Päivystävät keskussairaalat säilytettävä

Sairaaloiden ja ympärivuorokautisten päivystysten työnjakoa selvittäneen virkamiestyöryhmän tammikuun 2024 raportin mukaan sairaala- ja päivystysverkkoa on tiivistettävä. Suomen hallitus hyödyntää työryhmän ehdotuksia säätäessään sairaaloiden ja päivystysten kokonaisuutta vuoden 2024 aikana.

Työryhmän ehdotuksessa 2026 alkaen nykyisistä yhdeksästä ympärivuorokautisesta perusterveydenhuollon päivystyspisteestä säilyisi kaksi ja 2030 nykyisistä 15:sta keskussairaalatasoisesta päivystävästä sairaalasta olisi jäljellä 5–8 sairaalaa.

Jokaisella 21:llä hyvinvointialueella säilyisi kuitenkin yksi akuuttisairaala, mutta näissä kaikissa ei olisi 24/7 leikkausvalmiutta, synnytysten hoitoa ja tehohoitoa. Työryhmä painottaa, että muutoksia tehdään, jotta henkilöstö saadaan riittämään ja potilasturvallisuus turvattua jäljelle jäävissä yksiköissä.

Työryhmän selvitys ei ottanut riittävästi huomioon palveluiden tiivistämisen vaikutusta alueiden elinvoimaan ja koulutusjärjestelmään. Ei myöskään siihen, että suomessa oli marraskuussa 2023 työ- ja elinkeinoministeriön mukaan 264 000 työtöntä työnhakijaa, joista osa tulisi paremmalla työnohjauksella, koulutuksella, työoloilla ja palkalla paikkamaan sosiaali-, terveys- ja pelastustoimen työvoimapulaa.

Energian, ruoan ja raaka-aineen huoltovarmuuden sekä puolustusturvallisuuden johdosta on tärkeää, että koko Suomi, jossa on itä-rajaa 1 300 kilometriä, pidetään asuttuna. Tämä vaatii toimivat sote- ja pelastuspalvelut jokaiselle hyvinvointialueelle. Esimerkiksi puolen tunnin yöaikainen automatka aukiolevalle synnytys- tai teho-osastolle voisi mahdollisen uudistuksen jälkeen kestää 2–3 tuntia.

Hyvinvointialueiden kansanedustajien yhteistyötä yli puoluerajojen tulisi tiivistää ja koordinoida, jotta nykyisen hallituksen aikana ei Itä- ja Pohjois-Suomen asumis-, opiskelu- ja yritystoimintaa heikennetä lisää.

Jarno Strengell

Kaupunginvaltuutettu SDP

Etelä-Savon aluevaltuutettu

Mikkeli