Trumpin ja Harrisin tentissä onneton munaus
Ulkopolitiikka ei liene tärkein peruste yhdysvaltalaisen ihmisen äänestyspäätöksen suhteen, mutta Euroopassa kuunneltiin korvat höröllä, mitä republikaanien Donald Trump ja demokraattien Kamala Harris sanoivat tällä viikolla suuressa vaaliväittelyssään Venäjän hyökkäyssodasta Ukrainassa.
Otsikoihin pääsi se, ettei Trump suostunut sanomaan, että haluaa Ukrainan voittavan. Sen sijaan Trump tyytyi sanomaan, että haluaa sodan loppuvan ja neuvottelisi presidenttinä diilin, joka saisi sen loppumaan.
Puheita Ukraina-diilistä on Trumpilta kuultu ennenkin, mutta lausunto oli silti hätkähdyttävä. ABC-kanavan David Muir kysyi Trumpilta peräti kahdesti, onko Yhdysvaltain intresseissä Ukrainan voitto, eikä kyllä-vastausta tullut.
Mutta tämän jälkeen tentissä tapahtui onneton munaus: samaa kysymystä ei kysytty Kamala Harrisilta. Asiasta huomauttaa myös ajatushautomo Atlantic Councilin tutkija ja Yhdysvaltain entinen Ukrainan-suurlähettiläs John E. Herbst.
Sama kysymys Harrisille olisi ehdottomasti ollut paikallaan. Nimittäin Yhdysvaltain Ukraina-avun politiikka ja sen Ukrainaa koskeva retoriikka on saanut osakseen kovaa kritiikkiä turvallisuuspolitiikan tutkijoilta jo pidemmän aikaa. Länsi, jonka kiistaton johtaja Yhdysvallat on, on koko ajan antanut Ukrainalle vain sen verran, että se juuri ja juuri selviää – mutta ei tarpeeksi, jotta Ukraina voisi voittaa. Näin tutkijoiden kritiikki kuuluu.
Joe Bidenin hallinnon linjana on ollut välttää eskalaatiota. Se on vastuullinen linja. Mutta nyt sota on jatkunut jo kohta kaksi ja puoli vuotta, eikä Yhdysvallat ole pystynyt irtautumaan ”liian vähän, liian myöhään” -linjastaan. Valkoisen talon mikromanageeraus jatkuu ja omalta osaltaan pitkittää ja vaikeuttaa sotaa, kuten Ulkopoliittisen instituutin tutkija Edward Hunter Christie kirjoittaa Foreign Policy -lehdessä.
Olisi ollut kiinnostavaa kuulla Kamala Harrisin vastaus. Edustaahan hän varapresidenttinä Joe Bidenin hallintoa itsekin.
Nyt Yhdysvalloilta ja Britannialta on mitä ilmeisimmin tulossa Ukrainalle lupa iskeä Venäjän maaperälle pitkän kantaman Atacms- ja Storm Shadow -ohjuksilla. Ulkoministeri Antony Blinkeniltäkin kuultiin jo retoriikkaa, jossa Yhdysvallat haluaa Ukrainan voittavan.
Mutta silti. Jos Eurooppaa kiinnostaa, mitä Donald Trump presidenttinä aikoo, niin aivan varmasti myös Harrisin Ukraina-linja meitä kiinnostaa.
John E. Herbst nostaa esiin kiinnostavan pointin: Näyttää entistäkin enemmän siltä, että Venäjän presidentti Vladimir Putin on onnistunut pelottelemaan Bidenin hallintoa ydinaseuhkailullaan. Ja itse asiassa Trump tuli väittelyssä paljastaneeksi, että ydinaseuhkailu vaikuttaa myös häneen.
Trump nosti erikseen esille sen, että Putinilla on ydinaseita, joita ”hän ehkä käyttäisi”.
ABC-kanavan vaaliväittely paljasti ikävän tosiasian Vladimir Putinista. Putin osaa pelotella länsimaiden johtajia niin tehokkaasti, ettei edes Yhdysvaltain entinen tai nykyinen presidentti ole sille immuuni.
Jos kyseessä oli munaus, niin se oli suunniteltu munaus, jossa Harrisin ei tarvinnut ottaa kantaa asiaan, joka saattaisi maksaa hänelle arvaamattoman määrän ääniä.
Ukrainan sota ei ole valtaisassa suosiossa demokraattejakaan äänestävien piirissä, joten sodan varaukseton julkinen suosiminen saattaisi tulla vaaleissa kalliiksi. Toisaalta aseteollisuuden vaalirahat menisivät sivu suun.
Yhdysvalloilla on niin paljon sisäisiä ongelmia, että miljardeja tarvitaan niidenkin korjaamiseen. Tästä syystä MAGA on päivän sana, jos sillä taataan punaniskaisen keskiluokan työpaikat.
Vaikka armeijan osallistuminen politiikkaan USA:ssa on perustuslaissa kielletty, se on kasvanut toisen maailmansodan jälkeen itse itseään ruokkivaksi hirviöksi, joka vaikuttaa lähes joka toisen amerikkalaisen elämään tavalla tai toisella. Se työllistää suoraan siviilihenkilöstö mukaan lukien lähes 3 miljoona ihmistä ja kun otetaan aseteollisuus ja sitä tukeva alihankinta huomioon, luku viisinkertaistuu.
https://usafacts.org/articles/how-many-people-are-in-the-us-military-a-demographic-overview/
Ilmoita asiaton viesti
”Tästä syystä MAGA on päivän sana, jos sillä taataan punaniskaisen keskiluokan työpaikat.”
Nykyhallinto on infrapaketin yms osalta juuri lisännyt niitä työpaikkoja, työllisyys on huippulukemissa. Se mikä jenkkejä hiertää eniten molemmilla laidoilla on inflaatio ja se ei taas Trumpin lupauksien perusteella ainakaan vähenisi tariffien ja tullien osalta.
EDIT: ”Most experts say tariffs raise prices for consumers: The cost of tariffs can be absorbed by some combination of U.S. businesses that import goods, the customers who purchase them and foreign businesses that export them—which might lower their prices to make up for the tariffs—but the right-leaning Tax Foundation found previous tariffs levied during Trump’s first term were paid by U.S. businesses and consumers.
Goldman Sachs economists led by Ronnie Walker projected prices on consumer goods would go up by 0.1% for every percentage increase in the effective tariff rate and raise inflation rates for one year, noting that in addition to the price of imported goods going up, it’s also likely the price of domestic goods would increase, because U.S. manufacturers would “opportunistically” raise their prices to take advantage of having less competition in the marketplace.
Economists also broadly believe Trump’s proposed tariff plan would hurt the U.S. economy, with an analysis by the nonpartisan think tank Peterson Institute for International Economics (PIIE) concluding the proposal would “[inflict] significant collateral damage on the US economy,” citing a range of factors including decreased consumer spending, increasing unemployment rates and worse economic growth.
Moody’s projected Trump’s tariff plan would result in a reduction of 675,000 U.S. jobs and increase the unemployment rate by 0.4%, with Moody’s chief economist Mark Zandi telling CNN, “If Trump increases tariffs as he has proposed, the economy would likely suffer a recession soon thereafter.””
https://www.forbes.com/sites/alisondurkee/2024/09/10/will-trumps-tariffs-raise-prices-what-to-know-as-kamala-harris-slams-policy-at-debate/
Ilmoita asiaton viesti
Ukrainan sota on tässä paletissa kaksiteräinen miekka.
Sota sopii tällä hetkellä erinomaisesti USA:n kuvioihin, koska sen aseteollisuudella menee paremmin kuin koskaan ja tilauskirjat ovat niin täynnä, että tilattuja aseita saa odotella vuosia. Tällä on ollut merkittävä työllistävä vaikutus, joka heijastuu kaikkeen talouteen.
Sen sijaan sodan leviäminen mittoihin, joka alkaa maksaa myös jenkkisotilaiden henkiä, ei sovi pirtaan millään tavalla.
Tasapainoilu on taitolaji ja tässä Harris päästettiin kuin koira veräjästä.
Ilmoita asiaton viesti
Sodan leviäminen hohhoijaa, ei mitään punaisia rajoja ole kuin pelkureiden (ei siis sisukkaiden) mielikuvituksessa. Ei Venäjä ydinaseita käytä, tai hyökkää Nato-maihin.
Ukrainan sota on USA:n vaaleissa hyvin mitätön asia, valitettavasti.
Ilmoita asiaton viesti
Kukaan ei ole sanonut, että joku käyttäisi ydinaseita omien rajojensa ulkopuolella tai hyökkäisi NATO-maahan. Yhdysvallat varoo visusti antamasta sellaista signaalia, joka sitoisi sen suoraan sodan osapuoleksi.
Rajoja kokeillaan jo sillä, että NATO antaa satelliitti-tiedustelutietoja Ukrainan tiedustelupalvelun käyttöön. Putin ei ole täysin väärässä siitä, kuka tosiasiassa ohjaisi pitkän kantomatkan ohjuksia maaleihinsa, koska Ukraina ei siihen kykene.
Ilmoita asiaton viesti
”Kukaan ei ole sanonut, että joku käyttäisi ydinaseita omien rajojensa ulkopuolella tai hyökkäisi NATO-maahan.”
Aika monikin ja sinun kanssa en tästä aiheesta jaksa jauhaa.
Editoit kommenttiasi ja lisäsit sotateollisuus höpinät, jos ne olisi ollut alkuperäisessä en olisi viitsinyt sinulle edes vastata. Sen vielä sanon että USA:ssa tällä sodalla on presidentinvaaleja ajatellen minimaalinen vaikutus.
Ilmoita asiaton viesti
Juha-Pekka Kosonen: – ”Ukrainan sota ei ole valtaisassa suosiossa demokraattejakaan äänestävien piirissä”
Spectrum Newsiltä löysin uutisen, jonka mukaan 53% kaikista yhdysvaltalaisista ja 74% demokraateista kannattaa Ukrainan tukemista. Gallup Newsin mukaan tuki on kasvamaan päin, ja ”tuetaan liikaa” ja ”tuetaan liian vähän” mielipiteet olivat tasoissa eli 36% kummallekin, kun aiemmin 41% oli sitä mieltä, että tuetaan liikaa.
Nuo uutiset tosin ovat tämän vuoden huhtikuulta. Onko sinulla jotain tuoreempia tietoja, jotka tukisivat väitettäsi?
Ilmoita asiaton viesti
Ihmettelin itsekin tuota väitettä. Tai siis ei kai nyt sota koskaan ole ”suosiossa”, mutta käsitykseni on, että demokraattien äänestäjät vahvasti kannattavat Ukrainan tukemista.
Ilmoita asiaton viesti
Mielenkiintoinen oli myös Harrisin kommentti jonka mukaan Trump ei laittanut Kiinaa tarpeeksi koville Covid-pandemian aiheuttamisesta. Kyllähän Trump syyllisti Kiinaa siitä mutta demokraatit ja myöhemmin Bidenin hallinto lakaisivat asian maton alle ja leimasivat lab-leakin salaliittohörhöilyksi.
Ilmoita asiaton viesti
Taudin aiheuttaminen ja pandemian aiheuttaminen ovat eri asioita. Harris ei vihjannut lab leakiin mitenkään. Kyse oli siitä, että kiinalaisviranomaisten salailu viivästytti tiedonkulkua ja WHO:n päätöstä julistaa epidemia pandemiaksi.
Ilmoita asiaton viesti
” Putin osaa pelotella länsimaiden johtajia niin tehokkaasti, ettei edes Yhdysvaltain entinen tai nykyinen presidentti ole sille immuuni”.
Luultavasti Washingtonissa on tehty valtateoreettinen ja psykologinen profilointi Kremlin ”kermasta”.
– Lisäksi Suomen lehdistössä on yleisesti arvioitu Jenkkilän onnistuvan tiedotus- ja vakoilutoimissaan hyvin.
Oikeampi tapa asian ilmaukseen olisi: Venäjän ydinaseuhan Yhdysvallat näyttää arvioivan vaaraksi.
Ilmoita asiaton viesti
”Oikeampi tapa asian ilmaukseen olisi: Venäjän ydinaseuhan Yhdysvallat näyttää arvioivan vaaraksi.”
Ei Venäjä kolmatta maailmansotaa aloita Ukrainan takia, se nyt on aivan selvä. Tuo on aivan naurettavaa pelkuruutta ja hävettää miten johtajat on noin pelokkaita myös täällä vanhalla mantereella.
Ilmoita asiaton viesti
Levätkää hyvä mies. Häpeän kanssa on hankala elää. Toisaalta, usein oma häpeä naamioituu häpeäksi toisen puolesta.
– silloin se oma jutska on helpompi kantaa. Ilmeisesti meissä on paljon piilevää häpeää kun myötähäpeämme niin helposti.
Ilmoita asiaton viesti
En ole mikään hyvä mies varsinkaan sinunkaltaisille, kanna sinä vain ihan omista ”jutskistasi” huoli ja lopeta nuo teennäiset kohteliaisuudet ja teitittelyt.
Ilmoita asiaton viesti
Häpeä antaa kuvan siitä että olisi itsekin syyllinen. Kun niin ei ole, mielestäni inho tai sääli voisi kuvata paremmin tuota tunnetta. Inho silloin jos nuo päättäjä todella ymmärtävät päätöstensä vaikutuksen (harkittua typeryyttä) ja sääli jos eivät ymmärrä.
Ilmoita asiaton viesti
Harris menestyy sitä paremmin mitä vähemmän häneltä kysytään vaikeita kysymyksiä.
Ilmoita asiaton viesti
Kyllä Harris käytti aika kovaa retoriikkaa, sanoisiko haukkamaista, Yhdysvaltojen etujen puolustamisesta ja sotilaallisesta voimasta, joten minua ainakaan ei yhtään häirinnyt se, että ilmiselvää vastausta ei erikseen kysytty.
The Washington Postissa on eilisaamuinen sikäläistä aikaa David Ignatiuksen kolumni These people have seen Harris in the Situation Room. Here’s what they have to say. (tilaajan lahjoittama linkki) Harris is “more hard-line than most people think,” says a retired four-star general who has briefed her many times.
Minulla on sellainen epäily, että Putinille käy samoin kuin Trumpille, kun vastaan tulee Harris.
Ilmoita asiaton viesti
No jopas! Kiitos Raimo, olipa äärimmäisen kiinnostava artikkeli.
Ilmoita asiaton viesti
Tuota voisi vielä laajentaa lainaamalla Hesarin artikkelista Neuvottelijan neuvot:
”Chris Voss saattaa olla oikea ihminen analysoimaan Donald Trumpin neuvottelutaitoja.
Ne ovat surkeat, Voss ilmoittaa.
”Hän on hyvä markkinoija. Minä kyllä arvostan sitä, että Trump yrittää neuvotella kaikkien kanssa, jopa Pohjois-Korean Kim Jong-Unin. Hän asettui Kimin tasolle, kun muut ovat ylenkatsoneet häntä.”
”Mutta mitä tapahtui? Mitä hyötyä niistä neuvotteluista oli? Oli vain uhkauksia, ei mitään kunnon prosessia. Trump vain haluaa halata tai lyödä.”
Aidosti hyvät neuvottelijat ovat kuulemma hiljaisia ihmisiä, joille harva on vihainen. Vossilla on esimerkki.
”Warren Buffett on loistava neuvottelija. Sellaiset tyypit ovat loistavia. Eivät pidä meteliä ja uhkaile. Sillä tavalla saa aikaan asioita.””
Harrisia Voss ei analysoi, mutta Biden on aika samanlainen kuin Buffett. VP taas perinteisesti on ollut POTUS:in bulldoggi, joka tosin ei sopinut Bideniin Obaman parina, mutta paljon paremmin Harrisiin Bidenin parina. Miten se sitten käytännössä ilmenee ja erityisesti ulkopolitiikassa, jää nähtäväksi. Ärhäkämpi Harris varmaankin on, mutta mahdollisuuksien rajoissa ja ”ministeri”-valinnat aikoinaan kertovat lisää.
Ilmoita asiaton viesti
Tuo oli oikein kiinnostava myös tuo Hesarin juttu.
Ilmoita asiaton viesti
”Sama kysymys Harrisille olisi ehdottomasti ollut paikallaan.”
– Kun vaaleihin on viitisenkymmentä päivää, luulisi jonkun ehtivän sen vielä esittää. Vastaavaa ehdokasväittelyä ei kuitenkaan ole enää luvassa, ja sen torppasi nimenomaan Trump.
Ilmoita asiaton viesti
Kuinkas monta haastattelua Harris onkaan antanut medialle tähän mennessä?
Ilmoita asiaton viesti
Juuri näin.
Haastatteluissakin voisi ainakin teoriassa esittää hankalia kysymyksiä ellei etukäteen ole toisin sovittu ehtona ylipäätään suostumiselle haastatteluun.
Kovin avointa toimintaa emme ole nyt todistamassa.
Ilmoita asiaton viesti
Eiköhän niitä tule. ”Facing criticism for being too walled off, Harris slowly opens the door to more media interviews
Her campaign said she will begin doing more interviews with local news outlets.”
https://www.nbcnews.com/politics/2024-election/facing-criticism-walled-harris-slowly-opens-door-media-interviews-rcna170152
Ilmoita asiaton viesti
Tässä vaiheessa presidentinvaalikampanjaa niitä ei ole ollut tapana juurikaan antaa vaan keskittyä kampanjointiin.
Nyt on meneillään hyvin poikkeuksellinen presidentinvaali, jossa kumpikaan ei ole osallistunut esivaaleihin siten kuin haastaja osallistuu antaen mm. haastatteluja niin paljon kuin niitä vain kysytään. Kumpikin on käyttäytynyt kuten istuva presidentti, joka on vain ehdolla esivaalissa, mutta ei kampanjoi. Harris joutuu tai saa periä Bidenin hallinnon linjan juuri tuon esivaalivaiheen puuttumisen takia.
Iso kuva kuitenkin Harrisin linjasta välittyy koko ajan hänen kampanjastaan, joka on ollut virheetön. ”When we fight, we win.”
Ilmoita asiaton viesti
”… medialle tähän mennessä?”
– Onko vastaus nolla? Mutta: aikaa on puolensataa päivää, ja iso maa on ammattijournalisteja täynnä. Olisiko ehdokkaalla varaa jättäytyä pelkästään kampanjapuheidensa ja massiivisen mainonnan varaan ilman tentattavaksi asettumista?
Ilmoita asiaton viesti
Yksi haastattelu Walzin kanssa.
Ilmoita asiaton viesti
Tällä viikolla The Economistissa kirjoitettua:
”Senior European officials say Kyiv has been told that a full Ukrainian victory would require the West to provide hundreds of billions of dollars worth of support, something neither Washington nor Europe can realistically do.”
Eli realismia kaivataan kun Ukrainan voitosta haaveillaan.
Ilmoita asiaton viesti
Minustakin oli omituista, ettei Kamala Harrisiltakin kysytty, pitäisiko sodan päättyä vain Ukrainan voittoon. Jotenkin nättää siltä, että Biden-Harris ajaa sitä linjaa. Siltä suunnalta ei ole kuulunut lupauksia ”diileistä” eikä ole etsitty aktiivisesti välittäjiä.
Ilmoita asiaton viesti
Jenni hyvä,
Trump ei nimenomaan paljastanut mitää ydinaseista tai -uhasta.
Hän jätti auki kysymyksen sodan voittamisesta mutta sanoi että hän neuvottelisi diilin jolla sota loppuisi.
On vain vasemmiston tulkinta että se tarkoittaisi että tukisi ”tasapeli” eli nykyiset vallatut alueet jäisivät ”voimaan”.
Tämä tulkinta perustuu mm. rauhanliikkeen asenteeseen joka pyrkii rauhaan kaikin mahdollisin keinoin. Vrt. Chamberlain.
Jättämällä kysymyksen vastaamatta hän antoi venäläisten ymmärtää että rauha saadaan aikaan tavalla tai toisella.
Meillä ollaan sen verran yksinkertaisia että uskotaan että poliitikot täysin avoimesti maailmalla kertovat aikeistaan erilaisissa skenaarioissa. Näin ei toimi yksikään poliitikko jolla on jotain valtaa. Vain hölösuut tekevät näin.
Koskaan ei pidä paljastaa aikeitaan viholliselle etukäteen.
Mitä eskalaatioon tulee niin se jatkuu niin kauan kunnes Venäjä joko perääntyy tai Ukrainan antautuu. Venäjällä ei ole mitään syytä lopettaa sotimista muun kuin pakon edessä eikä se tee sitä.
Venäjän materiaaliset resurssit ovat käytännössä rajattomat ja sillä on lisäksi Kiinan, Iranin ja Pohjois-Korean teollinen kapasiteetti käytettävissään. Miehiä sillä riittää monin verroin Ukrainaa enemmän. 150 / 40 milj.
Ilmoita asiaton viesti
Trump sanoi näin:
”But eventually, you know, he’s got a thing that other people don’t have. He’s got nuclear weapons. They don’t ever talk about that. He’s got nuclear weapons. Nobody ever thinks about that. And eventually uh maybe he’ll use them.”
Eli kyllä puhui ydinaseuhasta.
https://abcnews.go.com/Politics/harris-trump-presidential-debate-transcript/story?id=113560542
Ilmoita asiaton viesti
Kukaan muu ei ole ääneen varautunut Venäjän ydinaseuhkaan.
Trump kertoo että hän ymmärtää että Venäjä voi niitä myös käyttää. Se tarkoittaa samalla että myös USA voi niitä käyttää. Mikä on todellinen uhka Venäjän olemassaololle.
Ilmoita asiaton viesti
”Trump ei nimenomaan paljastanut mitää ydinaseista tai -uhasta.
–
Kukaan muu ei ole ääneen varautunut Venäjän ydinaseuhkaan.
Trump kertoo että hän ymmärtää että Venäjä voi niitä myös käyttää.”
Miten meni omasta mielestä?
Ydinaseiden käytöstä on puhunut moni muukin, ettei sekään väitteesi päde.
Ilmoita asiaton viesti
Harrisilta ei kysytä, koska Bidenin hallinto ei itsekään tiedä, mikä Ukrainan voiton määritelmän pitäisi olla. Mutta eivät republikaanit lähde siihen hekään. Demokraatit eivät uskalla päästää Harrisia puhumaan tärkeistä aiheista, sillä hän voisi keksiä omasta päästään jotain kummallista.
Toissapäivänä Blinken ja Britannian ulkoministeri David Lammy vierailivat Kiovassa. Sielläkään kumpikaan ei lähtenyt sanomaan, mihin sodan tulee päättyä. Sen he tekivät selväksi, että Ukraina tulee liittymään Natoon.
Ilmoita asiaton viesti
Sodan tulee päättyä siihen että Venäjä vetäytyy kaikilta miehittämiltään alueilta ja korvaa Ukrainalla aiheuttamansa vahingot. Jos se ei Putinille sovi niin voidaanhan Venäjän länsirajaa vähän siirtää, jonnekin Vladivostokin paikkeille.
Ilmoita asiaton viesti
Niinpä. Arvopohjainen realismi on varmaan ulkopolitiikan lähtökohtana myös USA:ssa valittiin presidentiksi kumpi tahansa. Toisin sanoen tehdään yhteistyötä vähemmän pahojen kanssa, mutta muuten pelätään eskalaatiota, kuten tähänkin asti.
Ilmoita asiaton viesti