Miesten kokema väkivalta
Harva näyttää enää muistavan, että Suomesta on tehty melko äskettäin erityisesti vain miehiin keskittynyt laaja-alainen väkivaltaa kokeneiden uhritutkimus nimeltään "Tuhansien iskujen maa". Tutkimuksen keskeinen väkivallan yleisyyttä ja sukupuolittuneita seurauksia kuvaava tieto on kerrottu raportin tiivistelmässä :
""
MIEHET. 15–74-vuotiaista miehistä 55 prosenttia oli joutunut väkivallan tai
uhkailun kohteeksi 15 vuotta täytettyään. Viimeisten 12 kuukauden ajalta
väkivaltaa tai uhkailua oli kokenut 16 prosenttia miehistä. Miesten
uhrikokemuksia hallitsee fyysinen väkivalta. Kaikkiaan 47 prosenttia miehistä
oli kokenut fyysistä väkivaltaa 15 vuotta täytettyään.
Miehet joutuivat yleisimmin tuntemattoman tekemän väkivallan kohteeksi niin
pitkällä (15 vuotta täytettyä) kuin lyhyellä (viimeiset 12 kuukautta) aikavälillä.
Runsaat 40 prosenttia miehistä oli kokenut 15 vuotta täytettyään vähintään
kerran tuntemattoman tekemää väkivaltaa tai väkivallalla uhkailua, 10 prosenttia
viimeisen vuoden aikana. Tätä väkivaltaa määrittää fyysinen väkivalta ja
väkivallalla uhkailu. Miehiin kohdistunut seksuaalinen väkivalta oli harvinaista.
Tutun joskus tekemästä väkivallasta kertoi lähes neljäsosa miehistä. Vuoden
ajalta vastaava luku oli viisi prosenttia. Valtaosa tällaisen väkivallan tekijöistä
löytyi kaveripiiristä (37 %) tai oli puolituttuja (24 %). 17 prosenttia tekijöistä oli
joko asiakkaita, potilaita, työtovereita tai muita työpaikalla olleita henkilöitä. 15
prosenttia tutuista väkivallan tekijöistä oli perhepiiristä tai sukulaisia, ei
kuitenkaan parisuhdekumppaneita. Tutun tekemä väkivalta oli yleensä fyysistä 6
tai väkivallalla uhkaamista. Väkivallan tekijä oli tutun ja tuntemattoman
tekemässä väkivallassa lähes poikkeuksetta mies (noin 95 % kummankin
ryhmän tekijöistä).
Parisuhteessa olevista miehistä 16 prosenttia oli joutunut joskus kumppaninsa
tekemän väkivallan tai uhkailun kohteeksi, viisi prosenttia viimeisen vuoden
aikana. Entisen kumppanin tekemää väkivaltaa oli kokenut runsas viidennes
miehistä.
MIEHET JA NAISET. Miehet ja naiset olivat kokeneet suunnilleen yhtä usein
nykyisen kumppanin tekemää väkivaltaa sekä joskus nykyisen parisuhteensa
että viimeisen vuoden aikana. Fyysisen väkivallan kohteeksi joutumisessa ei
sukupuolten välillä ollut eroa, mutta naiset olivat kohdanneet miehiä useammin
uhkailua ja seksuaalista väkivaltaa parisuhteessa. Entisen kumppanin tekemän
väkivallan kohteeksi miehet olivat joutuneet selvästi naisia harvemmin.
Miehille aiheutui tuntemattoman tekemästä väkivallasta fyysisiä vammoja
paljon useammin kuin naisille, mutta muissa tekijäryhmissä vammat olivat
yleisempiä naisilla, ja erityisesti tämä näkyi parisuhdeväkivallassa. Miehet
kertoivat huomattavasti naisia harvemmin väkivallasta aiheutuneen psyykkisiä
seurauksia kuten vihaa, pelkoa tai masennusta.
Verrattaessa miesten ja naisten väkivaltakokemuksia eri tekijäryhmissä
tuloksista piirtyy perinteinen suomalaisen väkivallan kuva. Tuntemattoman ja
tutun tekemässä väkivallassa – esimerkiksi tarkasteltaessa lyömistä ja sitä
vakavampia fyysisen väkivallan muotoja – näkyy uhrien miespainotteisuus.
Toisaalta, etenkin päättyneissä parisuhteissa lyömistä, kuristamista, pään
hakkaamista johonkin sekä seksuaalista väkivaltaa kohdistui naisiin useammin
kuin miehiin. Miehet olivat kokeneet seksuaalista väkivaltaa harvemmin kuin
naiset.""
http://fi.wikipedia.org/wiki/Kortisoli
Unohdat tilastoista lapset ja varsinkin heidän kokeman väkivallan perheissä, joissa äidit ovat pääosassa väkivallan tekijöinä. Eli naiste käyvät kaikkein raukkamisimmin täysin puolustus kyvytömien kimppuun, joka tekee heistä myös itse väkivallan syntymisessä päätekijän, sillä hehän ovat kasvatusvastuussa, jossa heidän tekemä väkivalta on hyväksyttyä ja sitä ei pidetä minään.
Ilmoita asiaton viesti
Tämän kirjoituksen sisältö keskittyy pääosin miesten kokemaan väkivaltaan ja miehet eivät ole lapsia. (eikä tutkimustieto tue ajatustasi siitä, että juuri äidit piiskaisivat pojista väkivaltaisia, koska sekä äidit että isät käyttävät kuritusväkivaltaa noin kaksi kertaa useammin tyttöjen ojentamiseen kuin poikien).
Pojille murrosiässä viimeistään sosiaalistuu oma väkivaltainen hierarkiansa ympäristön asettamien paineiden myötävaikutuksella…
Ilmoita asiaton viesti
Entisen kumppanin tekemänä väkivaltana viidennes eli 20 % miehistä on aika paljon sekin. Korrelaatiota voisi toisaalta hakea siitä että todennäköisesti samat henkilöt jotka kokevat väkivaltaa jossain muodossa jo parisuhteessaan, kokevat sitä kumppaninsa taholta myös suhteen jälkeen. On kuitenkin melko ongelmallista että miehet ovat väkivallan uhreja sekä tekijöitä kaikista yleisimmin. Aikoinaan luin Oikeuspoliittisen Tutkimuslaitoksen tilastoja niin huomasin sellaisen korrelaation että mitä törkeämmästä teosta oli kyse, sitä todennäköisemmin uhri oli mies. Ohessa kirjoitus linkkeineen:
http://savonsanomat.flockler.com/topic/presidentit…
Ilmoita asiaton viesti
Seurustelusuhteissa pelittävät vahvat tunnesiteet ja niiden ristiriitaisuuksien vuoksi aggressiivisuus leimahtaa myös voimakkaammin väkivaltana – naisilla riski ”ryhtyä väkivaltaiseen tekoon” on suurin läheissuhteissa. Tuttujen välillä toimivat sitten manipulatiivisemmat keinot…
Ilmoita asiaton viesti
Jos lasketaan riski kuolla, niin pienen lapsen todennäköisyys kuoIla äitinsä surmaaman on suurempi, kuin naisen kuolla aviomiehensä tai avomiehensä surmaamana. Laskettu riski on suurempi, koska pareja äiti-pieni lapsi on määrällisesti paljon vähemmän, kuin pareja mies nainen.
Siis, jos olet pieni lapsi olet suuremmassa vaarassa kuolla äitisi surmaamana, kuin naisella kuolla miehensä surmaamana parisuhteessa.
Ilmoita asiaton viesti
… niin… puolustuskyvyttömimmät ovat aina heikoilla.
Nyky- yhteiskunnassa vaarallisin paikka on kohtu.
Ilmoita asiaton viesti
Tilastoja voi muuttaa myös se, että vaikka että itse seurustelin tyhmyyksissäni vuoden naisen kanssa, joka moneen otteeseen yritti tai siis löi minua, mutta toki kykenin vahvempana yleensä estämään sen, tai ne lyönnit eivät vaan tuntuneet kivuliailta.
Mutta muutaman kerran sivulliset ritarit kiiltävissä haarniskoissaan tulivat esittämään suurta sankaria ja sitten… Ei silti ei sekään sattunut ainakaan minuun.
Ilmoita asiaton viesti
”mutta muissa tekijäryhmissä vammat olivat yleisempiä naisilla” Virheellistä tietoa. Juuri viimeisin ylen uutinen totesi mies uhrien kokevan kaikkein väkivaltaisimmat teot.
Hieno aloitus kirjoitukselle. Sitten rupeatkin löytämään kaiken mikä voisi tukea feminististä agendaa. Juuri väkivaltaisimmat kohtalot kokevat todennäköisemmin miehet, koska naiset turvautuvat helpommin kättä pidempään. Päinvastoin kuin miehet, koska he eivät koe tarvetta väkivallan apuvälineille.
Edelleen ihmetyttää miksi kohua ei ole noussut OPTULA:n viimeisimmästä selvityksestä. Sen perusteella naiset tekevät väkivaltansa pääsääntöisesti SELVINPÄIN miehet taas 85% kännissä. Kummalla on taustalla sitten harkitumpi teko?
Ja miksi naisväkivaltaa ei voida selvittää, tai yhteiskunnan suhtautumista väkivaltaisiin naisiin. Juurihan asiasta tehtiin hieno otos Englannista. Mies hakkaa naista kaikki juoksevat väliin. Nainen hakkaa miestä ohikulkevat naiset ja katselevat naiset hurraavat. Onko meissä jotain vialla?
Ilmoita asiaton viesti
Korostin mielestäni aiheellisesti joitain tiivistelmän tuloksia – testosteronin on todettu nopeuttavan stressihormoni kortisolin pilkkoontumista ja se voi osin selittää miesten nopeampaa psyykkistä toipumista väkivaltaisesta tapahtumasta. Väkivallan seurauksilla on siis biologiaan pohjaavat sukupuolittuneet erot opittujen kulttuurierojen lisäksi..samoin seksuaalinen väkivalta kohdentuu (jostain syystä) harvinaisen pienimääräisesti miehiin.
Miesten kokema parisuhde- ja etenkin perheväkivalta on tottakai vakava ongelma ja Istanbulin sopimuksen keskeistä soveltamisaluetta – lähisuhdeväkivallan torjunta ja osapuolten tuki edellyttävät tarvittavan laaja-alaista asiantuntijaverkostoa ja tietoa lähisuhteiden kasvudynamiikasta. Lähisuhdeväkivallan vastainen työ poliittisella tasolla ja etenkin lakiin pohjautuvana tulee myös perustus- ja tasa-arvolakien mukaan olla sukupuolen perusteella syrjimätöntä.
Miesten keskinäinen tai miesten miehiin kohdistama väkivalta on suurin yksittäinen väkivallan osa-alue, ja sen ennaltaehkäisy ym. väkivallan osapuolten huomioiminen väkivaltaisuutta vähentävästi edellyttävät mieheyden ja maskuliinisten mallien kriittistä arviointia. Pelkkä poliisien ja vartijoiden lisääminen taajamien ravintola-alueille ja väkivaltarikosten tuomioiden kiristäminen eivät tuota kestäviä tuloksia, mielestäni.
Naisten väkivaltaisuutta ja aggression käsittelyä pitää ilman muuta tutkia entistä tarkemmin Kirsti Lagerspetzin ”jalanjäljissä” hieman jo avartuneemmassa yhteiskunnassamme. Esimerkiki Demeter-Akatemian asiakaskontakteista voi asiaan paneutuva tutkija tuottaa syvälle ihmismielen liikkeisiin pureutuvaa tietoa naisten motiiveista turvautua väkivaltaiseen käytökseen ihmissuhteittensa hallitsemiseksi.
Kokonaiskuva suomalaisesta väkivallasta on silti tuon Heunin raportinkin mukaan varsin miesvoittoinen, ainakin väkivaltaa tekevien osalta.
Ilmoita asiaton viesti
Tutkijan mielestä väkivalta ei ole sukupuolittunut.
http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Tyt%C3%B6t%20ei…
Olisiko jo aika siirtyä keskustelemaan sukupuoli neutraalisti väkivallasta. Etsiä niin miesten kuin naisten toimintamalleista selityksiä ja tapoja joilla voitaisiin vaikuttaa asiaan. Vai onko profeministimiesten aikomuksena tukea miesväkivallan väheksymistä maailman loppuun asti, koska miehet ”kestävät” sen paremmin?
Ilmoita asiaton viesti
Niin?
Eli tutkimuksen mukaan miehet saavat parisuhteessa yhtä paljon turpaan kuin naisetkin. Tämän lisäksi miehet saavat myös turpaan nakkikioskilla tuntemattomilta.
Missä tasa-arvo?
Ilmoita asiaton viesti
Jari Leinon kommentti muistutti allekirjoittanutta siitä, että pitäisi ehkä lopettaa puhe snägäriväkivallasta tai siis olla käyttämättä kielikuvaa kuinka miehet saavat turpaansa nakkikioskijonossa. Viittaus nakkikioskiin kun sisältää jonkinlaisen huumoriaspektin. Freudin mukaan huumori on tapa vältellä vaikeita asioita tai traumaattisia kokemuksia. Mutta juuri siitä syystä miesten keskinäiseen väkivaltaan ei pitäisi suhtautua huumorilla, sikäli kun ilmiölle haluaa lopun. Ehkä ihmiskunta ei vielä ole asialle kypsä?
Toinen tapa vältellä vakavaa keskustelua maailman yleisimmästä väkivallan tyypistä eli miesten keskinäisestä väkivallasta on viedä keskustelu sivuraiteille ja alkaa puhua parisuhdeväkivallasta tai lapsiin kohdistuvasta väkivallasta.
Ilmoita asiaton viesti
J.N.> …Freudin mukaan huumori on tapa vältellä vaikeita asioita tai traumaattisia kokemuksia.
ooo
Taitaa olla selvä asia ilman Freudiakin.
Ilmoita asiaton viesti
Miesuhritutkimuksen perusteella miesten ja naisten kokema parisuhdeväkivalta on kvantitatiivisesti tasapuolista mätkimistä, mutta väkivallan seuraukset ovat parisuhdeväkivallan miesuhreilla lievempiä.
Huomion voi tosiaan kääntää parilla sanalla sivuun olennaisesta, joka tässä yhteydessä tarkoittaa miesten saavan turpiinsa pahiten toisilta miehiltä ja usein myös ilman asianomaisen provokatiivista syytä. Monet miehet ja etenkin nuoret miehet elävät alituisessa väkivallan uhan pelossa, alttius joutua tappeluun tai ryöstöyrityksen kohteeksi on koulupojille tyypillistä monin paikoin suurkaupunkien ulkopuolellakin.
Ilmoita asiaton viesti
mutulla sanoisin, että miestenkin välinen uhkailu on paljon yleisempää kuin varsinainen väkivallanteko, pieni erotus selittynee sillä, ettei äijät viitsi&halua moisista ressata.
vanha viidakon sanonta: äijä ei vingu.
😉
Ilmoita asiaton viesti
Riippuu paljon siitä minkälaisessa jengissä liikkuu.
Ilmoita asiaton viesti
Suomen suosituin balladi lienee velisurmaaja. Sen suosio kertoo tarpeesta käsitellä miesten keskinäistä väkivaltaa. Mistäs tulet kustas tulet poikani poloinen . . .
Ilmoita asiaton viesti