RKP:lle tulee rumia lukuja

Rumia lukuja. Niin voi kuvata hallituspuolue RKP:n suoriutumista tuoreissa gallupeissa.

Yle julkaisi 9. helmikuuta kannatusmittauksen, jossa huomio kiinnittyi aivan ymmärrettävästi hallituksen kakkospuolue perussuomalaisten kannatusloikkaan. Vähemmälle huomiolle jäi RKP:n luku: 3,4 prosenttia.

Nyt kannatusmittauksen on julkaissut myös Helsingin Sanomat. Siinä RKP saa 3,6 prosentin kannatuksen. Puolueen kannatus on nyt alhaisempi kuin kertaakaan aiemmin vuonna 1991 alkaneen HS:n mittaushistorian aikana.

RKP:n kannatus on ollut jo jonkun aikaa laskussa. Ylellä ja HS-gallupissa kannatus oli alle neljä prosenttia jo tammikuussa.

Yksi selitys on presidentinvaalit. RKP:llä ei ollut niissä omaa ehdokasta, joten julkisuuttakaan ei tullut.

Mutta koko puolue on nyt hajaannustilassa ja tulevaisuus näyttää epävarmalta. Syynä on se, että RKP:n puheenjohtaja, opetusministeri Anna-Maja Henriksson on päätynyt erikoiseen ratkaisuun: hän on kesäkuun eurovaaleissa ehdolla, mutta luopuu puheenjohtajuudesta vasta syksyllä, jos tulee valituksi europarlamenttiin.

Puolueessa muhii nyt valtakamppailu. Samaan aikaan puolue kyntää gallupeissa, kun taas muut hallituspuolueet porskuttavat ihan mukavasti.

Lue analyysi aiheesta:

RKP on saanut julkisuutta lähinnä jahkailullaan. Ensin puolue kipuili hallitusohjelman maahanmuuttolinjan kanssa, ja kriisikokousta pidettiin. Sitten tuli kesä 2023 ja rasismikohu. Taas RKP vehtaili linjassaan ja puolueen sisälle syntyi peräti verkosto, joka ajoi hallituksesta irtautumista, mutta niin vain RKP jatkoi hallituksessa.

RKP on siis ollut ratkaisevana tekijänä 1) hallituksen syntymisessä 2) hallituksen jatkossa rasismikohun jälkeen 3) Alexander Stubbin presidentinvaalivoiton varmistajana, kun puolueella ei ollut omaa ehdokasta.

Ja mitä puolue on tästä hyötynyt? Ainakin nyt näyttää siltä, että eipä juuri mitään.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu