Pitääkö käteinen vielä pintansa vaihdon välineenä käypänä elinaikani päättymiseen saakka?

Pelillistämis-mietintöjen tuloksiin pohjaten kirjoitin niistä poikineen artikkelin tänne Uusi Suomi -puheenvuoroblogiini digitaalisaatio-kehityksen myötä alan keskusteuihin nousseesta pelillistämis-termistä ja siihen liittyvistä seikoista

Mainittuani mobiilipelikehittäjien suosimat nykytrendit heittäen ilmoille kehitysfirmojen vastuun, aloin miettimään Suomessakin jo hyvän tovin käynnissä ollutta prosessia käteisen rahan käytön luopumisesta asiakas-kauppias suhteessa hyödykkeen omistajan vaihdon yhteydessä, tämä prosessi on jo liikkeellä digitaalisaation myötä yhä hurjemmin myös meillä Suomessa. Muisti mieleeni jokin vuosi takaperin Kauppalehden artikkeli, jossa kerrottiin, että rakkaassa länsinaapurimaassamme Ruotsissa käteinen ja sen käyttö loppuisi ennen Suomea.

On totta, että trendi käteisen käytön vähenemisestä niin sen saatavuudesta, kuin käymisestä maksun välineenä on vähenemään päin, ja jossain vaiheessa kyseisen prosessin milestone -vaiheessa on väistämättä edessä tilanne, että siitä luovutaan kokonaan.

Jos nyt Suomen näkökulmasta ajattelee käteistä eurovaluuttaa ja rahaa, niin siinä kohtaa, kun käteisen rahan käymisestä hyödykkeiden vaihdon välineenä päätetään luopua, varmaan ensimmäinen vaihe siinä tulee olemaan, että Euroopan Keskuspankki tekee päätöksen ja tiedottaa rahapainon alasajamisesta. Periaatteessa hullunkurista, että EKP voisi teoriassa koska tahansa varmaan ilmoittaa varmaan asiasta, mutta käytännössä sekään ei voi tehdä, eikä edes IMF maailman keskuspankkina ilmoittaa kertalaakista käteisen rahan painamisen lopettamisesta ja sen liikkeelle laskematta jättämisestä.

Siirtymävaiheprosessi käteisen rahan kokonaan historian jäämiseen on niin pitkän matkan päässä tulevaisuudessa, että itsekin varmaan vaikka eläisin 100 -vuotiaaksi, kuten olen todennut, haluaisin elää pitkän elämän ja kuolla humaanisti vanhuuteen, niin varmaan vielä 2083, mitä olisin 100-vuotias, käteinen on vielä käytössä, jos edes olen hengissä enää sitten.

Suomessakin osa rahoituslaitoksista, kansan kiellä pankeista, on luopunut käteisen luovuttamisesta oton yhteydessä pankkitiskiltä, ja yhä enenevimmissä määrin ihmisiä kehoitetaan suosimaan korttimaksamista, ja mobiilimaksaminen ja lähimaksaminen nyt uusimpana naulana tähän käteisestä luopumisesta kehitysprosessiin. Kuitenkin 2021 vuonna Suomessakin on vielä elossa sellaisia ihmisiä, jotka eivät omista vielä edes tietokonetta, ja joille käteinen raha on ainut vaihtoehto hankkia hyödykkeitä, ja tulee olemaan pitkään koulukunta, joka pitää käteisen rahan käytöstä, ja jatkaa sen käyttöä. Ja niin pitkään, kun EKP painaa eurovaluuttaa ja laskee sitä liikkeelle uusia eriä, kauppiaat yleisesti hyväksyvät sen myyntitapahtuman yhteydessä, ja niin kauan on tietty prosenttiosuus kuluttajia, jotka sitä myös käyttävät.

Varmaan jossain vaiheessa todella pitkällä tulevaisuudessa koittaa nk. digipankkiiri-rikollisten kultakausi, kun käteinen loppuu kokonaan, jos jäjestys ei lainsäätäjien osalta muutu radikaalisti, mitä se nyt digimaailmassa on, että lainsäädäntö laahaa perässä ja vasta sitten kun tulee jokin tarpeeksi vakava ennakkotapaus oikeuslaitoksen käsittelyyn, jossa todetaan nykylainsäädännön olevan riittämätön pätevän tuomion antamiseen, lainsäätäjät alkavat sitten vasta keskustelun lainuudistuksesta.

Siinä kohtaa, kun käteisen rahan käyttö loppuu kokonaan, jos ei järjestys muutu, että finanssivalvonnan ja finanssioikeuden asiantuntijat yhdessä eduskunnan työryhmien kanssa ja eduskunnan kanssa säätävät ensin lainsäädännön kuntoon, jonka jälkeen vasta toimijat pääsevät markkinoille, niin kun käteinen loppuu kokonaan, ja raha on vain numeroita rahoituslaitosten tietokoneilla, siinä alkuvaiheessa moni nk. digipankkiiri ehtii lyömään rahoiksi. Sitten vasta, kun digi-ajan Uotit tehnyt käteisen loppumisen jälkeen voi saada jonkin lievän tuomion kymmenien vuosien oikeuskäsittelyprosessin jälkeen, niin lainsäädäntöä ehkä rukataan enemmän sen ajan paremmin soveltuvaksi.

Digitaalisaatiokehityksessä tosiaan on jotenkin hullunkurinen järjestys siinä, että lainsäädäntö tulee vasta paljon sen jälkeen, kun monella on jo paskat housussa, jotain vahinkoa ja rikollista toimintaa on ilmennyt ja kärsiviä uhreja on tarpeeksi paljon. Tosin digimaailman lainsäädäntö kehittyy varmaan koko ajan, mutta teknologian osalta jos jollain alalla, kehitys voi tapahtua tekniikan osalta nopeastikin, ja aina löytyy pitkäkyntisiä, jotka hyötyvät epäeettisin menetelmin tästä. Ehkä se on jotain ihmisen olemassa-olon perustavanlaatuista käyttäytymistä, että joku vetää välistä toisten kustannuksella joka tapauksessa, jos on rikollinen mielenlaatu?

JereSumell
Vasemmistoliitto Turku

Olen punavhreä syntyperäinen turkulainen, joka pitää netissä ja oikeassa reealimaailmassa pysyvistä väreistä ja palaavisra asiakkaista, ja ihmisen vastaanottamisen ihmisenä. Koulutukseltani olen Liiketalouden ja hallinnon Tradenomi Informaatioteknologiassa. Valmistuin Turun Ammattikorkeakoulusta helmikuussa 2017. Kirjoitin ylioppilastutkinnossani 2002 humanistiset aineet reaalissa historian, yhteiskuntaopin ja psykologian. Lukion jälkeen opioskelin kasvatustieteitä Turun Yliopistossa, mutta maailma ajoi toisaalle opettaja-opinnoista. Löysin minulle ja taustaani nähden ehkä luontevan polun lapsena alkaneen PC-harrastuksen siivittämä lopulta valmistua tietojenkäsittelystä.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu