WallStreetBets ja syntisten pöytä

Viime viikko oli osakemarkkinoilla aika historiallinen. Se ei ole näkynyt indeksitasoilla, kuten vaikkapa vuoden 1987 Musta maanantai, vaan yksittäisten osakkeiden ja erityisesti vaikeuksissa kulkevan GameStopin osakkeiden kohdalla.

WallStreetBets-subredditin tunnuskuva

Taustalla on ollut tieto siitä, että GameStopin osakkeita on shortattu eli myyty lyhyeksi poikkeuksellisen paljon ja itse asiassa enemmän kuin koko firmalla on osakkeita. Redditin WallStreetBets-ryhmän (WSB) väki löysi tästä tilaisuutensa: jos GameStopin osakkeita ostettaisiin paljon, kurssi nousisi, ja lyhyeksimyyjät joutuisivat sulkemaan lyhyeksimyyntipositionsa ostamalla osakkeet takaisin. WSB:n väki on odottanut, että tästä syntyy ns. short squeeze, jossa osakkeen kurssi nousisi räjähdysmäisesti, koska lyhyeksimyyjien on lainattujen osakkeiden palauttamiseksi ostettava osakkeet markkinoilta, oli hinta mikä hyvänsä. Tällainen short squeeze on nähty mm. Volkswagenin osakkeella vuonna 2008, jolloin Volkswagenin arvo osakkeen arvo nousi parin päivässa päivässä viisinkertaiseksi tehden siitä hetkellisesti maailman arvokkaimman yhtiön. GameStopin tapauksesta tekee kuitenkin uudenlaisen se, että tässä liikkeelle panevana voimana on käytännössä toiminut miljoonien ihmisten nettiyhteisö. 

GameStopin short squeezeen pyrkimisessä on ylläpidetty narratiivia, jonka mukaan tässä ollaan ikään kuin tavallisten ihmisten asialla Wall Streetin rikkaita vastaan, ja osin jopa ikään kuin kostamassa vuoden 2008 finanssikriisiinkin johtanut häikäilemättömyys. Tämän kuun alussa GameStopin osake maksoi alle 20 dollaria kappaleelta, kun taas tällä viikolla siitä maksettiin enimmillään lähes 500 dollaria kappaleelta. Puolen vuoden takaisesta alle 5 dollarin hinnasta osakkeen kurssi on yli 100-kertaistunut! Osakkeen räjähdysmäisen ja täysin itse yrityksen bisneksen kehitykseen perustumattoman kurssinousun vuoksi hedgerahastot ovatkin ilmeisesti hävinneet 19 miljardia dollaria GameStopin osakkeen lyhyeksimyynnin takia, joten Wall Streetin näpäyttämisessä ryhmä on tosiaan ainakin onnistunut. 

Mutta onko touhussa sitten jotain ylevää? Onko ajuri WSB:n väen toimissa ollut yhdessä tekemisen hauskuus, Wall Streetin idealistinen vastustus, vai kuitenkin päällimmäisenä se sama kuin Wall Streetilläkin eli tavoite tehdä rahaa? Siinä missä rahastot ovat kärsineet mittavia tappioita, hyvin moni on nyt tehnyt paljon rahaa tai suorastaan rikastunut miljoonilla dollareilla (kts. Business Insiderin juttu) WSB:ssä masinoidulla GameStopin osakkeiden osto-operaatiolla. Suurimpia voittoja tehneet ovat tuskin olleet varsinaisesti köyhiä ennestäänkään, minkä lisäksi lienee mahdollista, että osa hedgerahastojen tappioista osuu käytännössä tavallisten ihmisten  eläkesäästöihin. Lisäksi on kyseenalaista, onko WSB:ssä tapahtunut touhu ollut edes laillista. 

WSB:n aikaansaamat vauhdikkaat markkinaliikkeet ovat saaneet monet puhumaan sijoittamisen demokratisoitumisesta (kts. HS:n juttu). Samalla se tarkoittaa, että jos Wall Streetin väen puuhat on nähty röyhkeänä keinotteluna, WallStreetBets on ikään kuin astunut Erika Vikmanin laulun nimeä mukaillen ihan omaan Syntisten pöytäänsä. Kun ”pöytä on jo katettu”, ei tarvitse kuin löytää sinne ajoissa, niin voi nauttia tuottoisan kattauksen antimista. Tästä herää vain sitten kysymys:

Onko tällaisen pöydän kattaminen luvallista? 

On hyvät perusteet sanoa, että ei. Markkinoiden manipulointi oman hyödyn tavoittelemiseksi on kiellettyä. SEC eli Yhdysvaltain arvopaperi- ja pörssikomission toteaa suoraan short squeezestäkin seuraavasti (kts. lähde):

Although some short squeezes may occur naturally in the market, a scheme to manipulate the price or availability of stock in order to cause a short squeeze is illegal.

Myös Suomen Fivan markkinavalvoja Juha Manu on HS:n haastettelussa puhunut tällaisen näyttävän markkinoiden manipulatiiviselta väärinkäytöltä. Ja myös sijoitusbloggari Aki Pyysing on povannut WSB-kirjoittajille ”yllätyslinnaa” (kts. ”Liian vanha shorttaamaan).

Edellä mainitusta huolimatta monen tuntuu olevan vaikea nähdä, että WSB:ssä ajettu masinointi olisi missään määrin laitonta, tai edes kyseenalaista touhua. Toki, kun yhteisössä on miljoonia jäseniä, joista merkittävä osa harrastaa samanlaista huutelua, ja tietynlainen näkemysten jakaminen on toki täysin sallittua, on vaikea todeta ainakaan yksiselitteisesti, missä kohtaa ja keiden toimesta laillisuuden raja olisi ylitetty. Samaten voi kysyä: eikö Wall Streetillä ylitetä samaa epämääräistä rajaa tämän tästä? Tai kuinka oikein oli, että piensijoittajien suosima Robinhood-palvelu rajasi viime viikon torstaina näiltä ”meemiosakkeilta” kaupankäyntiä siten, että ostot eivät enää olleet sallittuja, vaan ainoastaan myynnit? Syy tähän oli ilmeisesti Robinhoodin perinteisestä osakevälityksestä poikkeava toimintamalli yhdistettynä äärimmäisen volatiliteetin aiheuttamiin hankaluuksiin vastata vakuusvaatimuksiin (joku asiaa ja Robinhoodin toimintaa paremmin tunteva osannee selittää paremmin), mutta ei se silti tee toimenpidettä millään muotoa ongelmattomaksi.

Joka tapauksessa vaikka oletettaisiin, että Wall Street toimisi usein moraalittomasti ja/tai lain rajamailla, paraneeko tilanne, jos verkkoyhteisöt synnyttävät samanlaisia synnin piirejä? Tai onko yleisen hyvän kannalta hienoa, että ihmiset alkavat tavoitella sellaista rikastumisen mallia, jossa ideana on vain huomata jonkin yhteisön ajama villitys tai laiton ”bump and dump”-viritys ensimmäisten joukossa? Tällaiset voivat toimia myös vahvemmin piilossa kuin kaikille sinänsä avoin Reddit, jolloin reilun pelin ylläpitäminen voi olla entistäkin vaikeampaa.

Mitä tästä kaikesta seuraa? Hedgerahastoilla karkasi GameStopin kanssa homma lapasesta, ja he saivat tästä nyt WSB:n vetämänä kalliin oppitunnin. Jatkossa rahastot ovat varmasti varovaisempia shorttaamisen kanssa. Mutta tullaanko shorttaaminen kieltämään? Tuskinpa vain. Olisiko syytä? Ei oikeastaan. Shorttaamisen mahdollisuus toimii lääkkeenä osakkeiden ylihinnoittelua vastaan ja voi siten auttaa ehkäisemään toisenlaisia ongelmia markkinoilla. Hommassa vain pitäisi pysyä nyt nähtyä paremmin tolkku mukana. 

GameStopin lisäksi WSB-yhteisön tähtäimessä on ollut mm. elokuvateatteriyhtiö AMC, BlackBerry, kuulokevalmistaja Koss sekä jossain määrin jopa suomalainen Nokia. Hopeankin hinta on ollut nosteessa ja omana älyvapauden ilmentymänä alunperinkin meemiin pohjautuva virtuaalivaluutta DogeCoin sai meemikohtelun ja nousi hetkellisesti noin 1000%: jos yhteisön kirittämiä osakkeita kutsutaan meemiosakkeiksi, DogeCoin oli siis ainakin hetken tavallaan ”meemimeemivirtuaalivaluutta”. Vaikka (DogeCoinia lukuunottamatta) edellä mainittujen sijoituskohteiden markkinaliikkeet ovat olleet GameStopiin suhteutettuna maltillisia, on helposti tuntunut siltä, että WSB-yhteisön vaikutus on näkynyt viimeisen viikon aikana vähän joka puolella. Ilmiö säilynee kuitenkin tässä GameStopin saaman huomion kirittämässä mittakaavassa vain hyvin hetkellisesti, ja on jo nyt luultavasti hiljenemään päin. Markkinavalvojille julkisissa nettiyhteisöissä ja netin kätköissä tapahtuva markkinavaikuttaminen antaa kuitenkin hyvin uudenlaisia haasteita, ja tarvetta voi löytyä uudenlaiselle sääntelylle.