Osakesäästötilin lanseerauksella täydellinen ajoitus?

Suomessa lanseerattiin 9 kuukautta sitten eli vuoden alussa uudenlainen työkalu sijoittamisesta kiinnostuneille, nimittäin osakesäästötili, joka mahdollistaa osakkeiden myymisen ja osinkojen saamisen ilman veroseuraamuksia niin kauan kuin rahat pidetään osakesäästötilillä. Yhtenä tilin tavoitteista on ollut saada useammat kiinnostumaan osakkeisiin sijoittamisesta, ja tilastojen valossa sijoittamisen suosio näyttääkin kasvaneen: osakesäästötilejä oli avattu heinäkuun loppuun mennessä jo 118 000, ja näistä noin 28 prosenttia on ollut uusia sijoittajia (kts. Pörssisäätiön juttu) – olkoonkin, että syy uusien sijoittajien ilmestymiselle saattaa piillä ainakin osittain myös muutenkin erittäin poikkeuksellisessa vuodessa.

Kun koronakriisi iski päälle, keväällä näkyi kuitenkin myös joitakin pilkallisia kommentteja, joiden mukaan ajoitus osui surkeaan kohtaan suhdanteen huipulle ja koronakriisin vielä iskiessä päälle. Itse ajattelin jo tuolloin, että ajoitus oli päinvastoin varsin mainio. Ja nyt, kun vuotta on kulunut pidemmälle, tuo tunne on vahvistunut entisestään: ajoitushan saattoi olla lähestulkoon täydellinen!

Ja että kuinka niin täydellinen? Keväthän oli katastrofaalinen, eikö? No siksipä juuri! Kiinnostavintahan osakesäästötilin lanseerauksessa on se, miten se on tuonut uusia osakesijoittajia, ja miten ajoitus on heidän kohdallaan toiminut. Jos heti tammikuun alussa olisi laittanut osakesäästötilille 50 000 euroa ja pistänyt kaikki suoraan osakkeisiin ja jäänyt istumaan niiden päälle, lopputulos ei oletusarvoisesti ehkä tosiaan olisi ollut kovin hyvä ainakaan jos sijoitukset osuivat pahasti koronan iskemille aloille. Mutta kuinka todennäköinen tuollainen skenaario on? On luultavaa, että hyvin harva jos juuri kukaan osakesäästötilillä suoran osakesijoittamisen aloittanut olisi aloittanut sijoittamisensa noin.

Tyypillisempää lienee se, että tili on ehkä avattu vuoden alussa, ja sitten on pikkuhiljaa osteltu tilille osakkeita. Samalla on kasvanut ymmärrys markkinoiden toiminnasta ja sijoittamisesta ylipäätään, ja sitten kun markkinat ovat sukeltaneet todella pahasti pakkaselle, on saattanut paremmin käsittää, että tässähän onkin loistava paikka saada osakkeita halvalla ja on jo jonkinlainen tottumus kaupankäyntiin. Moni on saattanut myös herätä koko osakesäästötilimahdollisuuden olemassaoloon vasta markkinoiden jo oltua myllerryksessä, ja saattanut aloittaa koko tilin sitten oivallisesti markkinoiden pohjakosketuksen tienoilla. Jos osakesäästötili olisikin tullut mahdollisuudeksi vasta markkinoiden pohjissa maaliskuun puolivälissä, se olisi ollut jo turhan myöhään, sillä moni ei olisi ehkä uskaltanut aloittaa sijoittamista ”veren virratessa kaduilla”, tai paino olisi ollut pienempi kuin aiemmin aloittaessa.

Koronakriisin myötä uusi (aivan kuten vanhakin) sijoittaja on tietysti voinut saada menetyksiä, eikä epidemiakaan ole vielä millään muotoa ohi. Vasta osakesäästötilin kanssa sijoittamaan aloittaneen uuden sijoittajan kohdalla syntyneet oppirahat ovat kuitenkin luultavasti jääneet pieniksi, ja paljon pienemmiksi verrattuna siihen, jos olisi ollut markkinoilla joitakin vuosia ja sitten koronakriisin iskiessä olisikin tehnyt vaikkapa paniikkimyynnit lähellä kurssien pohjia. Ja toisaalta yleisesti ottaen, jos kokisi pitkään vain nousumarkkinoita, voisi tulla vääränlainen kokemus markkinoiden toiminnasta, ja siksi jonkinlainen jo varhain saatu oppiraha voi olla yksinkertaisesti hyväksi!

Jos sitten ajatellaan jo ennen osakesäästötilin tuloa perinteisellä arvo-osuustilillä suoraan osakkeisiin sijoittaneita ihmisiä, osakesäästötilin lanseerauksen ajoituksella ei liene ollut yhtä suurta merkitystä. Vanhoja omistuksia ei ole saanut suoraan siirrettyä, ja moni ei välttämättä ole halunnut myydä osakkeita vain niiden siirtämiseksi osakesäästötilille, varsinkaan jos myyminen puolestaan olisi aiheuttanut veroseuraamuksia. Jotkut ovat kuitenkin ehkä jättäneet hieman rahaa odottamaan osakesäästötilien perustamista, ja pikkuhiljaa siirtäneet varoja osakesäästötilille, joten periaatteessa samat hyvän ajoituksen syyt pätevät jo ennestään osakkeisiin sijoittaneisiin ihmisiin kuin uusiinkin sijoittajiin, vaikkakin todennäköisesti lievemmissä määrin.

Mutta että täydellinenkö ajoitus? Yleensä välttelen vahvoja ilmaisuja, mutta tässä kohtaa täydellisyydestä puhuminen ei tunnu kovin liioittelevalta, sillä on vaikea sanoa, olisiko sopivampi ajoitus ollut esim. hieman aiemmin vai ei. Asiasta on tietysti monestakin syystä jokseenkin mahdoton saada varsinaista tutkimustietoa kun ei ole vaihtoehtoisia todellisuuksia vertailukohteina, ja sopivin kohta voi riippua siitä, tarkastellaanko vanhoja vai osakesäästötilin tuomia uusia sijoittajia. Arvioisin joka tapauksessa, että kuukausikin myöhemmin olisi ollut yleisellä tasolla jo ajankohtana huonompi, ja toisaalta osakesäästötilin lanseeraus jo vuotta aiemmin olisi luultavasti myös ollut ajankohtana huonompi, koska tällöin osakesäästötilillä sijoittamaan aloittaneet olisivat todennäköisemmin päätyneet isommalla painolla mukaan koronakriisin aikaansaamaan sukellukseen. Eli vaikka vuonna 2018 osakesäästötiliä esitettäessä oli täysin mahdoton ennustaa vuodelle 2020 osuvaa kriisiä, voinee tuolloista Sipilän hallitusta onnitella hyvin ajoitetusta uudistuksesta – olkoonkin, että ajoituksen onnistuminen oli käytännössä täysin sattumaa.

jhiden

Helsinkiläinen DI, joka aloitti mielipidekirjoitusten kirjoittamisen vuonna 2008 Helsingin Sanomien mielipidepalstalla, jolla on julkaistu noin 15 juttuani. Jokusen mielipidejutun olen kirjoittanut myös Kauppalehteen ja Talouselämään. Vuodesta 2009 lähtien säännöllisen epäsäännöllinen pääasiassa yhteiskunnallisia aiheita koskeva kirjoitteluni on kuitenkin painottunut blogiteksteihini, joita voit seurata myös osoitteessa http://valmismaa.blogspot.com/

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu