Ammatillisen koulutuksen rahoitus turvattava
Ammatillisen koulutuksen järjestäjiä oli vuoden 2023 alussa 136, opiskelijoita vuoden aikana 347 700 sekä opetus- ja kulttuuriministeriön rahoitus 2,1 miljardia euroa. Suurimmat koulutusalat olivat tekniikka, terveys- ja hyvinvointi sekä palvelualat. Kaksi kolmasosaa opiskelijoista oli aikuisia, jotka ovat alan vaihtajia, osaamisen päivittäjiä ja maahanmuuttajia.
Ammatillisen koulutuksen rahoitus oli 2012 saman suuruinen kuin 2023. Koska kustannukset ja opiskelijamäärät ovat nousseet sekä erityisen tuen opiskelijamäärä kasvanut noin 50 prosenttia yli 35 000 opiskelijaan, ei nykyinen rahoitus riitä turvaamaan laadukasta opetusta.
Kauppakamarien 2023 osaajakyselyn mukaan 59 prosentilla yrityksistä on pulaa osaavasta työvoimasta ja 66 prosenttia yrityksistä kertoo osaajapulan rajoittavan yrityksen kasvua ja liiketoiminnan kehittämistä. Yritysten tarve kohdistuu erityisesti ammatillisen koulutuksen suorittaneisiin osaajiin.
Hallituksen syyskuun 2024 budjettiriihen päätös leikata ammatillisen koulutuksen rahoituksesta kuusi prosenttia sekä joidenkin koulutuksen järjestäjien varautuminen kahdenkymmenen prosentin tulojen vähenemiseen 2027 mennessä, heikentävät oppilaiden oppimisympäristöjä ja osaavan henkilöstön palkkaamista. Ammatin vaihtajilta kokonaisen tutkinnon opiskelun kieltäminen, ei tue elinikäisen oppimisen periaatetta.
Jokaisen kansanedustajan tulisi muistaa valtion 2025 talousarviokäsittelyssä, että varhaiskasvatukseen ja koulutukseen kohdistuvat leikkaukset, aiheuttavat pysyviä vaurioita lasten tulevaisuuteen. Oppilaiden osaamista mittaavassa Pisa-tutkimuksessa Suomi on tippunut 2000-luvulla yli 10 sijaa.
Oppivelvollisuusiän nostamisella 18 ikävuoteen 2021, oli tarkoitus vähentää nuorten syrjäytymistä peruskoulun jälkeen, ammatillisen koulutuksen nuorten- ja aikuisten rahoituksen vaje, ei tue tätä päämäärää. Yksi syrjäytynyt nuori maksaa yhteiskunnalla 1,2 miljoonaa euroa.
Jarno Strengell
Kaupunginvaltuutettu sdp
Ammattiopiston JHL- pääluottamusmies
Mikkeli
En tiedä, miten hallituksen leikkaukset ammatilliseen koulutukseen kohdentuvat, mutta toivottavasti niin, että lopetetaan se pakotettu peruskoulun kertausluokka ammattikoulutuksen alussa, mitä kyseiset opiskelijat halusivat lähteä ammattikouluihin karkuun, mutta kun eivät päässeet, niin seurauksena on ollut runsaasti ammattiopintojen keskeytyksiä.
Ensimmäinen luokka pois ammattiopinnoista, niin syntyy runsaasti säästöjä ja ammattikouluista tulee nopeammin ja enemmän osaavaa henkilökuntaa yritysten tarpeisiin.
Ilmoita asiaton viesti
Hyvin outo blogikirjoitus.
Alla lainauksia valtioneuvoston sivuilta.
Kuinka varhaiskasvatus liittyy ammatilliseen koulutukseen?
Mitä Pisa-tutkimukseen tulee niin huonot tulokset siellä eivät liene johdu tämän hallituksen tekemisistä saati 2025 budjetista.
Ne johtuvat paljolti vasemmiston pyhästä lehmästä eli ”inkluusiosta”. Tätä kertovat koululaiset itse. Kuinka keskittyminen opiskeluun on lähes mahdotonta eivätkä monet oppilaat edes opiskele.
Mitä ammatilliseen koulutukseen yleensä tulee niin sieltä löytyy varmasti paljon enemmänkin säästöjä yksinkertaisesti tehostamalla toimintaa.
Pelkkä rahan määrä ei auta yhtään mitään. Se mitä rahalla tehdään on se oleellinen.
”Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla ammatillisen koulutuksen rahoitusta vähennetään 120 miljoonalla eurolla, josta valtion rahoitukseen kohdistuu 62,6 miljoonan euron vähennys. Säästöjä ei tehdä nuorten ammatilliseen perustutkintokoulutukseen. Säästö täysi-ikäisten oppimateriaaleista korvataan säästämällä toisen asteen hankerahoituksesta sekä ammatillisen koulutuksen strategiarahoituksesta yhteensä 6 miljoonaa euroa. Koulumatkatukioikeutta rajataan vain maksuttoman koulutuksen opiskelijoille (säästö 4 miljoonaa euroa). Lisäksi yksityisen kopioinnin hyvityksestä vähennetään 5 miljoonaa euroa.”
”Ammatilliseen koulutukseen ja lukiokoulutukseen ehdotetaan 1 370 miljoonaa euroa, mikä on 48 miljoonaa euroa vähemmän kuin vuoden 2024 varsinaisessa talousarviossa.
Talousarvioesitykseen sisältyy pääosin valtionosuusrahoitusta ammatilliseen koulutukseen 2 067 miljoonaa euroa ja lukiokoulutukseen 904 miljoonaa euroa. Luvut sisältävät valtionrahoituksen lisäksi kuntarahoitusosuuden, jonka osuus on ammatillisessa koulutuksessa 1 095 miljoonaa euroa ja lukiokoulutuksessa 570 miljoonaa euroa.
Opiskelijan oikeutta oppimisen tukeen vahvistetaan myös lukiokoulutuksessa ja ammatillisessa koulutuksessa. Tarkoitukseen ehdotetaan molemmille sektoreille pysyvää 10 miljoonan euron lisärahoitusta. Tavoitteena on sujuvoittaa nivelvaiheen koulutusvalintoja, vähentää koulutuksen keskeyttämistä, parantaa opiskelijoiden edellytyksiä tutkinnon suorittamiseen ja vahvistaa opiskelijoiden hyvinvointia.
Ammatilliseen koulutukseen kohdistuu vuonna 2025 yhteensä 120 miljoonan euron sopeutustoimet. Pohjalla on kehysriihessä sovittu 100 miljoonan euron sopeutus, johon lisätään 20 miljoonaa euroa osana budjettiriihessä päätettyä valtionavustusten sopeutuskokonaisuutta. Säästö toteutetaan siten, että rahoituksen ja opiskelijapaikkojen vähennyksiä ei kohdenneta perusopetuksen päättävien nuorten eikä vailla ammatillista perustutkintoa olevien koulutukseen. Lisäksi toimet normien purkamiseksi vähentävät ammatillisen koulutuksen rahoitusta 4 miljoonalla eurolla ja lukiokoulutuksen rahoitusta yhdellä miljoonalla eurolla.
Hallituksen kehysriihessä päättämää toisen asteen koulutuksen oppimateriaalien maksuttomuuden rajausta ei toteuteta. Korvaavina säästötoimina vuonna 2025 vähennetään ammatillisen koulutuksen strategiarahoituksen määrää 4 miljoonalla eurolla sekä ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen hankerahoitusta 2 miljoonalla eurolla.”
Ilmoita asiaton viesti
Ammatillisesta koulutuksesta luultavasti leikataan lähi vuosina, joten koulutuksen rahoitus luultavasti turvataan silloin lukukausimaksuilla.
Ilmoita asiaton viesti