Miksi lennokkiharrastajia kuritetaan?

Helmikuun alusta voimaan tulleen ”dronelain” mukaan lähes kaikkien kauko-ohjattavia lentolaitteita käyttävien tulee rekisteröityä Trafille, pääsääntöisesti suorittaa teoriakoe ja maksaa vuosimaksua. Nämä vaatimukset ovat varsinkin satunnaiselle lennokkiharrastajalle täysin kohtuuttomia!

Lisäksi on ainakin maallikolle epäselvää mihin lakiin tämä rekisteröintivelvoite oikeasti perustuu ja miltä osin on kyse viranomaistulkinnasta (ks. päivitys tekstin lopussa). Voiko rekisteröintivelvoitteen jollain tavalla oikeudellisesti haastaa tai tehdä asiasta valituksen ja kenelle asia kuuluu? On myös epäselvää, mitä rekisteröintivelvoitteen täyttämättäjättämisestä seuraa, vai seuraako mitään?

Teoriakokeen ja siitä perittävän maksun voisi ehkä hyvällä tahdolla rinnastaa vaikka mopokorttiin, mutta miksi tästä pitää maksaa uudestaan joka vuosi? Suomessa ei taida olla mitään muuta harrastusta, josta peritään tällä tavalla vastikkeetonta ”veroa”. Esim. kalastukseen tarvittava kalastuksenhoitomaksu menee nimensä mukaisesti erinäisiin kalastusalueiden huoltoon liittyviin kuluihin. ”Lennokkiveron” hinta on joko 30€/vuosi, 75€/3 vuotta tai 100€/5 vuotta. Voit siis säästää jopa 30% ostamalla kerralla useamman vuoden lennätysoikeutta. Kuinka huomaavaista Trafilta!

Mutta tarvitaanko edes teoriakoetta ja rekisteröitymistä? Rekisteröitymisvelvoite ei koske alle 250g painavia, kamerattomia lennokkeja tai EU direktiivin 2009/48/EY tarkoittamia leluja. (Rekisteröitymisen piiriin kuuluu ilmeisesti myös riittävän painavat siimaohjattavat lennokit. Pitääköhän moukarinheittäjien rekisteröityä?) Miksi kamerallisten tai yli 250g painavien lennokkien lennättäjien pitää rekisteröityä?

Kamerasta johtuva rekisteröitymispakko liittyy yksityisyyden suojaan. Miksi myös valokuvauksen harrastajia ei rekisteröidä, tai kamerakännykän omistajia? Ajatus ilmeisesti on, että lennokkiharrastajat ovat jotenkin muita ihmisiä taipuvaisempia yksityisyyden loukkaamiseen ja tästä syystä heidät tulee rekisteröidä. Mihin rekisterin tietoja aiotaan käyttää? Herää epäilys, onko koko rekisterin ylläpidolle edes laillista perustetta. Rikkooko Trafi tietosuojalakia? (Ei riko. Päivitys tekstin lopussa).

Kevyissä lennokeissa kamerat eivät useimmiten ole mukana varsinaisesti valokuvaamista varten vaan ns. FPV-lentämistä, jossa videokuva välitetään radioyhteydellä näyttölaitteeseen. Tällä tavalla lennokin lennättäminen on ehkä lähinnä oikeaa lentämistä, jota voi ilman lentolupakirjaa harrastaa! Kuvaa voi usein tallentaa vastaanottimella, mutta kuvan laatu on huono. Lennokkien kyytiin toki voi laittaa mukaan myös laadukkaampia, tallentavia kameroita, mutta varsinaiseen valokuvaukseen tarkoitetut lennokit ovat useimmiten raskaampia kuin 250g.

Kuvassa on vasemmalla n. 20€ hintainen, 38g akkuineen painava kämmenenkokoinen ”tirkistelykopteri”. Keskellä 250g painoinen, 100€:n kiinteäsiipinen ”vakoilulennokki”. Takana reilusti toista tonnia maksava, oletettavasti salakuvaamiseen erinomaisesti soveltuva, mutta rekisteröitymisvaatimukseton järjestelmäkamera.

Entä lennokkien painorajat? Onko yli 250g painoinen lennokki olennaisesti vaarallisempi ja tästä syystä tarvitaan teoriakoetta ja rekisteröintiä? Alla olevassa kuvassa olevat kopterit ovat kaikki alle 1kg painoisia, mutta tämän kokoluokan kopterit voivat parhaimmillaan yltää jopa 100km/h nopeuksiin. On selvää, että ihmiseen tai esteeseen törmätessä voi tulla vahinkoa. Tästä syystä lennokkeja ei kuulu lennättää väkijoukossa. Mutta vertailun vuoksi muun liikenteen seassa pyöräilevän aikuisen, sekä liikemäärä, että liike-energia ovat näihin laitteisiin verrattuna moninkertaiset ja vahingot onnettomuustilanteessa siten merkittävästi suuremmat. Polkupyöräily ei kuitenkaan vaadi rekisteröintiä tai teoriakoetta, vaikka pyöräilijöitä koskevat ihan samat liikennesäännöt kuin muitakin tielläliikkujia!

Kuvassa 38g:n lelunkaltainen kopteri, 200€:n 500g:n kilpakopteri ja useita satoja euroja maksava, 900g painoinen, harrastelijakäyttöön tarkoitettu kuvauskopteri (lentävä kännykkäkamera).

Kuvissa oleva pienin kopteri soveltuu lähinnä sisätiloissa tai pihalla lennättämiseen. Sillä ei voi lentää kovin korkealla, koska tuuli vie sen mennessään. Näin pienistä koptereista ei ole ilmailulle, ihmisille, omaisuudelle eikä yksityisyyden suojalle mitään merkittävää vaaraa.  Kopteri ei kuitenkaan ole EU direktiivin 2009/48/EY tarkoittama lelu, koska sitä ei ole leluna myyty, joten sen lennättäminen vaatii rekisteröitymistä ja ”lennokkiveron” maksua. Hieman kookkaampien ja paremmilla kameroilla varustettujen laitteiden lennättäminen edellyttää suurinpiirtein kännykän käyttöön ja pyöräilyyn vaadittavaa perehtymistä niin asiaa koskeviin lakeihin ja säännöksiin kuin tekniseen osaamiseen. Vaatimus erillisen teoriakokeen suorittamisesta, rekisteröinnistä ja vuotuisesta maksusta on kohtuuton.

Päivitys 2021-05-11: ”Dronelaki” perustuu EU:n asetuksiin  (EU) 2019/945 ja (EU) 2019/947. Vuosimaksu perustuu Liikenne- ja viestintäviraston omiin hinnoittelukäyntäntöihin. EU:n asetus on saman arvoinen kuin Suomen laki. Koska ns. operaattorirekisteri perustuu lakisääteiseen velvoitteeseen, ei Traficom riko asiassa tietosuojalakia. Tästä huolimatta ja yllä olevat seikat huomioiden, ”dronelaissa” on muitakin hyvin ongelmallisia asioita.

0

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu