Yhteiskuntarauhan kannalta ei ole yhdentekevää luotammeko politiikkaan
Moni kutsuu politiikan syksyä vaikeaksi. Sitä se onkin. Taloudessa on tehtävä vaikeita päätöksiä ja ennen kaikkea löydettävä toimivia ratkaisuja. Koronarajoitusten kanssa pitää tasapainoilla samanaikaisesti, kun ahdinko ja epävarmuus monissa perheissä kasvaa. Niin politiikan kuin koko yhteiskuntamme henkistä kanttia mitataan syksyn aikana toden teolla.
Korona ja talous hallitsevat keskustelua, mutta ympärillämme tapahtuu muutakin. Sitä ei sovi unohtaa. Kansainvälinen tilanne on melkoisen sekava ja arvaamaton. Suurvaltasuhteet ovat jännittyneet, mikä ei ole pienelle maalle hyvä asia. Venäjällä odotellaan seuraavia siirtoja oppositiojohtaja Navalnyin myrkytystapauksessa. Valko-Venäjällä mielenosoitukset ovat jatkuneet jo yli kuukauden. Turkin ja Kreikan välit viilenevät huolestuttavalla vauhdilla. Kyberhyökkäykset ja informaatiovaikuttaminen on päivittäistä. Yhdysvaltojen presidentinvaalit heijastuvat väkisinkin myös meille.
On epätodennäköistä, että nämä koronakriisistä lisää bensaa liekkeihin saavat ruutitynnyrit jäisivät tähän. Niitä on luvassa niin lähialueillamme kuin maailmanpolitiikassa myös syksyllä. Tarpeetonta pelon ilmapiiriä ei pidä luoda, mutta turvallisuusympäristöämme on seurattava tarkalla silmällä ja kyettävä tarvittaessa nopeaankin reagointiin. Siksi on kummallista, että turvallisuuspolitiikan kivijalkoja on tässä hetkessä lähdetty kyseenalaistamaan. Nyt ei ole turvallisuutemme perusfundamenttien haastamisen aika.
Varusmiespalveluksen lyhentämistä on taas ehdotettu. Varusmiespalveluksen lyhytaikainen vaihtoehtoiskustannus on tietysti helppo laskea rauhan aikana, mutta kukaan ei osaa laskea hintaa sille, jos rauha olisi uhattuna – tai sitä ei olisi lainkaan. Jokainen voi kysyä itseltään, miksi puolustusvoimat on olemassa, ja mikä on niiden asioiden hinta, joita se turvaa.
Uskottava puolustus on viesti itsessään. Varusmiespalveluksen lyhentäminen, samoin kuin kaikki muutkin heikennykset puolustusvoimien toimintaan tai resursseihin, olisi helppo tulkita niin, että uskottavasta puolustuksesta ollaan tinkimässä.
Myös puheet EU-kansanäänestyksestä ja EU-erosta ovat tässä hetkessä outoja, oltiin EU:n monimutkaisesta elvytyspaketista mitä mieltä tahansa. On syytä pitää mielessä, että modernissa turvallisuudessa yhteistyö samanmielisten valtioiden ja arvoyhteisöjen kanssa on maallemme ensiarvoisen tärkeää. Euroopan unioni on meille vahva turvallisuusyhteisö, ja tämän tosiasian tunnustaminen on viisauden alku. Euroopan tulevaisuus on keskeinen asia Suomen turvallisuuden tulevaisuudelle. Suomen on tässä syytä olla itsekäs ja miettiä omaa etuaan. Se tarkoittaa vahvempaa ja syvempää läntistä kumppanuutta, omasta puolustuskyvystä tinkimättä.
Toki EU:n todellista merkitystä maamme turvallisuudelle pitää voida arvioida myös kriittisesti, jotta emme tuudittaudu vääränlaiseen turvallisuudentunteeseen. Turvallisuuspolitiikassa Suomen on joka tapauksessa, sisäisen käpertymisen sijasta, hyvä olla kansainvälisesti aktiivinen. Kansainvälistä sääntöperäistä järjestelmää on parempi pyrkiä vahvistamaan kuin murentamaan.
Moni nyt riidan aiheena oleva poliittinen muuttuja on mitä suurimmissa määrin turvallisuuden politiikkaa. Korona kertoo huoltovarmuudestamme, terveydenhuollostamme ja kriisinhoitokyvystä, talous puolestaan on kytköksissä suoraan yhteiskuntarauhaan ja sisäiseen vakauteen, ja puolustusvoimien ydintehtävät ulottuvat kovaan turvallisuuteen asti.
Nyt näyttää siltä, että meidän turvallisuuteemme syvästi vaikuttavat asiat alistetaan palvelemaan poliittisia tarkoitusperiä, vaikka asian pitäisi olla juuri toisinpäin. Turvallisuudesta huolehtiminen on valtion perustehtävä, ja sitä ei kiireisenä syksynäkään saa unohtaa – eikä etenkään sisäisesti heikentää. Keskenään kinaava kansakunta voi olla ulkopuolistakin uhkaa vaarallisempi.
Poliittikkojen keskittyminen toisarvoisiin asioihin ja päivänpoliittiseen nokitteluun on omiaan lisäämään ihmisten huolta jo muutenkin epävarmassa tilanteessa. Turvallisuus on yksi ihmisen tärkeimmistä perustarpeista, ja sitä uhkaavat tekijät pitää hoitaa luottamusta herättävällä tavalla. Luottamuksesta politiikkaan on nyt syytä puhua.
”Korona kertoo huoltovarmuudestamme, terveydenhuollostamme ja kriisinhoitokyvystä, talous puolestaan on kytköksissä suoraan yhteiskuntarauhaan ja sisäiseen vakauteen, ja puolustusvoimien ydintehtävät ulottuvat kovaan turvallisuuteen asti.”
Yhteiskuntarauhan järkkymistä meillä tuskin pelätään, vaikka Kokoomuksen ainoa toive on hallituksen kaataminen.
Taloutemme ylivelkaantumista pelkäävät, ovat nyt lietsomassa uhkia maamme ylle.
Suomalaisten on entistä vaikeampaa ymmärtää, keitä on uskottava ja ketkä käyttävät koronakriisin aiheuttamien, yritysten tuottojen katoamisia syynä hyvinvointimme romahdukseen.
Poliittisten puolueiden painopisteet näyttäytyvät nyt hyvin selkeinä.
Geopoliittisen turvallisuutemme varmistaminen lienee nyt EU:a puolustaville tärkeintä. Sen sijaan EU:a arvosteleville, mitään uhkaa ei ole.
Yhteiskuntarauha vs. geopoliittinen asemamme, lienevät nyt avainasemassa, kun kansamme kohtaloa käsitellään EU:n elvytyspaketin hyväksymisestä/hylkäämisestä.
Tässä kohtaa, en ota kantaa, toki tunnistan ristiriitoja!
Tunteet näyttävät käyvän jo kuumina eduskunnassa. Se on hyvä se.
Tunteet eivät koskaan valehtele!
Ilmoita asiaton viesti
Lisäisin tuohon, ettei kokoomus ole ainoana kaatamassa hallitusta, vaan myös persut ovat täälläkin olleet Arto Luukkasen johdolla Marinin hallitusta kaatamassa milloin mistäkin syystä.
Turvallisuusasiassa näyttää olevan kaksijakoinen ajattelu, eli EU:n elvytyspakettia vastustavat näkevät, ettemme saa ostettua sen avulla turvaa EU:lta kriisin sattuessa Venäjää vastaan. Paketin puolustajat taasen puolustavat sitä myös turvallisuusnäkökulmalla, ts. ”ryssän pelko” on otettu propaganda-aseeksi.
Täällä Puheenvuorossa sotahistoriaa tarkemmin tuntevien taholta näyttäisi olevan vallalla se käsitys, ettemme saisi EU:lta sotilaallista tukea tarvittaessa, vaan omaa puolustusvalmiuttamme pitäisi sitä vastoin nostaa.
Itse kyllä kehittäisin puolusvoimiamme. Varusmiespalvelusta voitaisiin lyhentää, jotta semmoiset, jotka eivät koe maanpuolustusta ykkösasiakseen, voisivat mennä muihin tehtäviin pakollisen palveluksen jälkeen. Taas ne, jotka kokevat, että maanpuolustus on ykkösasia, voitaisiin jatkokouluttaa entistä vaativimpiin sotilaallisiin tehtäviin.
Ilmoita asiaton viesti
”Myös puheet EU-kansanäänestyksestä ja EU-erosta ovat tässä hetkessä outoja, oltiin EU:n monimutkaisesta elvytyspaketista mitä mieltä tahansa”
Blogisti voisi selventää mitä tuolla sekavalla lauseella tarkoittaa? Siinä sotketaan EU-ero ja elvytyspaketti toisiinsa vaikka ne ovat tyystin eri asioita. Voi sanoa, että myös EU:n ystävät ajavat paketin hylkäystä, koska haluavat pitää EU:n hengissä.
Mitä mieltä blogisti on?
Ilmoita asiaton viesti
Blogisti Jarno Limnéll ei tunne Suomen salattua lähihistoriaa, joten hänen kannattaa lukea kotisivuani ennen kuin vastaa.
Nekään ihmiset, jotka vaativat kansanäänestystä EU:sta eroamiseksi tai puhuvat EU-erosta, eivät tunne lähihistoriaa.
Lukekaa ensin tämä, jonka julkaisin kotisivullani 8.9.2020:
”Tehtävä medialle
Euron käyttöön ottaminen on valtiopetos, rikos, joka ei vanhene. Siitä seuraa, ettei Suomi valtiosääntöoikeudellisesti ole EU:n eikä euro-alueen jäsen, joten EU:n elvytyspaketti ei kuulu Suomelle.
Tosiasia on, että euro-päätöksentekoon liittyvän EU-ministeriryhmän kokouksen pöytäkirja 16/93 20.12.1993 on määrätty salaiseksi, vieläpä korkeimman hallinto-oikeuden vahvistamana. Demokratian toteutuminen perustuu julkisen hallinnon päätöksenteon avoimuuteen.
Median tehtävä on kysyä kokoukseen osallistuneilta ministereiltä:
Harhautettiinko pöytäkirjaan kirjoitetulla tekstillä eduskuntaa ja perustuslakivaliokuntaa?”
Tuo on lööppi tekstiin, jonka perään lisäsin 9.9.2020 tekstin:
”Järkyttävintä on, että elvytyspaketti tulee voimaan neuvoston asetuksella. Ks. kohdat 3, 4 ja 5 Perustuslakivaliokunnan pöytäkirjasta 2.9.2020
https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/KokousPoytakirja/Sivut/PeVP_52+2020.aspx
Ovatko perustuslakivaliokunnan jäsenet ymmärtäneet, että asetus on voimakkain EU-säädös?
Neuvoston asetus on suoraan sovellettavaa oikeutta, josta Suomen eduskunnan täysistunto ei saa päättää äänestämällä, vaan se annetaan eduskunnalle tiedoksi pääministerinilmoituksella.”
Teksti on kokonaisuudesssaan osoitteessa http://jormajaakkola.fi/Medialle
Lisäksi kannattaa lukea 28.5.2020 julkaisemani
”Miten Suomi pelastetaan? – laajempi versio
Lähihistorian raportointia ja keinot Suomen pelastamiseen”
http://jormajaakkola.fi/%3Biten%20Suomi%20pelastetaan%2C%20laaja
Ilmoita asiaton viesti
Hyvä Jorma, että jaksat tuoda tätä asiaa esille! Luulen, ettei monikaan tunne lähihistoriaamme tältä osin.
”Euron käyttöön ottaminen on valtiopetos, rikos, joka ei vanhene. Siitä seuraa, ettei Suomi valtiosääntöoikeudellisesti ole EU:n eikä euro-alueen jäsen, joten EU:n elvytyspaketti ei kuulu Suomelle.”
Luulisi, että paketin vastustajat ainakin oppositiossa tarttuisivat tähän. Missä on tutkiva journalismi, ovatko tiedotusvälineetkin ummistaneet silmänsä tapahtumilta, joita kerrot?
Ilmoita asiaton viesti
Tutkijat ovat jokseenkin yksimielisiä siitä, että Rooman valtakunnan menestystarina olisi ollut huomattavasti vaatimattomampi ilman orjatyövoimaa.
Vuoteen 1914 mennessä Italialla oli hallussaan Italian Somalimaa, Eritrea sekä Italian Libya että Kreikan Dodekanesia, joista kaksi jälkimmäistä oli vuosien 1911–1912 sodassa saatu ottomaaneilta. Italia oli kuitenkin epäonnistunut yrityksessään vallata Abessinia (nyk. Etiopia), joka oli Afrikan viimeisiä itsenäisiä valtioita. Vuonna 1922 syntynyt Benito Mussolinin johtama fasistinen Italia onnistui lopulta valtaamaan Etiopian vuonna 1935. Vuonna 1939 Italia otti haltuunsa Albanian.
Tällaista eurooppalaisen valtiota olemme nyt auttamassa, joka ei ole tottunut tulemaan toimeen omillaan, vaan orjien ja siirtomaidensa asukkaiden työ avulla.
Nyt on sitten vuorossa Eurooppalaiset pienet valtiot, jotka EU haluaa asettaa siirtomaiden asemaan ylläpitämään Italian helppoa elämää.
Haluavatko suomalaiset jälleen siirtomaaksi palvelemaan isompia valtioita Ruotsin- ja Venäjän vallan jälkeen?
Ilmoita asiaton viesti
”Nyt on sitten vuorossa Eurooppalaiset pienet valtiot, jotka EU haluaa asettaa siirtomaiden asemaan ylläpitämään Italian helppoa elämää.”
Eipä tarvitse kaukaa viisas olla, ymmärtääkseen, miten pieniä maita, kuten Suomi, kurmuutetaan näennäiseuroilla, joiden kestävyys loppuu lyhyeen.
Ilmoita asiaton viesti
Tosiasioitten tunnustaminen on viisauden alku . Vaikka huutokuoro showta laidasta laitaan onkin esillä . Toistaiseksi asiat ovat hyvin maassamne .
Nälkään ei kuole kukaan .
Ihmisiä ei kiduteta .
Ei teloiteta .
Ei myrkytetä .
Sisällisotaa ei ole .
On vapaus elää .
Saa elää .
Jne.
Nuo asiathan eivät ole itsestäänselvyyksiä . Todennäköisesti ”helppojen” vuosien ajanjaksomme on takana päin .
Joten jatkossakin oltava hereillä oloa ja ylläpitoa .
Si vis pacem, para bellum .
Ilmoita asiaton viesti
Kiitos, taas pragmaattinen ja ymmärrettävä kirjoitus blogistilta….voisi vaikka nimittää heti puolustusministeriksi, vakinaiseen asemaan, oli hallituskoalitio mikä tahansa….no, ei hän varmaan niin kyiseen hommaan ryhtyisi.
Poliitikkojen keskittyminen toisarvoisiin asioihin ja päivänpoliittiseen nokitteluun ei pelkästään aiheuta huolta. Se on rikos Suomen kansalaisia vastaan, koska maan pitkän linjan kehittämisen sijasta he käyttävät yhteisiä resurssejamme itsensä uudelleen valinnan varmistamiseksi, lähipiirinsä auttamiseen ja joskus puolueensa edun mukaisesti, mutta maamme hyväksi vain silloin, kun se sattuu kaikkien edellä mainittujen intressien kanssa yhtymään. Näin käy todella harvoin.
On joitakin poikkeuksia. Ja ehkä vähän ammun yli, mutta tuo on tunne aika usein aina välillä.
Ilmoita asiaton viesti
Luottamus politiikkaan on yhdentekevää yhteiskuntarauhan kannalta, jos ihmisillä on työtä, leipää, lämmintä ja usko tulevaisuuteen. Jos nämä puutuvat, niin siihen auta kovinkaan EU myönteinen propaganda.
Ilmoita asiaton viesti
Koskas niihin olennaisiin epäkohtiin sitten olisi soveliasta puuttua ?
Nyt on mielestäni EU n johdon taholta aloitettu Covid -19 verukkeella tulonsiirtounionin pihtisynnyttäminen. Keskellä lomakautta. Tottakai.
Talousasiantuntijat näkevät tulonsiirrossa valtavat riskit. Mahdollisia riskejä eivät höpsöt päivänperho poliitikot jaksa edes käsitellä, koska yhteistyö on niin paljon helpompi tie luistella ja lisäksi saa samalla ison mitallisen hyväksyntää EU n johdolta.
Viittaamasi yhteistyö on hyvä olla eri maiden välillä, mutta siihen yhdistetty puhe turvallisuuden vahvistumisesta on pelkkää tuulen huminaa ja turha excuse. Venäjä tuskin kumartelee paperitiikereitä.
Ilmoita asiaton viesti
Kun puhutaan poliitikkojen ”keskittymisestä” milloin mihinkin pikkuasiaan, on otettava huomioon, että emme me tiedä asiasta paljonkaan.
Me tiedämme vain sen, mitä media meille syöttää.
Ja media syöttää meille valikoitua tietoa, yleensä sellaista, joka menee parhaiten kaupaksi – ja nimenomaan sille mainonnalle altteimmalle yleisönosalle. Politiikassa mediaa myyvät nimenomaan henkilöiden väliset – todelliset tai tekaistut – ristiriidat.
Puhumattakaan siitä, mikä on median omistajien/johtajien poliittinen agenda. Vihje: se ei ole punavihreä, vaikka toimittajista osa sellaisia onkin. Toimittaja tekee juttunsa sen mukaan, miten häntä käsketään.
Ilmoita asiaton viesti
Turvallisuutta hakevalle EU on väärä kioski – sen tuotevalikoimaan kuuluvat monenlaiset standardisointihankkeet sekä kansantalouden aihepiiriin kuuluvat kysymykset (joissa tosin yhteisö on viime aikoina alkanut rikkoa omaa liikeideaansa ja kauppatapaansa, maksattaen osalla asiakkaitaan toisten ostoksia).
Turvallisuutta myydään toisella kioskilla nimeltä NATO. Useimmat EU-maat kuuluvatkin siihen, eivätkä ne halua eri tarkoitukseen perustetun yhteisön EU:n alkavan kilpailla samalla tuotteella – uskottavalla puolustuksella – kuitenkin ilman vuodesta 1949 jatkunutta kokemusta kovan sotilaallisen turvallisuuden hallinnasta varta vasten siihen kehitetyssä organisaatiossa.
Politiikkaa on mm. valita, kummalla kioskilla valtion on syytä asioida niissä ajankohtaisissa ongelmissa, joihin blogissa viitataan.
Jos tavoitellaan varsinaisesti rautakaupan tuotteita kuten sähkötyökaluja tai rakennustarvikkeita, tällöin ei yleensä mennä elintarvikeliikkeeseen, vaikka jotkut sen markkinamiehistä sanoisivatkin siihen olevan tulevaisuudessa kehitteillä pienrauta-osasto, toisten taas pitäytyessä ruokakaupan alkuperäiseen tuotevalikoimaan ja ihmetellessä, miksei joku omituinen asiakas muka löytäisi sinne, mistä saa ostaa juuri sitä mitä hän tarvitsee.
Miten voi luottaa poliitikkoihin, jotka omista rajoitteistaan johtuen kaihtavat rautakauppaa viimeiseen saakka, luottaen pelkästään elintarvikeliikkeen kanta-asiakkuuteen, eivätkä edes ymmärrä, mistä etsiä sitä, mitä maa kulloinkin tarvitsee?
Ilmoita asiaton viesti