Testaa miten kielisuvaitsevainen olet

MeNaiset-lehdessä ilmestyi viime lauantain (16.11.) suvaitsevaisuuspäivän
kunniaksi suvaitsevaisuustesti,
josta Vapaa kielivalinta -foorumilla muokattiin kielipoliittinen versio. Testaa
siis, miten suvaitsevainen olet kielipoliittisesti!

 

Miten suvaitsevainen
olet?

1.
Tuttusi kertoo allekirjoittaneensa kansalaisaloitteen vapaaehtoisen ruotsin
puolesta. Miten reagoit?
 A)
Hätäännyt, sillä et tosiaankaan aio sietää mitään piilopersuja
tuttavapiirissäsi! Ennen kuin pistät välit poikki toistelet kiivaasti hänelle,
että ”Suomi on kaksikielinen maa!”
 B)
Kummastelet, muttet sano mitään. Panet merkille, että tuttusi taitaa olla vähän
sellainen äärityyppi. 
 C)
Iloitset hankkeesta tuttusi kanssa, sillä vapaaehtoisuus on sinustakin
kieltenopiskelussa se luontevin lähtökohta.

2.
Kollegasi on naimisissa espanjalaisen kanssa ja hän kertoo toivovansa, että
heidän lapsensa voisivat vaihtaa pakkoruotsin espanjaan. Miten reagoit?

 A)
Kiljaiset: ”Suomi on kaksikielinen maa! Ettekö halua olla suomalaisia?”
 B)
Tuhiset äänekkäästi ja käännät selailemastasi lehdestä ”Ruotsin kieli
kuuluu suomalaiseen identiteettiin” -artikkelin esille.
 C)
Toivotat onnea poikkeushakemukselle. Olet hänen kanssaan samaa mieltä siitä,
että suomalaisia identiteettejä on monenlaisia ja monikielisiä.

3.
Ystäväsi kertoo, ettei hänen teini-ikäinen lapsensa opi ruotsia, vaan lukio
saattaa jäädä kesken ruotsin takia. Miten reagoit?

 A) No
voi elämä! Eikö tuossa perheessä osata mitään? Ilmoitat, että vain tyhmät tai
asenneongelmaiset eivät opi ruotsia. Annat ystäväsi valita, kumpaan ryhmään
tämän lapsi kuuluu.
 B)
Kerrot ystävällesi, että olet aina pitänyt ruotsista ja sitä paitsi lukenut
viittä kieltä ja pidät sitä akateemiselle ihmiselle aivan miniminä,
kielipuolten ei kannata lukioon edes tulla. Kerrot ystävällesi, että tämän nuori
viihtyy varmaan paremmin raksapuolen amiksessa.
 C)
Lohdutat ystävääsi kertomalla, ettei lukiota kannata jättää kesken vaan
odottaa, että hallitus tulisi järkiinsä ja vapauttaisi kieliopinnot.

4.
Pakkoruotsin kannattajat pitävät puheita, joissa väittävät vapaaehtoisen
ruotsin olevan vain savuverho, jolla yritetään peitellä lopullista tavoitetta
hävittää ruotsin kieli Suomesta. Miten reagoit?
 A)
Olet heti samaa mieltä, sillä miksipä tuollaiset vallassa olevat ja sivistyneet
ihmiset valehtelisivat.
 B) Et
nyt ymmärrä asiaa, mutta puristat vain huulet tiiviimmin kiinni. Tällaistahan
tämä Suomessa on.
 C)
Ymmärrät, että heille on varmasti tapahtunut jotakin traagista, mikä saa
näkemään näkyjä – mutta pistät samalla asiallista palautetta someen: eikö
tuollaisten valheellisten viholliskuvien aika olisi jo ohi…

5.
Surffaat sattumalta blogiin, jossa vaaditaan perusteluja pakkoruotsille. Miten
reagoit?
 A)
Teet ilmoituksen asiattomasta postauksesta. Tämä on varmaan sitä vihapuhetta!
 B)
Ilmoitat blogistille, ettei muillakaan poliittisilla päätöksillä ole
perusteita, joten ihan turha vaatia niitä pakkoruotsiltakaan. Menisi vain
blogisti itseensä ja miettisi, mitä perusteita muka on koulunkäynnille.
 C)
Lähdet mukaan pohtimaan, voiko tosiaan olla niin, ettei vastoin kansalaisten selvän
enemmistön tahtoa ylläpidetylle pakolle löydy edes näennäisesti järkeviä
perusteita. Ja olisiko vieläpä niin, ettei missään muualla maailmassa ole
vastaavanlaajuista vähemmistökielen pakkoa!

6.
Bussissa viereesi istuu maahanmuuttajanuori, joka kertoo, ettei saanut
vapautusta ruotsista, vaikka suomi ja englantikin takkuavat. Miten reagoit?

 A)
Sanot ystävällisesti mutta tiukasti: ”Jos olet tullut tänne, kunnioitat
myös meidän perinteitämme. Tämä on kaksikielinen maa.”
 B)
Kerrot, että kyse on hänen parhaastaan. Ilman ruotsintaitoa hän ei voi
valmistua mihinkään ammattiin Suomessa eikä olla osallinen Pohjoismaiden
perinnöstä. Kerrot myös, että maahanmuuttajat oppivat kieliä niin helposti,
ettei pakkoruotsi ole heille mikään ongelma. 
 C)
Kerrot, että sinunkin mielestäsi niin hän kuin koko maa hyötyisi siitä, että hän
voisi pakkoruotsin sijaan vahvistaa omaa äidinkieltään tai suomea tai englantia
ja kouluttautua niin pitkälle kuin mahdollista, jotta hänen kulttuurijuurensa
voisivat rikastaa yhteiskuntaamme.

7.
Luet lehdestä, että EU-mittaus kertoo, miten suomalaiset eivät arvosta
kielitaitoa. Miten reagoit?
 A)
Panet uutisen mieleesi. Nyt tiedät, miten vastaat, kun se äärityyppituttusi
seuraavan kerran alkaa kritisoida pakkoruotsia. Sanot suoraan, että hän pilaa
suomalaisten PISA-maineen kielivastaisuudellaan.
 B)
Olet häpeissäsi ja toivot, ettei kukaan muistaisi sinunkin valittaneen
pakkoruotsista viisi vuotta sitten juhannuksena. Kyllä yksi ruotsi aina menee,
kunhan ei vaan sanota taas sivistymättömäksi ja metsäläiseksi.
 C)
Käyt illalla googlettamassa, mikä mahtaa olla koko totuus tuonkin kyselyn
tulkinnasta; käykin ilmi, ettei suomalaisten kielitaidon arvostus olekaan
pohjalukemissa vaan ruotsalaisten.

 

Pisteytys:

ENITEN
A-VASTAUKSIA
 Katso
peiliin: sinun kannattaisi opetella sietämään paremmin erilaisuutta ja olemaan
vähemmän jyrkkä. Yhteen muottiin pakottaminen ja valintojen rajoittaminen
eivät edusta suvaitsevaisuutta. Nielet kyselemättä kaiken propagandan, mitä
päättäjät ja media syöttävät.

 

ENITEN
B-VASTAUKSIA

 Tsemppaa vähän! Yritä ymmärtää erilaisuutta
hieman enemmän. Osaat jo pohtia asioita, mutta vain omasta ennalta lukitusta
näkökulmastasi.

 

ENITEN
C-VASTAUKSIA

 Onnittelut! Olet suvaitsevainen ihminen, arvostat
moninaisuutta ja valinnanvapautta. Osaat analysoida perusteluja ja muodostaa
mielipiteesi niiden perusteella.

 

P.S. Yhteiskunnassa vallitsee hirvittävä kaksoisstandardi: suvaitsevaisuus ja vapaus nähdään tavoiteltavina hyveinä – paitsi kielipolitiikassa, jossa pakko, rajoittaminen ja yhteen muottiin änkeminen ovatkin yhtäkkiä hyveitä. 
 Kaiken huipuksi todellisuus on käännetty päälaelleen niin, että kielivapauttajat halutaan yhdistää suvaitsemattomuuteen ja kielipakottajat suvaitsevaisuuteen. Kuinka tällainen propaganda voi mennä läpi edes pienelle joukolle ihmisiä?

0

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu