Koronakritiikin käsittämätön kankeus

”Eräs kivulias seikka ajassamme on, että ne jotka ovat varmoja, ovat tyhmiä ja ne joilla on yhtään mielikuvitusta ja ymmärrystä, ovat täynnä epäilyä ja päättämättömyyttä.”Bertrand Russel

Sosiaalipsykologi Solomon Asch kehitti 1950-luvulla kokeen, joka osoitti, että ihmisillä on taipumus konsensukseen, joka toisinaan voi johtaa virhepäätelmiin.

Useimmat ihmiset uskovat maapallon olevan pyöreä. MTV3:n Ivan Puopolo haastatteli neljää nimetömänä pysytellyttä NASA:n tiedemiestä, joiden mielestä maan pyöreyttä on suuresti liioiteltu. Tiedemiehet eivät uskaltaneet esiintyä nimellään, koska pelkäsivät joutuvansa naurunalaisiksi. Ivan Puopolo kirjoittaa: ”Valtoimenaan riehuvan yksimielisyyden kavaluus on, että sen suuntaa ei voi koskaan ennustaa[…],  mutta julkisessa keskustelussa erimielisyys on arvokasta. Se vain pitää ymmärtää ajatusten runsautena eikä riitelynä”, sekä ”olennaisinta ei edes ole se, ovatko vastaväitteet hyviä. Tärkeintä on, että niitä on.”

Moniko ihminen osaisi kysyttäessä vaivattomasti selittää, mihin empiirisiin havaintoihin perustuen pystyy toteamaan maapallon pyöreäksi ja että kyse ei ole NASA:n ylläpitämästä salaliitosta? Maa kuitenkin on pyöreä.

Sillä, että jotkut uskovat maapallon olevan litteä, ei ole kovinkaan suurta merkitystä. Mutta uskomus, että koronavirus on harmiton ja rajoitukset yms. muut toimet turhia ja hyödyttömiä, on hyvinkin haitallinen, jos se johtaa laajamittaiseen suositusten vastaiseen toimintaan ja sitä kautta turhiin lisäkustannuksiin. Tästä syystä asiasta esitettyjen näkemysten, kysymysten ja mielipiteiden tulisi perustua faktoihin, eikä foliohattuprikaatille tulisi antaa yhtään tukea.

Havainnollisena esimerkkinä internetissä liikkuu varmana tietona, että maskeista ei ole hyötyä, vaan ne suorastaan lisäävät koronatartuntoja. Tämän todistaa THL:n Mika Salmisen antama kommentti, että maskien hyödystä ”on hankala saada epidemiologista näyttöä”, havainto että ihmiset eivät käytä maskeja oikein, sekä se että maskisuositukset/-pakot ajoittuvat ajallisesti yksiin tartuntamäärien kasvun kanssa. Viis siitä, että aiheesta on kasapäin oikeaa tieteellistä tutkimusta, johon THL on suosituksia tehdessään oletettavasti huolellisesti perehtynyt.

Jos ei osaa tai viitsi arvioida THL:n suositusten tarkoituksenmukaisuutta, niin on kohtuullista olettaa niiden perustuvan asialliseen harkintaan. Kysymys siis on, onko suositukset, rajoitukset ja sulkutoimet oikeasuhtaisia niistä aiheutuviin taloudellisiin ja perusoikeudellisiin haittoihin. Lisäksi pitää tässä tilanteessa huomioida, että rokotukset tulevat olennaisesti parantamaan tilannetta, vaikka asiaa kääntelisi mitenpäin tahansa ja maalailisi uhkakuvia uusista varianteista.

Mitkä ovat perusoikeudelliset näkökulmat? Toisessa vaakakupissa painaa oikeus olla sairastumatta ja oikeus elää, toisessa ajallisesti rajatut rajoitukset elinkeinovapauteen, oikeus olla pitämättä maskeja tai kokoontumisrajoitukset, yms. Tässä asiassa on kyse myös arvovalinnoista. Ehkä jonkun mielestä erityisesti vanhusten elämä on vähemmän arvokas kuin oikeus mennä terassille kaljalle?

Entä taloudelliset haitat? Kuulemma Suomi uhkaa ajautua koronarajoitusten ja niistä seuraavien yritystukien takia velkakriisiin. Mitkä haitat ovat oikeasti? Jos yrityksiä tuetaan ja rakenteellisia, pitkäkestoisia haittoja ei synny (jos ei tueta, niin miksi ei?), haitat nähdäkseni rajoittuvat pääasiassa toteutumattomaan myyntiin ja tuotantoon. Esim. ihmiset eivät paastoa kuutta viikkoa kestävän ravintolasulun yli ja tankkaa sitten sulun päätyttyä. Mutta myymättömät, varastoon jääneet autojen varaosat myydään heti, kun ihmiset pääsevät (toteutumattomien) liikkumisrajoitusten jälkeen ostoksille. En lähde arvioimaan kustannuksia, koska minulla ei ole siihen riittävää asiantuntemusta, mutta ennustan, että asiasta tullaan kirjoittelemaan loppuvuodesta ja ensi vuonna hyvinkin paljon, kun toteutuneet vaikutukset näkyvät tilastoissa. Valtioneuvoston kansliaa lainatakseni: Rajoitusten yhteiskunnallisia ja taloudellisia kerrannaisvaikutuksia on vaikea ennakoida ja vaikutusten arviointiin liittyy paljon epävarmuuksia. Kuitenkin voidaan kysyä, kuinka suuria ajallisesti rajoittuneiden taloudellisten haittojen olisi oltava, jotta ne olisivat liian suuria suhteessa siihen, että viruksen leviämisestä aiheutuu arvioitavissa olevaa, peruuttamatonta vahinkoa ihmisten terveydelle?

Hallituksen toimia saa ja voi kritisoida ja paljon asiallistakin kritiikkiä on esitetty. Nyt päättyvältä ravintolasululta olisi mahdollisesti vältytty, jos rajavalvonta olisi ollut syksystä lähtien tiukempaa. Yrityksiä ei ehkä ole tuettu tarpeeksi. Asioiden selkeä, kokonaiskuvan huomioon ottava arviointi on hyvin vaikeaa. Juhani Iivarin lähes vuosi sitten kirjoittama kirjoitus Paul Lillrank, Boris Johnson, Donald Trump, Vladimir Putin ja Anders Tegnell on edelleen monilta osin relevantti.

+1

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu