Turvakoteja tarvitaan lisää
Turvakoti on kodinomainen paikka, jossa saa suojan väkivallalta ja apua väkivallan loppumiseksi. Suomen allekirjoittama Istanbulin sopimus tuli voimaan 2015, sopimus edellyttää että turvakoteja ja turvakotipaikkoja on riittävä määrä. Turvakotien rahoituksesta päättää eduskunta.
Suomessa on 108 kaupunkia, mutta turvakoteja vain 29, joissa perhepaikkoja 230. Tämä ei ole riittävä määrä, sillä liian pitkä matka turvakotiin voi estää avun saannin.
Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2021 viranomaisten tietoon tulleissa pari- ja lähisuhdeväkivaltarikoksissa oli 10 900 uhria. THL:n tilaston mukaan turvakodeissa oli 2021 noin 5000 asiakasta, tilanpuutteen vuoksi 900 asiakasta ohjattiin toiseen turvakotiin.
Päätös lähteä lasten kanssa pois henkisesti- tai fyysisesti väkivaltaisesta parisuhteesta ei ole helppo, sillä parisuhteet voivat ikävistä asioista huolimatta sisältää positiivisia kokemuksia. Myös käsitys siitä, mikä on oikein tai väärin voi pitkässä parisuhteessa hämärtyä.
Asiaa ei helpota se, jos lähin turvakoti on sadan kilometrin päässä ja turvakotipaikkaa tarvitseva vanhempi työelämässä sekä lapset päiväkodissa tai koulussa. Pitkien välimatkojen johdosta turvakotipaikassa asuvan koko arkielämä menee uusiksi, johon kaikilla apua tarvitsevalla ei ole toiminnallisia tai taloudellisia edellytyksiä ja turvakotipaikka jää kysymättä.
Poliisin tietoon tulleesta parisuhdeväkivallasta noin kolmannes kohdistuu miehiin, silti turvakotien 2022 aikuisista asiakkaista miehiä oli vain yhdeksän prosenttia. Tämä johtuu suomalaisesta kulttuurista, jossa naisen mieheen kohdistama henkinen- ja fyysinen parisuhdeväkivalta on hyväksyttävää, asiaa vähätellään ja sille nauretaan eikä siihen edes julkisella paikalla puututa.
Jos turvakoteja olisi enemmän ja niiden toiminnasta tiedotettaisiin paremmin, voisi moni pahoinpitely, kuolemantapaus ja lasten psyykkinen sairastuminen jäädä kokematta, joka vähentäisi pitkällä aikavälillä sosiaali- ja terveyspalveluiden kustannuksia.
Jarno Strengell
Kaupunginvaltuutettu sdp
Hyvinvointialuevaltuutettu
Mikkeli
Jos on koira, ei voi mennä turvakotiin.
Tämä pitäisi myös muuttaa.
Ilmoita asiaton viesti
Tavoite pitäisi kai olla se että turvakoteja ei tarvita.
Turvakoti on vain laastaria ongelman päälle.
on käsittämätöntä että voidaan hyväksyä se että uhri, siis pahoinpitelyn kohde, joutuu elämään elämäänsä, ilmeisesti usein vousikausia eristetyissä oloissa ja pahoinpitelijä, siis rikollinen, saa elää vapaana normaalia elämäänsä.
Ilmoita asiaton viesti
Siihen tilanteeseen, että turvakoteja ei tarvita ei taideta koskaan päästä. Pahoinpidellyn joutumista karkuteille ihmettelin jo 1993 harjoitteluaikana. Miksi se pahoinpitelijä saa jäädä kotiin?
Tosin asia ei ole näin yksioikoinen. Jos pahoinpitelijä poistetaan asunnosta ja saa lähestymiskiellon, yms. Ei tämä takaa sitä, että perhe on turvassa. Aikoinaan tuolloin harjoitteluaikana osa miehistä pyrki sisälle jopa turvakotiin. Pelkoa ja turvattomuutta turvakodissa vietetty aika ei varmasti poista. Siihen tarvitaan yleensä huomattavasti enemmän aikaa ja kokemuksia siitä, että elämä on oikeasti turvallista.
Ilmoita asiaton viesti
Näin varmastikin on. Emmehän pysty poistamaan mitään rikollisuutta täydellisesti, paitsi tietenkin esim. huumausainerikollisuuden sallimalla kaikki huumeet ja niiden käyttö.
Pahoinpitelijä pitäisi jo ennen oikeuden käsittelyä ottaa säilöön.
Ja oikeuden päätösessä voisi olla jonkinlainen automaatti joka mahdollistaa uuden, määräaikaisen säilöönoton jos rikkoo lähestymiskieltoa tms.
Rangaistus pitäisi aina olla ehdotonta.
Niin kuin tilanne nyt on on täysin käsittämätöntä.
Uhri on se joka jutuu kärsimään.
Ilmoita asiaton viesti
Turvakoti ei ole koskaan koti. Muutto turvakotiin tuskin poistaa äidin ja lasten pelkotiloja. Ei elämä siellä hyväksi muutu.
Meillä on totuttu oikeudenmukaisuuteen, jossa uhri syyllistetään. Tämä julkinen totuus kelluu kaikkien nähtävänä, mutta sitä ei siltikään nähdä. Laki suojaa tätä ”oikeudenmukaisuutta”, joten sitä ei tarvitsekaan nähdä. Koulukiusattu joutuu lähes poikkeuksetta muuttamaan koulua. Uusi koulu, uusi turvakoti kiusatulle päättelevät rehtorit. Kansanedustaja Koponen (ps) otti v. 2020 esille koulukiusaamisen. Hän vaati hallitukselta konkreettisia toimenpiteitä. Hallituksen mielestä asia ei ollut tärkeä ja se haudattiin Marinin festareiden alle. Media tulvi Marinin ylistystä.
Ilmoita asiaton viesti