Kestävän kehityksen ja kiertotalouden tekstiilibrändien haasteista

Jonkin verran syventänyt perehtyneisyyttäni valmistumiseni jälkeen kiertotalous-teemaan liittyen kestävän kehityksen kotimaisten tekstiilibrändien sekä korubrändien osalta haasteisiin, joita on olemassa.

Luin tiistain 11.6.2024 Turun sanomien taloussivuilta kolmen nuoren yrittäjän start-up -yrityksestä Cuitua Oy, jossa ihan painettuna tekstinä oli, että kyseisen kasvuyrityksen toiminta tällä hetkellä muutaman vuoden toiminnan osalta tähän asti bisnes on ”nappikauppaa” -yhä, ja onhan se sitä mitä 20 000 euron liikevaihdolla viime vuoden tilinpäätöksen osalta yhden tonnin tulos. Osinkoja varmaankaan eivät juuri jaa osakkailleen (itselleen) tonnin tuloksesta, varmaan palkanmaksukin on aika minimissä, mitä tämä kotimainen kiertotalous-teemainen tekstiilibrändi on muutaman vuoden ikäinen kasvuyritys ja investoi tulot kasvun edistämiseen, kuten pääasiassa monet kasvuyritykset tekevät niin.

Turun lähinaapurissa Paimiossa on avattu muutama vuosi takaperin poistotekstiilien keräyslaitos yhdessä jätehuollon kanssa, ja Paimion laitoksen tavoitteena on suljettu kierto tekstiilikuitujen osalta, mitä tulee arvotoimitusketjuun ja kuitujen uusiokäyttöön.

Energiatuotannon osalta siirtymävaihe on vielä kesken fossiilisista polttoaineista punavihreän siirtymän osalta uusiutuviin ja ekologisempiin energiaratkaisumuotoihin.

Vaatii vielä kansallisella Euroopan Unionin tasolla lobbausta monen asetuksen ja direktiivin osata, saati sitten, että kaikkineen olisi tilanne kenttätasolla sen kaltainen, että realisoituisi kaikki sellaiset tekijät käytännössä jos nyt rajataan Suomen, eli kotimaan markkinoiden osalta tai laajemmin Euroopan Unionin tasolla EU-markkina-alueena näiden nykyisten jo toimivien kiertotalous-tekstiilibrändien läpilyönti lopullisesti siihen pisteeseen, että valmistusprosessit olisi läpinäkyviä, ekologisia kestävän kehityksen periaatteella sekä tekstiilien kuidut täysin uusioituja siinä määrin, että myös hinnat ajallaan laskevat sitten, että loppukuluttajat sitten päätyisi ostovalintaa tehdessään näihin ekologisen kiertotalous-menetelmän mukaisiin tekstiilimerkkeihin.

Nyt vuoden 2024 kesäkuussa kiertotalous-brändien tekstiilit ovat marginaalikategorian tuotteitta massoja ajatellen kuluttajien valintapuolella, kestää vielä aikaa todella pitkään nähdäkseni, että lopulta ekologiset, kiertotaloutta toteuttavat kotimaiset tekstiilibrändit ovat massojen kuluttajavalintapäätöksen kohde.

Tuossa TS:n artikkelisa todettiin, että firman on vaikeaa saada rahoitusta toimintaan, varmaan juuri yksi syy saada pääomasijoittajat kiinnostumaan tässä vaiheessa toiminnsta, mitä on liian aikaista puhua mistään pääomsijoittajien kannalta riittävän kannattavasta toiminnasta, vaikka lainsäädäntö olisikin joiltain osin lähivuosien kuluessa suotuisammaksi EU-direktiivinen yms. osalta valmis.

Mitä tulee noihin kuitumateriaaleihin valmistuksessa käytettävien raaka-aineiden osalta, hamppu on yksi egoloigsempia tai ellei jopa ekologisin kuitu, ja käsittääkseni Suomessa lainsäädäntö ei salli hamppu-kuidun massaviljelyä edes vaatteiden raaka-aineeksi ja varmaa vielä pitkään menee, ennen kuin sekään on mahdollista.

JereSumell
Vasemmistoliitto Turku

Olen punavhreä syntyperäinen turkulainen, joka pitää netissä ja oikeassa reealimaailmassa pysyvistä väreistä ja palaavisra asiakkaista, ja ihmisen vastaanottamisen ihmisenä. Koulutukseltani olen Liiketalouden ja hallinnon Tradenomi Informaatioteknologiassa. Valmistuin Turun Ammattikorkeakoulusta helmikuussa 2017.
Kirjoitin ylioppilastutkinnossani 2002 humanistiset aineet reaalissa historian, yhteiskuntaopin ja psykologian. Lukion jälkeen opioskelin kasvatustieteitä Turun Yliopistossa, mutta maailma ajoi toisaalle opettaja-opinnoista. Löysin minulle ja taustaani nähden ehkä luontevan polun lapsena alkaneen PC-harrastuksen siivittämä lopulta valmistua tietojenkäsittelystä.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu