Yhteiskuntarauhan kannalta ei ole yhdentekevää luotammeko politiikkaan

Moni kutsuu politiikan syksyä vaikeaksi. Sitä se onkin. Taloudessa on tehtävä vaikeita päätöksiä ja ennen kaikkea löydettävä toimivia ratkaisuja. Koronarajoitusten kanssa pitää tasapainoilla samanaikaisesti, kun ahdinko ja epävarmuus monissa perheissä kasvaa. Niin politiikan kuin koko yhteiskuntamme henkistä kanttia mitataan syksyn aikana toden teolla.

Korona ja talous hallitsevat keskustelua, mutta ympärillämme tapahtuu muutakin. Sitä ei sovi unohtaa. Kansainvälinen tilanne on melkoisen sekava ja arvaamaton. Suurvaltasuhteet ovat jännittyneet, mikä ei ole pienelle maalle hyvä asia. Venäjällä odotellaan seuraavia siirtoja oppositiojohtaja Navalnyin myrkytystapauksessa. Valko-Venäjällä mielenosoitukset ovat jatkuneet jo yli kuukauden. Turkin ja Kreikan välit viilenevät huolestuttavalla vauhdilla. Kyberhyökkäykset ja informaatiovaikuttaminen on päivittäistä. Yhdysvaltojen presidentinvaalit heijastuvat väkisinkin myös meille.

On epätodennäköistä, että nämä koronakriisistä lisää bensaa liekkeihin saavat ruutitynnyrit jäisivät tähän. Niitä on luvassa niin lähialueillamme kuin maailmanpolitiikassa myös syksyllä. Tarpeetonta pelon ilmapiiriä ei pidä luoda, mutta turvallisuusympäristöämme on seurattava tarkalla silmällä ja kyettävä tarvittaessa nopeaankin reagointiin. Siksi on kummallista, että turvallisuuspolitiikan kivijalkoja on tässä hetkessä lähdetty kyseenalaistamaan. Nyt ei ole turvallisuutemme perusfundamenttien haastamisen aika.

Varusmiespalveluksen lyhentämistä on taas ehdotettu. Varusmiespalveluksen lyhytaikainen vaihtoehtoiskustannus on tietysti helppo laskea rauhan aikana, mutta kukaan ei osaa laskea hintaa sille, jos rauha olisi uhattuna – tai sitä ei olisi lainkaan. Jokainen voi kysyä itseltään, miksi puolustusvoimat on olemassa, ja mikä on niiden asioiden hinta, joita se turvaa.

Uskottava puolustus on viesti itsessään. Varusmiespalveluksen lyhentäminen, samoin kuin kaikki muutkin heikennykset puolustusvoimien toimintaan tai resursseihin, olisi helppo tulkita niin, että uskottavasta puolustuksesta ollaan tinkimässä.

Myös puheet EU-kansanäänestyksestä ja EU-erosta ovat tässä hetkessä outoja, oltiin EU:n monimutkaisesta elvytyspaketista mitä mieltä tahansa. On syytä pitää mielessä, että modernissa turvallisuudessa yhteistyö samanmielisten valtioiden ja arvoyhteisöjen kanssa on maallemme ensiarvoisen tärkeää. Euroopan unioni on meille vahva turvallisuusyhteisö, ja tämän tosiasian tunnustaminen on viisauden alku. Euroopan tulevaisuus on keskeinen asia Suomen turvallisuuden tulevaisuudelle. Suomen on tässä syytä olla itsekäs ja miettiä omaa etuaan. Se tarkoittaa vahvempaa ja syvempää läntistä kumppanuutta, omasta puolustuskyvystä tinkimättä.

Toki EU:n todellista merkitystä maamme turvallisuudelle pitää voida arvioida myös kriittisesti, jotta emme tuudittaudu vääränlaiseen turvallisuudentunteeseen. Turvallisuuspolitiikassa Suomen on joka tapauksessa, sisäisen käpertymisen sijasta, hyvä olla kansainvälisesti aktiivinen. Kansainvälistä sääntöperäistä järjestelmää on parempi pyrkiä vahvistamaan kuin murentamaan.

Moni nyt riidan aiheena oleva poliittinen muuttuja on mitä suurimmissa määrin turvallisuuden politiikkaa. Korona kertoo huoltovarmuudestamme, terveydenhuollostamme ja kriisinhoitokyvystä, talous puolestaan on kytköksissä suoraan yhteiskuntarauhaan ja sisäiseen vakauteen, ja puolustusvoimien ydintehtävät ulottuvat kovaan turvallisuuteen asti.

Nyt näyttää siltä, että meidän turvallisuuteemme syvästi vaikuttavat asiat alistetaan palvelemaan poliittisia tarkoitusperiä, vaikka asian pitäisi olla juuri toisinpäin. Turvallisuudesta huolehtiminen on valtion perustehtävä, ja sitä ei kiireisenä syksynäkään saa unohtaa – eikä etenkään sisäisesti heikentää. Keskenään kinaava kansakunta voi olla ulkopuolistakin uhkaa vaarallisempi.

Poliittikkojen keskittyminen toisarvoisiin asioihin ja päivänpoliittiseen nokitteluun on omiaan lisäämään ihmisten huolta jo muutenkin epävarmassa tilanteessa. Turvallisuus on yksi ihmisen tärkeimmistä perustarpeista, ja sitä uhkaavat tekijät pitää hoitaa luottamusta herättävällä tavalla. Luottamuksesta politiikkaan on nyt syytä puhua.

 

JarnoLimnell

Jarno on kyberturvallisuuden työelämäprofessori Aalto-yliopistossa ja Tosibox Oy:n toimitusjohtaja. Hän toimii dosenttina kolmessa yliopistossa ja on Maailman talousfoorumin asiantuntijaverkoston jäsen. Hän on koulutukseltaan sotatieteiden tohtori, VTM ja upseeri (majuri evp.).

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu