Työtaistelut voidaan välttää.
Valtakunnallisista työehtosopimuksista neuvotellaan noin kahden vuoden välein. Neuvotteluosapuolina toimivat työnantajien- ja työntekijöiden edustajat. Neuvottelupöydällä ovat muun muassa palkkaus-, työaika-, työloma-, paikallinen sopiminen-, työsuhde- ja luottamushenkilötoiminta.
Yleensä neuvotteluiden alussa työantajapuoli esittää työajan pidentämistä sekä palkanlisien kuten ilta-, yö-, pyhä- ja ylityökorvausten heikentämistä ja työlomien lyhentämistä. Työntekijäpuoli esittää palkankorotuksia esimerkiksi elinkustannusten nousuun vedoten.
Aikaisemmin kun Elinkeinoelämän keskusliitto EK (yli 15 000 jäsenyritystä) oli mukana työehtosopimusneuvotteluissa, olivat palkankorotukset sidottu isolta osaltaan vientiteollisuuteen ja Suomen talouteen, jolloin palkankorotukset olivat kahden vuoden aikana maltillisesti 1 – 3 prosenttia.
Viime vuosina työnantajapuoli on halunnut heikentää ammattiliittojen (noin 2 miljoonaa jäsentä) neuvotteluvoimaa ja hajottaa neuvottelut useisiin eri neuvottelupöytiin sekä lisätä paikallista sopimista, joka lisää lakkoherkkyyttä.
Nykyinen neuvottelumalli on johtanut Suomessa hyvin poikkeavaan tilanteeseen, jossa osa ammattialoista vaatii seuraavan viiden vuoden aikana noin 30 prosentin palkankorotuksia ja on valmis isoihinkin työtaistelutoimiin.
Tilastokeskuksen mukaan 2020 Suomessa käytiin 108 työtaistelua, sisältäen lakon uhat. Tanskassa ja Norjassa lakkoillaan Suomea enemmän. Ruotsissa lakkojen määrä on Suomea pienempi, joka johtuu osittain siitä, että Ruotsissa henkilöstöllä on parempi tiedonsaantioikeus ja edustus yritysten hallinnossa.
Olisi toivottavaa että Suomessa työnantajaliitot joustaisivat, EK palaisi neuvottelupöytiin, eivätkä ammattiliitot kilpailisi keskenään palkankorotusesityksillä. Työntekijöillä on oikeus työtaistelutoimenpiteisiin, mutta lakot kertovat siitä, että neuvotteluprosessissa on mennyt jotain pahasti pieleen.
Jarno Strengell
Pääluottamusmies
JHL- edustajiston jäsen
Mikkeli
Mitä seurannut maailmaa, yhä vähemmän on vakautta olemassa, työntekijänä. Siten ei palkkaodotukset ole ihan tätä päivää, vaikka niitä tarpeiden mukaisesti esitettäisiin. Tähän tarvitsee yksinkertaisesti reagoida entistä vähemmän, koska ei olla niin paljoa työtekijöiden varassa, kuin aiemmin.
Voi olla, että moni työvoimaintensiivinen kiila, joka työelämässä ollut vakaa-asemainen, ei ole enää sijottajia ajatellen kovin toimiva, ja muutos voidaan järjestää, ja ajaa useimmiten läpi, vaikka se heikentäisi sitä, mitä on totuttu pitämään normaalina.
Mitä muuta on trendi ollut, kuin tätä? Ehkä jotain, mutta iso muutos tällainen on. Voisin viitata naapuri-blogiin: https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/ionmittler/rakennus-alalla-yleistyva-kevyt-yrittajyys-on-minun-tietaakseni-rikollista-veronkiertoa/
Maailma on muuttunut jo paljon, eikä jäljellä taida olla kovin paljon muutettavia pesäkkeitä.
Ilmoita asiaton viesti
Hoitajien työtehtävien organisointiin ei ole osattu eikä tahdottu puuttua. Nyt ollaan tilanteessa, jota ei hallita muulla tavoin kuin kieltämällä työntekijöiltä, eli hoitajilta, lakkoilu. Tähän otetaan laki avuksi. Lakia ei vielä ole, mutta työväen edustajat tekevät sellaisen nopeasti. Suomi on tinkimätön oikeusvaltio.
Muistuu elävästi mieleen, kun yksi pystyvimmistä ministereistämme, Sirpa Paatero, tuki voimakkaasti Postin kilpailukykyä lisääviä toimia. Tähän kuului pakettilajittelijoiden huomattava palkanalennus siten, että nämä siirretään uuden työehtosopimuksen piiriin. Homma meni aatteellisesti pieleen. Sirpa onneksi pystyi selittämään asian niin, ettei sitä ymmärtänyt Erkkikään. Lopputuloksena tämän haastellisen asian ratkaisemissa oli, että Postin pj lopetti ja Rinne sekä Paatero pakotettiin lopettamaan hommansa. Paatero sairastui vakavasti siitä, miten hän olikin voinut työväenliikkeen periaateiden vastaisesti hyväksyä tällaisen palkanalennusyrityksen ja vielä julkisesti tukenut sitä.
Nyt kun Sanna Marin on nimittänyt niin Sirpan kuin Akin hallituksensa ministereiksi, niin mitähän poliittista linjaa hän oikein edustaa?
Ilmoita asiaton viesti
Lakkoiluun on tulossa trudeaumainen vastaus. Siihen taas voisi vastata esim. jonkinlaisella yleislakon kaltaisella kansalaisprosessilla. Jos kadut suljetaan ja katumarssit estetään, niin ainakin jokin pikantti mielenosoituksellinen pukeutumissignaali voisi olla paikallaan, hiukan kuin kokoomuksen punainen nenä, tai hattujen ja myssyjen signalointi. Olisi tosi jännää, jos jokin puvustuksen elementti, esim. punainen kaulahuivi, kiellettäsiiin lailla. Olisi hauska vetää julkisen vallan reaktio äärimmilleen (ulkonaliikkumiskieltoja, pankkitilien jäädytyksiä, palkkioita ilmiannoista jne.)
On aika taistella! Kansalaisten on otettava nukkuvan vasemmiston katuojaan viskaama taistelukurikka kauniiseen käteen! Valtavat mellakat vain päälle Mannerskintielle!
Ilmoita asiaton viesti
Kuuleppas Jarno,
Suomi tarvitsee nyt kipeästi täydellisen työreformin, reaalimaailman ehtojen mukaan.
Nykyiset 300 TESsiä pitää Suomelle vahingoillisina lopettaa.
TESsit ovat satasivuisia yksityiskohtaisia tekeleitä, jotka eivät ole enää kosketuksissa todellisiin, alati muuttuviin, tuhansiin erilaisiin työtilanteisiin.
Näitä tilanteita ovat esim. useat yhtäaikaiset työsuhteet, opiskelun / työn ja lastenhoidon yhdistelmät, pätkätyö, uuden ammatin ihan oikea oppiminen 1-2 vuotisessa työharjoittelussa, sesonkityö ja paikallinen sopiminen esimerkiksi jonkin yksittäisen projektin ympärille.
Ay-liike on harhaantunut kauas varsinaisesta tehtävästään, eli heikompiosaisten työehtojen turvaamisesta. Ovat traagisella tavalla moraalittomasti hylänneet 400 000 toveriaan toivottomaan työttömyyskurjuuteen.
Kun suurteollisuutemme työllistää pääasiassa ulkomailla, Suomen voivat nykyisestä kriisistä pelastaa vain 300 000 pk-yritystämme.
Ay-liike on kuitenkin käsittämättömän vastuuttomasti kieltäytynyt kehittämästä työelämäämme yhdessä pk-yritysten kanssa niille välttämättömien paikallisen sopimisen / joustavien työehtojen mukaisesti.
Kun ottaa huomioon nykyisen vaarallisen turvallisuus- ja talouskriisimme, ay-liikkeen on nyt palattava sille kuuluvaan rooliin, eli työntekijöiden etujen ajamiseen ja työllisyyden edistämiseen.
Näinhän ay-liike toimi silloin kun nostimme Suomen elintason sodanjälkeisestä kurjuudesta maailman huippujen joukkoon.
Ilmoita asiaton viesti