Onko valtakunnansyyttäjän silmillä harsoja?

Frankfurtin Römerbergin torilla olevan Justitia-patsaan silmillä ei ole harsoja. Kuva: Jere Tuononen

Kävellessäni Frankfurtissa keskiaikaisella Römerbergin raatihuoneentorilla katseeseeni osui antiikin Rooman aikaista oikeuskäsitystä kuvaavaan Justitia-patsaaseen keskellä toria. Torilla olivat läsnä koko yhteiskunnan eri osa-alueet. Patsaan takana kohosi luterilainen kirkko ja toisella puolella toria oli maallista päätöksentekoa kuvaava raatihuone.

Justitia-patsas edusti näyttävästi torin keskellä oikeutta. Lainkäyttöä kuvastava patsas oli keskeisellä paikalla, sillä se oli Römerbergin torin ainoa patsas. Julkisen tilan yllä huojuva patsas muistuttaa tuomioistuinten merkittävästä asemasta yhteiskunnassa.

Suomessa toreilla ei nähdä Justitia-patsaita, mutta sen sijaan erityisesti Helsingissä näkee Lex-kilvellä varustettuja patsaita, jotka kertovat Suomen Ruotsin ajalta perimien lakien merkityksestä venäläistämispyrkimysten keskellä. Patsaat muistuttavat lakien yhteiskunnallisesta merkityksestä omassa historiallisessa kontekstissaan.

Justitian kädessä oleva miekka kuvastaa oikeuden nopeaa ja lopullista voimaanastumista. Oikeutta voidaan verrata miekkaan, joka kaataa kohteensa maahan viivyttelemättä. Vaa’alla punnitaan teon ja seuraamusten välinen suhde, josta muodostuu oikeus.

Römerbergin keskiaikaisen torin naisella ei ole siteitä silmillään, sillä hänen naisellisuutensa voidaan ajatella takaavan puolueettomuuden. Kysymys onkin, että onko valtakunnansyyttäjän silmillä harsoja?

Valtakunnansyyttäjän silmillä ei ole harsoja

Valtakunnansyyttäjän silmillä ei ole harsoja, sillä syyttäjän asema poikkeaa tuomioistuimista. Syyttäjän tehtävänä on saattaa rikoksen tekijä vastuuseen tuomioistuimen edessä. Tuomioistuimen tehtävä on esittää puolueeton ja perusteltu arvio yksittäisestä oikeustapauksesta.

Kritiikkiä tuomioistuimia kohtaan voidaan esittää siitä, että niiden miekka on hieman tylsistynyt. Tämä ei tarkoita sitä, että tuomioistuimen pitäisi antaa kovempia tuomioita. Tuomioistuinten tulisi kuitenkin ratkaista tapauksensa nopeammin, sillä oikeusvaltiossa pitkille tuomioistuinkäsittelyille ei ole sijaa. Suomi on saanut useita tuomioita Euroopan ihmisoikeustuomioistuimelta oikeudenkäynnin joutuisuuden vaatimuksen rikkomisesta.

Teon ja seuraamusten välisen suhteen oikeudenmukaisuus on osittain lainsäätäjän päätettävissä. Lainsäätäjä voi kiristää rikoslaissa olevien rikosten rangaistuksia, mihin Suomessakin on ollut tahtotilaa. Oikeustieteen asiantuntijat ovat kuitenkin varoittaneet, että yhden rikoksen rangaistuksen kiristäminen voi johtaa kiristyksiin muidenkin rikosten kohdalla.

Vastaavasti tuomioistuin voi arvioida rikoksen tunnusmerkitön täyttymistä yksittäisessä tapauksessa. Syyttäjän tehtävänä on vakuuttaa tuomioistuin siitä, että rikos on tapahtunut. Syytteen nostamisen perusteena onkin syyttäjän arvio siitä, että syytetty on todennäköisesti syyllistynyt rikokseen.

Syyttäjälaitoksen tavoitteena voi olla saada tiettyjä yhteiskunnallisesti merkittäviä ja harvinaisia ennakkotapauksia tuomioistuinten käsiteltäväksi. Ennakkotapausten muodostaminen ei kuitenkaan kuulu syyttäjän keskeiseen tehtävänkuvaan. Tuomioistuinkäsittely on erityisen raskas sen osapuolille, joten syytteen nostaminen ainoastaan ennakkotapausperusteella olisi kohtuutonta.

Syyttämistoimintaa koskevat hallintolain mukaiset hyvän hallinnon periaatteet, jotka edellyttävät muun muassa viranomaisten toiminnan puolueettomuutta ja viranomaisten toimien oikeasuhtaisuutta. Viranomaiset voivat käyttää toimivaltaansa ainoastaan lain hyväksymiin tarkoituksiin.

Hallintolain vaatimukset muistuttavat oikeuden keskeisestä asemasta yhteiskunnasta, kuten Justitia patsaan keskeinen asema Römerbergin torilla. Viranomaisen vallankäyttöön kuuluu asiallinen vastuu, joten miekkaa ei voida käyttää miten tahansa.

Valtakunnansyyttäjän kädessä on terävä vallan miekka, vaikka hänen silmänsä eivät olekaan sidotut. Vastaavasti tuomioistuinten miekka tuntuu entisestään tylsistyneen ja jättää kohteensa kitumaan pitkiin oikeusprosesseihin. Jos valtakunnansyyttäjän toiminnan taustalla on piilotettu puolueellisuus tai ennakkotapausten etsiminen, niin on aika työntää miekka tuppeen.

Jere Tuononen
Kristillisdemokraatit Nokia

KD Nuorten puheenjohtaja 2024-2025. Poliittinen päätöksenteko ja siihen liittyvä oikeusjärjestys ovat aiheita, joita painotan puheenvuoroissani.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu