Pahassa paikassa oleva keskusta yrittää nyt kampittaa Halla-ahoa käytöstavoilla

Keskustan tilanne parin kuukauden päästä järjestettävien kuntavaalien alla on karmiva. Puolue oli maanantaihin mennessä saanut rekistereihinsä 3 800 ehdokasta, kun tavoite on 7500. Puoluesihteeri Riikka Pirkkalainen kertoo, että eilen torstaina on mennyt rikki 4000 ehdokkaan raja.

Kuntavaalien matematiikka on sellainen, että pienistä kunnista ehdokkaansa haalivan keskustan olisi saatava määrällisesti enemmän ehdokkaita kuin kaupunkipuolueiden sdp:n ja kokoomuksen. Ehdokasmäärän merkitys korostuu entisestään, kun keskustan kannatustilanne on heikko.

Keskustan puheenjohtaja Annika Saarikko on sanonut suoraan, että kuntavaalien asetelmana on perussuomalaiset vastaan keskusta. Jussi Halla-ahon johtama perussuomalaiset on tehnyt vaalityötä jo pitkään ja määrätietoisesti tarkoituksenaan lyödä keskusta kanveesiin.

Keskusta on ongelmissa, kun politiikkaa määritellään arvoliberaali-arvokonservatiivi-akselilla. Ongelma on sama kuin kokoomuksella, joka voi kuitenkin pyrkiä irrottautumaan arvoakselista talouskärjellä. Tuota kärkeä on nyt viritetty puheella hyvinvointiyhteiskunnasta, mikä tuo mieleen Jyrki Kataisen (kok) puheenjohtaja-ajat.

Keskusta ei ainakaan vielä näytä samanlaista irrottautumista yrittävän, vaan näyttää nyt ottavan taistelukärjekseen käytöstavat. Puolueen varapuheenjohtaja Markus Lohi nosti Ylen aamu -ohjelmassa torstaina esiin politiikan toimintatavat esimakuna ensi viikonloppuna julkistettavasta kuntavaaliohjelmasta.

Keskustan valtuutetut lähtevät rakentamaan siltoja ja tekemään yhteistyötä Suomen kunnissa, korosti Lohi.

Eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kurvinen puolestaan puhui samasta asiasta uudessa ”Kurvisen kuunnelma” -ohjelmassaan hiljattain. Hän käsitteli politiikan ja juridiikan sekoittumista.

”Osa väittää poliisien, syyttäjien tai riippumattomien tuomioistuinten päätöksiä ja tuomioita poliittisiksi tai muuten vähättelee niitä. Pidän huonona sellaista kulttuuria kunnissa, jossa äänestyksen hävinneet päättäjät jatkavat omaa politiikkaansa oikaisuvaatimuksilla ja valituksilla oikeussaleissa. Tämä on vaarallinen tie, jossa tulee nopeasti karhu vastaan”, Kurvinen sanoi.

Hän puhui myös 1930-luvun tapahtumista ja totesi, että tuolloin ”tavallinen kansa ei kokenut riehumista omakseen”.

Sekä Lohi että Kurvinen siis puhuvat perussuomalaisista sanomatta puolueen nimeä ääneen. Sikäli taktiikka on oikea, että jokaisen puolueen pitäisi pyrkiä tuomaan esiin omia vahvuuksiaan. Kuten kokoomukselle on ikävää tulla määritellyksi vihreiden tai perussuomalaisten kautta, myös keskustalle tuskin on eduksi jatkuva määrittely perussuomalaisia vasten.

Jo aiemmin Saarikko on paaluttanut, että keskusta on Suomen ”myönteisin ja tulevaisuususkoisin puolue”. Kuntavaalitentissä Saarikko puhui suoraan Halla-aholle perussuomalaisten puhetyylistä.

Keskustan johto näyttää siis ottaneen taktiikakseen kampittaa Halla-ahon perussuomalaisia sillä, että keskustalaiset käyttäytyvät hyvin, noudattavat lakia ja ottavat vastuuta. Voiko arvoasteikolla räpiköiminen riittää todelliseksi vaaliaseeksi? Väkisin tulee mieleen, eikö substanssikysymyksissä riitä omia avauksia.