Miesten ja naisten välinen palkkaero
Miesten ja naisten välinen keskimääräinen säännölliseltä työajalta maksettavien palkkojen ero ei ole vuosikausien ja -kymmenien poliittisista pyrkimyksistä huolimatta supistunut riittävällä tavalla – palkkaeron supistaminen on ollut hallituksien kokoonpanoista riippumatta eräs keskeisimmistä tasa-arvotavoitteista niveltyneenä hallitusohjelmien kirjauksiin.
Eduskunnan toimivallan puitteissa tämän ongelman korjaaminen on ollut kuitenkin ”hieman” haasteellista, sillä palkkaeron taustalla oleviin tekijöihin ei voida välittömästi vaikuttaa lainsäädännöllisin teoin. Tasa-arvolain työelämää koskevat pykälät, syrjinnän kielto ja mm. edellisen hallituksen aikana eteenpäin nytkähtynyt perhevapaauudistus toki osaltaan ovat vankistaneet ihmisten tietoisuutta tasa-arvoa koskevasta tilanteesta ja auttavat työelämässä vakiintuneita toimijoita rakentamaan työmarkkinoille aikaisempaa tasa-arvoisempia toimintamalleja.
Lainsäädännön pehmeän ohjaavasta luonteesta johtuen palkkaeroa ylläpitävät rakenteelliset ominaisuudet näyttävät silti edelleenkin pysyvän olennaisesti vakioituneina tekijöinä määrittämässä stereotyyppisiä sukupuolen mukaisina pidettyjä ammattivalintoja ja niihin kohdistuvia odotuksia. Naisten ja miesten välisen palkkaeron keskeisä selittäviä tekjöitä kun ovat sukupuolen perusteella jakautuneet ammattialat (ammattisegregaatio) ja naisvaltaisten ammattien historiallisesti pitkään kestänyt aliarvostus.
STTK:n blogikirjoituksessa liiton juristi Katariina Sahlberg toteaa saman ilmiön olemassaolon ja huomauttaa, että ammattisegregaation purkamista on jo pitkään tavoiteltu liian yksipuolisesti – naisia on siis kannustettu hakeutumaan ”tuottavammiksi” koetuille vientisektorin teollisuusaloille ja samaan aikaan naisvaltaisten sosiaali- ja hoitoalan ammattien palkkakehityksestä ja arvostuksesta ei olla oltu riittävän kiinnostuneita.
Mielestäni teknologian ja siihen liittyvän koulutuksen kehittäminen sekä tavaroiden kaupallinen vienti ulkomaille ovat toki kansantaloudellisestikin kannatettavia pyrkimyksiä puhumattakaan ilmastonmuutokseen sopeutumiseen vaatimasta innovaatiotoimista, mutta nekin voivat toteutua kestävällä tavalla ainoastaan yhteiskunnassa, missä terveydenhoidon kaltaiset perustoiminnot ovat riittävän arvostetusti toteutettu.
Lakkautetaan TEHY, niin päästään tuplaamaan sairaanhoitajien palkka, mutta kuka maksaa?
Miesten eläke-euro ammattiin katsomatta on 60 senttiä. Miehet maksavat enemmän eläkemaksuja, mutta saavat eläkettä kahdeksan vuotta lyhyemmän ajan kuin naiset.
Ilmoita asiaton viesti
Näissä palkkaero tutkimuksista on jo monesti tutkijat itse myöntäneet ettei tutkimus perustu oikeastaa mihinkään konkreettiseen vaan enemmän mielipiteeseen. Tutkimuksissa sivuutetaan tehdyt työtunnit vuositasolla joita miehillä on enemmän, mutta tienestejä silti vertaillaan kuin tuntimäärä olisi yhtäläiset tai työkokemus.
Julkisenpuolen vs. yksityisen teollisuuden palkoissa duunari tasolla naiset tienaavat reilusti enemmän julkisella, teollisuudessa palkkaerot ovat vasta johtaja tasolla.
Yllättäen silti keskustelua käydään kuin naiset tienaisivat vähemmän mitä tahansa työtä tekemällä.
Korkeimman työvaatimustason palkka teollisuusliiton TES mukaan on 14,50€ tunti, eli 2320€/kk, kun taas sairaanhoitajan palkka 3272€/kk.
Ilmoita asiaton viesti
Jos ero ei ole supistunut vuosikausiin kaikesta ponnistelusta huolimatta – ottaen huomioon, että meillä on ollut jopa naisvaltaisia hallituksia – niin syynä ei ole mikään muu kuin se, että ei ole olemassa sellaista eroa, joka perustuisi sukupuolen perusteella tapahtuvaan syrjintään.
Tilastollinen PIENI ero miesten ja naisten keskimääräisissä ansioissa on vain kuriositeetti, joka johtuu leegioista erilaisia tekijöitä, joista mikään ei liity sukupuolen syrjimiseen.
Palkkaahan maksetaan tehdystä työstä, joten sellainen ryhmä, joka tekee työtä syystä tai toisesta keskimäärin vähemmän, saa myös keskimäräistä vähemmän tuloja. Tuloeroja esiintyy kaikenlaisten ryhmien välisessä vertailuissa. Kriteerinä voi olla ikävertailu, asuinpaikkavertailu, koulutustasovertailu t.m.s. Aina löytyy eroja eikä se suinkaan tarkoita sitä, että 60-vuotiasta kainuulaista metsurimiestä syrjitään verrattuna 35-vuotiaaseen helsinkiläiseen IT-alan softwareammattilaisnaiseen verrattuna.
Ilmoita asiaton viesti