Mihin naisia enään tarvitaan?

Naistenpäivän läheisyydessä on paljonkin ilmennyt huolestuneisuutta siitä, mihin maailma on oikein menossa – sukupuolikin tarkoittaa nykyisin lähinnä biologista sukupuoli-identiteettiä, jolloin yksilön lisääntymisominaisuudet eivät enään yksin määritä hänen yhteiskunnallista tai sosiaalista asemaansa.  ”Laajentuvaa” sukupuolinäkemystä pidetään myös uhkana vakiintuneille maailmankuville ainakin poliittisen konservatismin aktiivisimmissa joukoissa, jossa todellisuutta peilataan menneinä aikoina itsestäänselvyyksinä pidettyjen faktojen avulla.

Tieto, faktat ja niiden muodostama kuva todellisuudesta on kuitenkin koko ajan muutoksessa. Turingin testiä on näin keinoälyn yleistyessä laajempaan viihdekäyttöön mahdotonta toteuttaa siten, että sen tulos olisi 1selitteinen eivätkä esimerkiksi lääketieteen viimevuosien saavutukset juurikaan kunnioita aikaisempien vuosikymmenten näkemyksiä – geenejä voidaan jo saksia ja ihmiselle voidaan printata 3D-tulostimella uusia varaosia.

Näin on myös käynyt termille ”sukupuoli”, jonka perustavanlaatuisinkin määritelmä on avartunut siihen liittyvän tiedon ja tiedollisen soveltamisen myötä :

”Previously scientists have created mice that technically had two biological fathers through a chain of elaborate steps, including genetic engineering. However, this is the first time viable eggs have been cultivated from male cells and marks a significant advance. Hayashi’s team is now attempting to replicate this achievement with human cells, although there would be significant hurdles for the use of lab-grown eggs for clinical purposes, including establishing their safety.”

Niin, tässä koejärjestelyssä sukupuolia on todellakin vain kaksi – uros ja koiras siis.