Onko Suomessa todella työvoimapula?

Mitä seuraan aika paljonkin kotimaan päivän politiikkaa, ja itse koko TE-keskuksen asiakkuuksista lähtien 2002 lukion päättymisen jälkeen olen kokenut pelkästään kyseisen laitoksen toimesta pitkiä karensseja, ja ilmaistyöpaikkapyöritystä, nyt lopulta koko TE-keskuksen asiakkuuden loppetaneena enemmänkin kiinnittänyt huomiota työvoimapoliittisten kysymysten pohdintaan kotimaassani Suomessa.
Kuten aiemmassa artikkelissani joku kommentoija totesi, että hallituskaudesta toiseen valtaa pitävät hallituspuolueet ovat aikaansaamattomia Suomessa vallitsevaan massatyöttömyyden edessä, sama mitkä puolueet jakavat hallitusvastuun. Tämä kommentti oli esitettynä siinä artikkelissani, jossa parjasin nyky-punavihreän vasemmistohallituksen työllisyystoimena aikaanpantua kuntien työkokeilua, jossa oman kokemukseni mukaan byrokratia lisääntyi, eikä se johda pitkäkestoisten tuottavien työpaikkojen syntyyn. Tätä mieltä olen edelleen.

Julkisessa keskustelussa viime aikoina on useaan otteeseen mainittu sana ”työvoimapula”. Menemättä siihen sen enempää sanana humaanien kielien ajanvieteharrastajana, mutta saattaa ollakin, että esimerkiksi terveydenhuoltosektorilla erityisesti nyt Koronan ylikuorimattamana saattaa olla jonkinasteista vajetta, ja varmaan osa kyseiseltä alalta alaa vaihtavien syykin on huono palkkaus, kun jostain syystä hoitajille ei voida maksaa reilusti palkkaa lisää, kun he ylläpitävät ihmisten terveyttä.

Suomessakin on asiantuntijuutta, ja koulutettua väkeä työttöminä, ja yksi, jonka olen löytänyt syyksi, miksi yritykset eivät rekrytoi mielellään kantasuomalaista asiantuntijatehtäviin,on yksinkertaisesti syy se, että Suomessa on liian kalliit työn kustannukset. Lähtökohtaisesti yrittäjän näkökulmasta yrityksen pitäisi saada mahdollisimman halvalla ostettua työpanos yritykseen, ja sitten kun on esimerkiksi kaksi tasavertaista hakijaa hakemassa samaa paikkaa, helposti työnantaja alkaa ”shoppailemaan” rekrykandeilla, kun esimerkiksi suuren pääoman puolestapuhuja kokoomus etunenässä on puhumassa ratkaisuna maahanmuuttoperäistä työvoimaa, niin yrittäjät rekrytoivat mielellään maahanmuuttia, koska valtion yritystukijärjestelmä on vinksallaan, maahanmuuttajan rekrytointi kantasuomalaisen asiantuntijan sijaan on edullisempi vaihtoehto yritykselle, ja tästä syystä kokoomus ison pääoman puolestapuhujana voimatoistaa tätä perustelua.

Työnantaja maksaa arviolta 1,5 kertaa työntekijän bruttopalkan verran sivukuluineen työntekijän käteen jäävästä palkasta ennen veroja, niin voisiko tähän jotain korjausta saada, että työntekijän palkkaaminen olisi edullisempaa ilman valtion yritystukijärjestelmää?
Valtion yritystukijärjestelmä kaipaa remonttia, joitain tukia pitäisi lakkautaa, ja vähemmällä tukieuromäärällä, mitä valtion budjetista merkitään niitä varoja käytettäväksi yritystukiin, pitäisi kohdentaa tehokkaammin. Yksi kohde voisi olla työyhteisöjen resurssien riittävyys ja työnantajien kynnystää madallemmaksi tukea tarvitsevien vähemmällä työkokemuksella omaavien työntekijöiden perehdyttäminen työtehtäviin ja orientoittaminen yrityksen työntekokulttuuriin tai organisaation työkulttuuriin.

Lisäksi olen maininnut jossain yhteydessä, että yrityksen alkuvaiheen tuista painopiste voitaisiin siirtää yrityksen lopetusvaiheen toimiin, jos yritys päätyy konkurssiin syystä tai toisesta, nk. ”Yrityksen lopetusraha”. On ihan totta, riippuen tietenkin alasta, mutta jos ajatellaan jotain teollisuusyritystä, missä yrittäjä on tehnyt paljonkin sitovia sopimuksia, ja siinä kohtaa kun bisnes luisuu ahdinkoon, ongelmat alkavat kasautumaan, ja tavallisesti velkataakkakin on siinä kohtaa verrattain voi olla suurikin ja sitten vielä täytyy palkata yrityssaneerauksiin keskittynyt konsultti firmaan hoitamaan asiat, että yrittäjä selviää sopimuksista eroon, selvittämään konkurssipesä. Sopimuksia ei ehkä ole vaikeaa tehdä, niitähän voi kuka hyvänsä tehdä, mutta jos yritys menee nurin, sopimuksista eroon pääsy voi olla vaikeaa, ja nehän jäävät yritstoiminnan päättymisenkin jälkeen vielä voimaan, mikäli niitä ei ole hoitanut asianmukaisesti sopimuksen alusta lähtien. Kaiken velkataakan ja konkurssin jälkeen tämä konkurssin selvittävä konsultti laskuttaa vielä jonkun kymppitonnin asioiden hoidosta, jos riittääkään.

Nykyhallitus pyrkii osaamisvajetta kuromaan kiinni lisäämällä koulutuspaikkoja, ja koulutusta, mutta vaikka asiantuntijuus vaatii jonkin alan koulutuksen, mutta se ei yksistään ole mikään autuus mihinkään, ja edes korkeakoulutus ei ole tae työpaikan saannille. Lisäksi, jos rajotettaisiin maahanmuuttoperäistä työvoiman sallimista, tai maahan tuloa, kotimaisten työttömien asiantunijoiden kilpailu työmarkkinoilla pienenisi.

Yhteenvetona vielä
– Työnantajan sivukulut pienemmäksi kotimaista asiantuntijaa palkatessa,
– Valtion tarjoaman yritystukiportfolion remontti, joitain tukia pois, ja kohdennettaisiin vähempiä euromääräisiä resursseja tehokkaammin.
– Kilpailu työnhakumarkkinoilla vähenisi rajoittamalla maahanmuuttoperusteisen työvoiman sallimista ja erityisesti sen tukemista yltiöpäisesti.

Vaikka globaaliin markkinatalouden pelisääntöihin siirtyminen kansallisesta toiminnasta oli ehkä väistämätön kehitys, joka alkoi 1990-luvulla ehkä eniten Nokian kasvun myötä, niin silti ei saisi unohtaa niitä ihmisiä, jotka haluaisivat toimia kansallisesti kotimaassaan Suomessa tuottavan työn tekemisellä elantoaan ansaiten. Kaikilla ei ole resursseja toimia globaaleilla, eikä edes EU-alueen työmarkkinoiden puitteissa.

0
JereSumell
Vasemmistoliitto Turku

Olen punavhreä syntyperäinen turkulainen, joka pitää netissä ja oikeassa reealimaailmassa pysyvistä väreistä ja palaavisra asiakkaista, ja ihmisen vastaanottamisen ihmisenä. Koulutukseltani olen Liiketalouden ja hallinnon Tradenomi Informaatioteknologiassa. Valmistuin Turun Ammattikorkeakoulusta helmikuussa 2017.
Kirjoitin ylioppilastutkinnossani 2002 humanistiset aineet reaalissa historian, yhteiskuntaopin ja psykologian. Lukion jälkeen opioskelin kasvatustieteitä Turun Yliopistossa, mutta maailma ajoi toisaalle opettaja-opinnoista. Löysin minulle ja taustaani nähden ehkä luontevan polun lapsena alkaneen PC-harrastuksen siivittämä lopulta valmistua tietojenkäsittelystä.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu