Miesten ja naisten välinen palkkaero

Miesten ja naisten välinen keskimääräinen säännölliseltä työajalta  maksettavien palkkojen ero ei ole vuosikausien ja -kymmenien poliittisista pyrkimyksistä huolimatta supistunut riittävällä tavalla – palkkaeron supistaminen on ollut hallituksien kokoonpanoista riippumatta eräs keskeisimmistä tasa-arvotavoitteista niveltyneenä hallitusohjelmien kirjauksiin.

Eduskunnan toimivallan puitteissa tämän ongelman korjaaminen on ollut kuitenkin ”hieman” haasteellista, sillä palkkaeron taustalla oleviin tekijöihin ei voida välittömästi vaikuttaa lainsäädännöllisin teoin. Tasa-arvolain työelämää koskevat pykälät, syrjinnän kielto ja mm. edellisen hallituksen aikana eteenpäin nytkähtynyt perhevapaauudistus toki osaltaan ovat vankistaneet ihmisten tietoisuutta tasa-arvoa koskevasta tilanteesta ja auttavat työelämässä  vakiintuneita toimijoita rakentamaan työmarkkinoille aikaisempaa tasa-arvoisempia toimintamalleja.

Lainsäädännön pehmeän ohjaavasta luonteesta johtuen palkkaeroa ylläpitävät rakenteelliset ominaisuudet näyttävät silti edelleenkin pysyvän olennaisesti vakioituneina tekijöinä määrittämässä stereotyyppisiä sukupuolen mukaisina pidettyjä ammattivalintoja ja niihin kohdistuvia odotuksia. Naisten ja miesten välisen palkkaeron  keskeisä selittäviä tekjöitä kun ovat sukupuolen perusteella jakautuneet ammattialat (ammattisegregaatio)  ja naisvaltaisten ammattien historiallisesti pitkään kestänyt aliarvostus.

STTK:n blogikirjoituksessa liiton juristi Katariina Sahlberg toteaa saman ilmiön olemassaolon ja huomauttaa, että ammattisegregaation purkamista on jo pitkään tavoiteltu liian yksipuolisesti – naisia on siis kannustettu hakeutumaan ”tuottavammiksi” koetuille vientisektorin teollisuusaloille ja samaan aikaan naisvaltaisten sosiaali- ja hoitoalan ammattien palkkakehityksestä ja arvostuksesta ei olla oltu riittävän kiinnostuneita.

Mielestäni teknologian ja siihen liittyvän  koulutuksen  kehittäminen sekä  tavaroiden kaupallinen vienti ulkomaille ovat toki kansantaloudellisestikin kannatettavia pyrkimyksiä puhumattakaan ilmastonmuutokseen sopeutumiseen vaatimasta innovaatiotoimista, mutta nekin voivat toteutua kestävällä tavalla ainoastaan yhteiskunnassa, missä terveydenhoidon kaltaiset perustoiminnot ovat riittävän arvostetusti toteutettu.

 

jiihooantikainen
Vasemmistoliitto Kuopio

aktiivinen 🐟, woke, miesasia-aktivisti, feministi ja vasemmistolainen.
muuten ihan mukava mies :)

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu