Mikkelin seurakunnan saunasta tuli arvovaltakysymys

Mikkelin tuomiokirkkoseurakunnassa on 40 000 jäsentä, vuosibudjetti noin 10 miljoonaa euroa, tilikaudet pääosin ylijäämäisiä ja investoinnit rahoitettu tulorahoituksella. Metsä- ja rantatonttien lisäksi seurakunnalla on muun muassa Suur-Savon sähkön osakkeita noin 15 miljoonan euron arvosta.

Edellä mainitusta huolimatta 1980-luvulta alkaen toimineeseen Pitkäjärven rantasaunaan ei seurakunnan kirkkoherran tai talousjohtajan mukaan riitä rahaa eikä saunatoiminta ole heidän mielestään hyvää seurakuntatoimintaa.

Saunalla on kaksi naisten ja kaksi miesten vuoroa viikossa sekä käyttökertoja yli 5 000 vuodessa, joka on enemmän kuin seurakunnan monessa kerhotoiminnassa tai sunnuntaikirkossa. Saunan kustannukset ovat alle 30 000 euroa vuodessa.

Saunatoiminnan aikana paikalla on vapaaehtoinen valvoja, saunakäyttäjät ovat iältään 1–90-vuotiaita, saunalla ei saa käyttää päihteitä, järjestyshäiriöitä ei ole ollut ja jokaisella saunavuorolla on pidetty hartaushetki. Monelle yksinäiselle saunailta on viikon ainoa sosiaalinen tapahtuma.

Saunatoimintaa on yritetty ajaa alas poistamalla vapaaehtoisten alle kymmenen euron kertakorvaus, viemällä pitkä laituri pois, vaihtamalla puukiuas sähkökiukaaseen, vähentämällä käyttökerrat kahteen viikossa, laittamalla saunatoiminta talviajaksi kiinni ja esittämällä erikoisia tonttikaavaväitteitä.

Lisäksi on nostettu esille sisäilmaongelma, joka ei haitannut kirkkoherraa, kiinteistöpäällikköä tai kuutta muuta henkilöä helmikuussa 2024 saunalla pidetyn yli tunnin palaverin aikana. Muistion mukaan kukaan ei poistunut kokouksesta kesken pois, olin myös itse paikalla.

Kirkkovaltuusto 2023 ja kirkkoneuvosto 2024 ovat kokouspäätöksissään tukeneet saunatoiminnan jatkumista, tästä huolimatta kirkkoherra on lehtihaastattelussa ilmoittanut lopettavansa saunatoiminnan.

Luottamushenkilöiden päätöksistä voi olla eri mieltä, mutta en ole aikaisemmin törmännyt tilanteeseen, jossa virkahenkilö ei olisi noudattanut kokouspäätöksiä. Kyse olisi vaaleilla valitun luottamustoiminnan romuttamisesta sekä ennakkotapaus, johon vedottaisiin muissakin tulevissa päätöksissä, joita ei tarvitsisi noudattaa.

Jarno Strengell

Kirkkovaltuutettu

Kirkkoneuvoston jäsen

Mikkeli