Helsingin kaupunkisuunnittelun ongelma

Emeritusprofessori Jorma Paavonen kirjoitti Helsingin Sanomissa (25.12.) matalamman ja väljemmän rakentamisen puolesta. Hän ei mainninnut kirjoituksessaan keskeisiä matalan ja väljän rakentamisen etuja. Matalat rakennukset on helpompi purkaa, kun teitä on levennettävä kasvavan autoliikenteen tarpeisiin. Samoin kadunvarsien puurivit ja viherkaistaleet on helppo korvata uusilla liikennekaistoilla autoliikenteen kasvaessa.

Tuota kirjoitusta etsiessä löytyi Rakennuslehden artikkeli, jossa Kai Wartiainen moitti Helsingin kaupunkisuunnittelua. Aiheesta kirjoitti myös Helsingin Sanomat (14.6.). Olennaisinta kirjoituksessa lienee ajatus, että ”design” ja ”planning” ovat eri asioita sekä Wartiaisen ehdotus kaupunkisuunnittelun uudelleenorganisoinnista.

Rakennuslehden artikkeliin tullut kommentti:”Ehti suunnitella Kauniaisten kaamean kauppakeskuksen, jossa Vitruviuksen arkkitehtuurin perussäännöistä ”kestävä, käyttökelpoinen, kaunis” ei toteudu yksikään.” kuvaa hyvin keskustelua Helsingin kaupunkisuunnittelusta. Arkkitehtuuri on juurikin sitä ”designia”, jolla ei ole mitään tekemistä kaupunkisuunnittelun ”planningin” kanssa. Keskustelussa tyydytään kommentoimaan yksittäisten rakennusten arkkitehtuuria sen sijaan, että esiteltäisiin erilaisia suunnitelmia ja keskusteltaisiin millaista kaupunkia se synnyttää.

Kun ei ole muutakaan suunnitelmaa, Helsinki edelleen toteuttaa Smith-Polvisen liikennesuunnitelmaa. Tuossa vuodelta 2006 olevassa kirjoituksessa jopa todetaan ”YTV on itsekin katsonut PLJ-työn Smith-Polvisen liikennesuunnitelman jatkoksi”. Tällä hetkellä keskustan halkaisevaa moottoritietä ollaan kirjaimellisesti hautaamassa maan alle keskustatunnelin muodossa, koska nykyään on muotia kaivaa tunneleita eikä purkaa vanhoja rakennuksia. Viimeisin askel hankkeessa oli Sörnäistentunnelin hyväksyminen marraskuussa.

Sekin kuvaa kuinka keskustelu pyörii yksittäisten hankkeiden ympärillä katsomatta kokonaisuutta. Jos Sörnäistentunneli jätettäisiin rakentamatta, liikenne ohjautuisi Kalasataman tieverkkoon ja päiväkodin vieressä kulkisi vilkasliikenteinen tie. Eikä se vaadi sen kummempaa kaupunkisuunnittelun tuntemusta kuin katsoa kartasta miten nykyään pääsee Hermannin rantatieltä Sörnäisten rantatielle.

Loppuun vielä video YouTube-kanavalta, joka on keskittynyt kaupunkisuunnitteluun.

+1

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu