman talousfoorumin riskiraportissa että Turvallinen Suomi -teoksessa turvallisuuden keskiöön nousee yhteiskunnan vakaus. Toimiva, luottamusta ilmentävä ja sietokykyinen yhteiskunta kansalaisineen. Yhteiskuntarauhan ylläpitäminen sekä yhteiskunnan vakaudesta huolehtiminen on mielestäni vahvassa yhteydessä suomalaiseen kokonaisturvallisuuden periaatteeseen. Jokaisen osallistaminen turvallisuuden tuottamiseen sekä oikeanlainen henki yhdessä tekemiseen ovat tärkeimpiä turvallisuuden periaatteita Suomessa. Tästä meidän on Suomessa pidettävä erityisen hyvää huolta. Tänäkin vuonna.